Iisveden Sahan keväisiä aamuja on kohta sata vuotta valvonut kukkulan päällä seisova keltainen puurakennus. ”Konttorinmäki”, niin kuin siitä kuulee puhuttavan. Tänään on aika astua konttorin ovesta sisään ja syventyä metsänhoidon ja puukaupan pariin Iisveden Metsä Oy:n metsäjohtaja Eero Riipisen johdolla.
”PIIMÄN” METSÄOSASTO ON METSÄNOMISTAJAN PAIKALLINEN PALVELUPISTE
Toimiston väen tervehdykset saattelevat sisälle ja käytävän päähän. Puisen oven luona seisoo kyltti, jossa lukee ”METSÄOSASTO”. Täältä löytyy se tiimi, joka huolehtii metsänomistajien tarpeista ja toiveista, kun metsää myydään tai metsäasioiden kanssa kaivataan apua.
Paljon me juttelemme täällä muustakin kuin puun ostosta. Monipuolinen asiakaspalvelutyö on mahdollista, kun osaaminen ja kokemus on täällä sahalla niin laajaa. Jos me emme itse hoida jotakin asiaa, niin osaamme ainakin neuvoa eteenpäin ja oikeaan paikkaan, Metsäosaston toiminnasta vastaava Eero Riipinen raottaa osaston roolia.
Riipisen työpäivät koostuvat hyvin erilaisista sisällöistä. Parhaillaan työnkuvaan kuuluu uuden työntekijän perehdytystä. Joskus on asiakaskäyntejä. Seuraavalla viikolla tulee yhteistyökumppaneita vierailulle.
Tänään on varattu aikaa markkinoinnille ja joskus jalkaudutaan kouluihin kertomaan lapsille metsäalasta. Meillä toimenkuvat ovat tällaisena pienempänä metsäyhtiönä hyvin laajoja, Riipinen toteaa.
Kevät kolkuttelee ovella ja metsäosastolle lumien hupeneminen tarkoittaa tahdin kiihtymistä.
Osa hakkuista tehdään talvisin. Osa kesällä. Sitten on kelirikkokausi, jolloin työn kulkuun vaikuttaa erittäin paljon tiestön kunto. Puut pitää pystyä järjestämään turvallisesti metsästä sahalle, Eero mallaa vuoden kiertokulkua.
LAPSUUDEN HAAVEAMMATTI OSUI LÄHES KERRALLA KOHDALLEEN
Hankasalmen maaseudulta kotoisin oleva Eero Riipinen halusi pienenä maanviljelijäksi, koska isän viljelytouhut näyttivät niin kivalta. Sitten tuli hetki, kun innostus kokkaamiseen syttyi erilaisten ruokaohjelmien kautta. Ensimmäinen yritys ja sen lopputulos kauhan varressa saivat kuitenkin toisiin ajatuksiin.
Tie johti Savon Ammatti-instituuttiin ja metsäalaa opiskelemaan Toivalaan. Nykyisin olen kyllä hyvä jo ruuanlaitossakin, Eero virnistää.
Nikkarilan (nykyinen XAMK) korkeakouluopinnoissa Eero tutustui Jussi Rossiin, joka toimii Iisveden Metsä Oy:n tuotantojohtajana. Jussin houkuttelut sahaelämän pariin tuottivat tulosta.
Tilaisuus työskennellä paikallisella sahalla kuulosti kyllä niin hyvälle, että ei siinä paljon tarvinnut Jussin ylipuhua minua, Eero muistelee siirtymistään ”Piimän” vahvuuteen.
MITEN METSÄN MYYNTI TAPAHTUU? PUUKAUPAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Metsäkaupan laatiminen aloitetaan päättämällä puukaupan kohde ja hakkuun luonne eli onko kyseessä harvennus, metsän uudistus vai molempia.
Tarjousten perusteella sovitaan kauppa ja tehdään alueesta metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle. Ilmoituksen voi tehdä kumpi osapuoli tahansa. Myyjä voi valtuuttaa ostajan tekemään ilmoituksen puolestaan.
Varsinainen hakkuutyö voi olla seuraavalla viikolla, seuraavan kuukauden aikana tai seuraavana vuonna. Harvemmin kuitenkaan kaupanteosta kuluu puolta vuotta pidempään, Riipinen kuvailee työjärjestelyjä.
Valmis tavara siirretään tien varteen, josta puut kuljetetaan sahalle. Kaupan yhteydessä voidaan sopia myös muista metsänhoidon toimenpiteistä.
Hakkuu on aina yksilöllinen tapahtuma. Leimikko ei ole koskaan samanlainen, vaikka paikkakin olisi tismalleen sama. Puuston määrä on erilainen. Tässä työssä ammattilaisen silmä alkaa ajan kanssa harjaantumaan. Tulee valokuvamainen muisti, millainen mikäkin paikka on, Riipinen toteaa.
PITKÄT URAT JA SEURAAVA KAUPPA PUHUVAT TYÖPAIKAN JA ONNISTUMISTEN PUOLESTA
Työyhteisöään ja työkavereitaan Eero Riipinen nimittää tunnolliseksi sakiksi. Jokainen sahalla kokee olevansa merkityksellinen.
Uusiin ihmisiin tutustuu työn kautta koko ajan lisää, kun on aktiivisesti tekemisissä eri toimijoiden kanssa oppilaitoksista metsäyhtiöihin.
Iisveden Metsä on yhteisö, jonka tekijöillä on kasvot. Me tunnemme toisemme. Täällä talossa tehdään paljon pitkiä työuria. Kyllähän sellainen kertoo tästä työpaikasta paljon, Riipinen päättää.
Ja metsänomistajien kanssa yhteistyössä onnistumisen paras mittari on tietysti se, että puukaupan jälkeen tulee seuraavakin kauppa.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukaista mitä puukaupasta tuumasi aiemmin Aulis Sahimaa, joka ehti olla sahan palkkalistoilla 40 vuoden ajan. Lue artikkeli tästä.
