Urbas on tuotannon lämpöomavaraisuuden ydin – Käyttöekspertti Juha Väätäinen kertoo, mikä merkitys sahan omalla lämpölaitoksella on
Paikallinen metsänomistaja Riku Mehto peri muutamia vuosia sitten liki 150-vuotiaan kartanon, jonka pihapiiristä avautuvat hiekkarantamaisemat ovat kuin kansallismuseoiden maalauksista. Vuonna 1875 valmistunut Nipurin Kartano henkii tarinoita, joiden arvoituksia ja seuraavia sivuja käännellään nyt nurkka ja lankku kerrallaan. 
 

Paluu juurille – Vankat materiaalit seuraavalle 150 vuodelle

 
Konnevedellä asustelevaa Riku Mehtoa kohtasi muutamia vuosia sitten melkoinen yllätyspaukku, kun Rautalammin muinaisen nimismiehen Ivar Fredrik Lindbohmin Vuonna 1875 rakentaman Nipurin Kartanon edellinen omistaja päätti tehdä hänelle lahjoituksen. Hänestä tulisi pian seuraava historiallisesti merkittävän kartanon omistaja.
 
Hämmästyttävästi vain neljän vuoden työllä valmistuneen jämerän ja kolossaalisen kartanon tekoon käytettiin vankkoja, hitaasti tiheäsyisiksi kasvaneita puumateriaaleja.
 

Museoviraston asiantuntijan kanssa otettiin ulkovuorauksesta näytepala. Kuten näet, niin täällä alla on vastassa heti kovaa puuta. Asiantuntija arveli, että voisin hyvin pärjätä tällä vuorauksella vielä seuraavatkin 150 vuotta, Riku Mehto kertoo osoittaessaan kartanorakennuksen seinustalta palasta, josta vuorauksen pintaa on hieman verotettu.

 
Mehdon molemmat vanhemmat ovat kotoisin Rautalammilta, josta he muuttivat nykyiseen kotikuntaansa Konnevedelle asustelemaan 1980-luvun lopulla. Keskustelun edetessä ilmenee, että hänen rakennusinsinööri-isänsä on asunut juuri Nipurin Kartanossa ensimmäiset 8 elinvuottaan.
 
Mehto on itse koulutukseltaan koneinsinööri. Nipurin kunnostusurakkaa varten hänellä ei ole ollut minkäänlaista opiskelu- tai työtaustaa rakentamistöistä.
 

Olen ammentanut remontoinnin oppia esimerkiksi talotohtori Panu Kailan kirjoista, Perinnemestarin Remonttikirjasta ja sitten tietysti netistä. Googlaamalla löytää kaikenlaisia neuvoja ja niiden seasta on pitänyt itse päätellä, mikä tieto on oikeaa ja mikä ei, Mehto listaa omatoimista tiedonkartuttamistaan.

 
Projektin haastavin osuus on hänen mielestään ollut vanhan kaakeliuunin purkutyö. Ylväänä avaran salin nurkkaseinustalta kohonnut perinneuuni oli vuosikausia jatkuneen käyttämättömyyden ja kosteusrasituksen vuoksi päässyt murenemaan kunnostuskelvottomaksi.
 

Minulla oli kyllä hyvää tuuria matkassa, kun projektissa apuna olleella museoviraston asiantuntijalla Teemu Kuivalaisella oli paljon kokemusta juuri kaakeliuunien purkutöistä. Se oli tosi tarkkaa ja varovaisuutta vaativaa hommaa, koska emme halunneet uunin kaatuvan ja rikkovan kartanon salin vanhoja lattialankkuja, Mehto kertaa tapahtumia.

 
Hän esittelee onnistuneen urakan alta säästyneitä jykeviä lankkunippuja, jotka ovat edelleen lujaa tekoa 149 vuoden jälkeenkin. Hän aprikoi, olisiko ponttivapaiden lankkujen sivuihin työstetty höylällä aikoinaan hieman elämisvaraa.
 
Ympärilleen katsellessa voi todeta, että urakan luonne on pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä omistajaltaan vaativaa puuhaa. Voisipa kuuluisaksi ”hullun hommaksikin” kuvata. Mikä antaa Mehdolle kipinää viedä urakkaa eteenpäin päivästä toiseen? 
 

Tässä on koko ajan jännitystä mukana. Ihan kuin olisin aarrejahdissa. Vieläköhän täältä löytyy joku aarre joskus? Paljon on edelleen tiloja ja paikkoja, joihin ei olla vielä ollenkaan katsottu, Mehto maalailee.

