Suureristä ja kiskoilta erikoiseriin ja kumipyörille
Yksi Iisveden Metsä Oy:n tämän päivän kilpailuedun rakentamistyön pääarkkitehdeistä on nykyinen Jyväskylässä asusteleva hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Virtanen.
Lahden Teknillisestä Oppilaitoksesta valmistunut Virtanen aloitti metsäteollisuuden työuransa piskuisesta Uimaharjun kylästä vuonna 1972. Tienoon elinvoiman sydämenä puksutti silloin ja yhä edelleenkin Enson sellutehdas, jonka venäläiset perustivat saksalaisilta saamillaan sotakorvauksilla ja jonka Enso Gutzeit myöhemmin osti.
Uimaharjusta lähdin Hämeeseen Oy Kyrö Ab:n palvelukseen, jonka perustivat Hammaren– ja Sumelius-nimiset suvut. Sekään ei vielä tuntunut itselleni oikealta paikalta, joten jatkoin Iisalmen Sahat Oy:lle. Siellä työskentelin yhteensä 7 vuotta sahan teknisenä johtajana, Virtanen kertaa työtaustaansa.
Ensimmäisen kerran Virtanen käväisi Iisvedellä tutustumiskäynnillä erään pohjoiseen suunnanneen reissun lomassa, seuranaan silloinen Iisveden Metsä Oy:n toimitusjohtaja H. Tapio Sivonen.
Vuonna 1988 tuli hakuun toimitusjohtajan paikka ja tulin siihen tehtävään valituksi. Iisveden saha oli silloin hyvin perinteinen, eikä teknisesti ihan parhaassa iskussaan. Jotain oli aika tehdä toisin, Virtanen muistelee.
Ratkaiseva käännekohta savolaisen kuusen maailmanvalloituksen näkökulmasta vaati toimintatapoihin isoja muutoksia.
Sahan tuotanto oli keskittynyt tekemään suuria eriä suurille asiakkaille. Suurerät sisälsivät kuitenkin myös suuret liiketoimintariskit, kun valmistuksen ja myynnin välisenä aikana markkinatilanteet saattoivat metsäalalle tyypilliseen tapaansa notkahdella hyvin lyhyessä ajassa.
Suurten tuotantoerien kuljettaminen junan vaunuissa ja rautateitä pitkin oli myös aika kankeaa. Viimeinen niitti oli VR:n muutos, kun veturia ei saanut tilattua enää Suonenjoelta, Virtanen toteaa.
Tuotannossa päätettiin keskittyä asiakaslähtöiseen malliin, jonka opin aineksia Virtanen oli kartuttanut jo Ylä-Savon vuosinaan. Metsäkoneiden tekniikka kehittyi ja sahalle ryhdyttiin tuomaan jo metsässä määrämittaansa katkottua tukkipuuta, jonka sahausprosessi suoritettiin asiakkaan toiveiden mukaan. Valmiit tuotantoerät lastattiin raiteiden sijaan kumipyörien päälle.
Kumipyöräkuljetukset mahdollistivat meille pienten määrien, jopa yksittäisten kuormien myynnin ja valmistamisen. Pystyimme palvelemaan kokonaan uusia ja pienempiä asiakkaita, Virtanen kuvaa muutoksen myönteistä vaikutusta.
Tästä ketterästä mittatilaustyöstään Iisveden Metsä tunnetaan nyt ympäri maapallon Keski-Euroopasta aina Lähi-Itään ja Japaniin.
Rahoittajat epäilevät – Tekijät osaavat ja luottavat
Muutoksen harjalla elettiin tiukkoja aikoja vuosikymmenen vaihtuessa. Seuraavat vuodet tulisivat olemaan sahan olemassaolon kannalta elämän tai kuoleman hetkiä. 1990-luvun alun devalvaatio ja lama niitti synkeää sarkaansa ankaralla kielellään.
Pankeilta ei hellinnyt pahemmin uskoa sinivalkoista sahaustyötä kohtaan. Rahoituslaitoksen edustaja saattoi käyskennellä tehdasalueen tukkipinoilla ja tivata tiukkasävyisesti pinojen markoiksi muunnettavaa arvoa.
Suomessa meni samana vuonna yhteensä 50 sahaa konkurssiin, kun me investoimme Veisto Oy:n uuteen sahakoneeseen, Virtanen täräyttää.
Lujana onnistumisen ja pärjäämisen runkona Virtanen pitää sitä, että Piimän omalla tontilla luotettiin uuteen tekemiseen ja paikalliset ihmiset seisoivat määrätietoisesti muutosten takana.
Kun pankit kyselivät, mitä edellytyksiä menestykselle meillä muka on, niin mainitsimme osaamisen, sitoutuneen henkilökunnan ja hyvät liikenneyhteydet, Virtanen kuittaa.
Yli 400 omistajan notkea teollinen työpaikka
Nykyisen pestinsä hallintoneuvoston puheenjohtajana Matti Virtanen peri piakkoin 90-vuotissyntymäpäiviään viettävältä, pitkäaikaiselta paikallisesta metsäalan vaikuttajalta Ilmari Airaksiselta.
Puheenjohtajan rooli on yli 400 sahayhtiön metsänomistajaosakkaan osoittama luottamustoimi, jossa ollaan paikalla ja esittämässä näkemyksiä esimerkiksi uusia investointeja koskevassa päätöksenteossa. Hallintoneuvosto kokoontuu normaaleissa olosuhteissa kaksi kertaa vuodessa.
Joskus kuvitellaan, että tällainen omistajarakenne ja hallinto olisi jotenkin jäykkää. Mutta ei se ole, vaan hyvin sujuvaa. Päätöksiä pystytään tekemään meillä hyvin nopeasti, Virtanen toteaa.
Vuonna 2006 toimitusjohtajan kapula siirtyi Virtaselta nykyisen toimitusjohtajan Tommy Lindströmin kouraan. Millaisia terveisiä hänellä oli seuraajalleen?
Sanoin silloin Lindströmille, että tämä on paras teollisuuden työpaikka koko Suomessa, johon voi vain päästä. Saa toimia hyvin yrittäjämäisellä otteella ottamatta yrittäjän riskiä, Virtanen naurahtaa
Vaikka Iisveden Metsä Oy:n ikämittariin kohta 100 vuoden ennätyslukemat omalla teollisuuden sarallaan napsahtaakin, niin samanlaisten arvojen pohjalta yhteishengen ja tekemisen meiningin tuulet puhaltavat kehitysvoimaa myös seuraavan 100 vuoden etapille.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukea lisää Iisveden Metsä Oy:n arvoista tästä..