Juha Väätäinen lämpölaitoksen valvomohuoneessa
150-vuotiaan Nipurin Kartanon maisemat on ikuistettu maalaukseen, joka henkii miljöön ainutkertaista harvinaisuutta vanhan savolaisen emäpitäjän helmenä. Kuva: Riku Mehdon albumi

Kuusikolla uusi katto – henkilökohtaiselle palvelulle kiitos

 
Riku Mehto kertoo harrastaneensa aiemmin osakesijoittamista. Ensimmäinen isän kanssa yhdessä 4 vuotta sitten ostettu 36 hehtaarin kuusivaltainen metsätila tuntui kuitenkin heti erilaiselta sijoitukselta.
 

Osakesijoittaminen tuntui ihan siltä, etten omista mitään, koska osakkeet eivät ole mitään konkreettista. Omaan metsään voin mennä kulkemaan koska vain kuin omaan yhtiööni ja esimerkiksi harrastustoimintaa varten täytyy lupaa neuvotella vain itsensä kanssa. Löysin metsästä oman lähteenkin, Mehto kuvailee suhdettaan metsäomaisuuteen.

 
Myöhemmin hän hankki 11 hehtaarin määräalan lisää metsää Törmälän läheisyydestä.
 

Tällaisen ison kartanon kunnostaminen vie paljon rahaa. Vaihtoehtoina minulla oli ottaa projektiin joko remonttilaina tai sitten metsälaina, jonka puukauppatuotoilla voisin rahoittaa remonttia. Iisveden Metsä Oy maksoi minulle muuten juuri ennakon ensi talvena toteutuvasta harvennuksesta, jonka avulla saadaan nyt tulevana kesänä kartanolle uusi peltikatto, Mehto kertoo.

 
Puukauppa oli järjestyksessään kolmas, jonka Mehto solmi tänä vuonna jo 100 vuotta täyttävän Iisveden Metsän kanssa. Metsäjohtaja Jussi Rossin henkilökohtainen palveluote on tehnyt häneen Iisveden metsäasiakkaana ison vaikutuksen.
 

Jussilta olen voinut kysyä suoraan, mitä hän itse tekisi, jos olisi metsäni omistaja. Häneltä olen saanut rehdit vastaukset mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Aina kun minulla on jokin kysymys mielessä, saan hänet heti kiinni. Hän myös ottaa minun asiani heti työkseen. Hänellä on iso ammattitaito, joka ei rajoitu vain puukauppaan tai puusta saatavaan rahaan. Menimme esimerkiksi kerran sukset jalassa tuolla metsässäni ja suunnittelimme sinne yhdessä metsäautotien, Mehto kiittelee yhteistyötä.

 
Paikallisen sahayhtiön kanssa puukaupan hieronnassa hän on nähnyt taloudellisestikin mieluisan ja tervetulleen edun.
 

Kun myy kuusimetsäänsä läheltä, niin Iisveden Metsä pystyy maksamaan puusta hyvän hinnan ihan jo siitäkin syystä, että logistiset matkat tuotantopaikalle ovat hyvin lyhyet, Mehto toteaa tyytyväisenä.

 
Mehdon seuraavana askeleena on saada remonttia edistymään huone kerrallaan niin, että muuttaminen vasempaan siipeen asumaan olisi mahdollista. Silloin edestakainen Konneveden ja Rautalammin välinen kilometrien rullaaminen tipahtaisi arjen rutiineista pois.
 
Kunnostusurakassa uusimista kaipaavissa puumateriaaleissa tullaan luottamaan taattuun, kansainvälisestikin lujan ja pitkäikäisen tavaran maineessa olevaan Iisveden laatuun.
 
Mitä muita tulevaisuuden suunnitelmia Mehto näkee nyt Nipurin varalle sitten, kun kunnostusurakka on aikanaan valmis?
 

Jotain yritystoiminnan tynkää tähän olisi tarkoitus kehitellä. Kartanon sali on niin tilava ja valoisa, että se kävisi hyvin tilaksi erilaisille näyttelyille. Tähän voisi perustaa kotieläinpihan, jonka eläimet ovat perinteisiä kotimaisia kotieläimiä. Olisi mukavaa voida tuottaa lisää iloa ja elämyksiä lähiseudun ihmisille ja kansallispuistossa käyvälle matkailijaväelle tällä paikalla, Mehto listailee visioitaan lopuksi.

 
Iisveden Metsän väki toivottaa menestystä urakan pariin.
 
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa voit tutustua toiseen 150 vuotta jatkuneeseen tarinaan, kun Esko Härö kertoo Piimän entisen hinaajan S/S Metsän uskomattomasta ja jopa hieman hullunkurisestakin seikkailusta tähän päivään saakka.
 
Lue Härön haastattelu tästä.