Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Vuosi 2022 käynnisti Savon Voiman ja Iisveden Metsän välillä yhteistyön, jonka tuotoksesta voimme nauttia jo nyt lämpimästi lähiseudun kodeissamme. Savon Voiman uuden hankintayhtiön, Itä-Suomen Biomassa Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kauhanen ja sahan metsäenergia-asiantuntija Santtu Korhonen kertoivat Piimäpostille, miksi metsäenergian hyödyntämiseen satsaaminen kannattaa.
 

Iiksenvaaran Kesäharjoittelusta alkukipinä pitkälle energiauralle

 
Haastatteluhetkeen ajoittuva joulun aika saa savolaisväen kiiruhtamaan kaupoilla ja valmistautumaan vuoden suurimpaan kulutusjuhlaan.

Alkukuusta metsiin, teiden poskiin ja puiden latvoihin tupruttanut lumikerros on saanut viime päivinä vesikylvyn, joka vie liukastaessaan renkaiden ja kenkien alla enimpiä menohaluja pois.

Itä-Suomen Biomassa Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kauhanen kuvailee alijäähtyneen veden hangen päälle rakentamaa jääkalvoa ja puiden latvoista vinhasti alas ropissutta tykkylumisadetta itselleen vielä ennen kokemattomaksi metsäelämykseksi.

Kauhasen polku yli 20 vuotta jatkuneeseen voimalaitosten ja polttoaineiden maailmaan alkoi kesäharjoittelupaikasta Joensuun Iiksenvaaralta.

Löysimme vaimon kanssa Pohjois-Karjalasta molemmat itsellemme sopivat koulutusalat. Olin kolme kesää harjoittelussa kaukolämmön ja sähkön parissa. Voimalaitospäällikkö kysyi sitten minulta, haluaisinko jäädä paikkakunnalle vähän pidemmäksi aikaa, Kauhanen muistelee alkusysäystä tulevaan.

 

Vuonna 2014 Kauhanen pääsi hyppäämään polttoaineiden hankintapäällikön saappaisiin, kun silloin Fortumin omistuksessa olleen Joensuun voimalaitoksen aiempi hankintapäällikkö eläköityi.

Kun sitten Fortum myi liiketoimintansa Savon Voimalle vuonna 2020, niin hankinta-alueeni laajeni samalla Savon Voiman laajuiseksi.

 
Myöhemmin Taaleri ryhtyi suunnittelemaan biohiilivoimalaitoksen perustamista Joensuuhun ja vuoden 2021 rullatessa eteenpäin hanke alkoi muuttumaan toteutukseksi.

Itä-Suomen Biomassa Oy päätettiin perustaa viime vuonna Savon Voiman ja Joensuu Biocoal Oy:n yhteiseksi polttoaineiden hankintayhtiöksi.

Minulle ehdotettiin tästä yhtiöstä vetovastuuta. Nyt olemme reilun puolen vuoden ajan hankkineet biomassaa voimalaitoksille polttoon, Sami Juntunen Kauhanen kuvaa nykytilannetta.

Kauhasen kipinää polttoaineiden hankintaan pitää yllä energia-alan vuosittain kiihtyvä muutosvauhti fossiilivapaampiin energiamuotoihin.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Saha ottaa roolia paikallisen lämmöntuotannon turvaajana

Iisveden Metsä Oy:n ydintoiminta istui Kauhasen johtamaan polttoaineen hankintakuvioon mallikkaasti, sillä pääraaka-aineena työstettävän kuusen latvusmassa ja energiaranka ovat eniten poltettua biomassaa koko Suomessa.

Iisveden Metsä Oy:n operaatiojohtaja Santtu Korhonen pitää nykyisen ja aiemmin jo vakiintuneen korjuu- ja kuljetuskumppaniverkoston merkitystä tärkeänä, kun uusi toiminta on käynnistelty täyteen vauhtiin.

Hänen mielestään metsänomistajatkin ymmärtävät nykyisin entistä paremmin metsäenergian hyödyn lämmön tuotannossa.

Uuden metsän istuttaminenkin on omistajan kannalta helpompaa kohteella, joilta hakkuutähteet on kerätty. Muokkaaja ja istuttaja saavat molemmat tehtyä paremman työjäljen, koska hakkuutähteet eivät haittaa uudistamistyötä, Korhonen pohjustaa.

Hän lisää, että kaikkea hakkuutähdettä ei kerätä. Osa jätetään ylläpitämään monimuotoisuutta. Näin vältetään samalla kivien nouseminen maasta hakkuutähteen mukana. Kivet kun ovat vahingollisia hakkureiden terille.

Joillekin myös havujen keruun esteettinen puoli on tärkeää. Uudistusala maisemoituu nopeammin, kun hakkuutähteet kerätään, Korhonen nostaa esiin vielä yhden lisähyödyn.

Metsäenergiaa syntyy joka tapauksessa aina, kun kuusikolle tehdään harvennus tai päätehakkuu.

Iisveden metsän tuotannossa latvusmassa otetaan talteen päätehakkuilta. Havut puidaan kasoihin ja niiden annetaan kuivua kesäajan palstalla.

Palstakuivumisen jälkeen latvusmassa ajetaan ajokoneella tienvarteen. Samalla kasat peitetään peitinpaperilla, jotta syksyn sateet tai talven lumet eivät kastelisi kasoja.

Lämmityskaudella kasat sitten haketetaan ja syntyvä hake kuljetetaan konttiautoilla polttoon lämpölaitoksille.

Polttoranka puolestaan ajetaan jo hakkuun yhteydessä ajokoneella tienvarteen, ja viedään muun puutavaran mukana terminaaliin kuivumaan ja odottamaan haketusta.

Iisveden Metsän ja Savon Voiman yhteistyöstä hyödynnettäviä biomassa kulkee kahteen osoitteeseen: Suonenjoen Mansikkaraitin sivutien varrella pöhisevälle vaaleansävyiselle lämpölaitokselle (kuvassa) ja Pieksämäellä sijaitsevalle sähkö- ja lämpölaitokselle.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality
Lyhyet toimitusmatkat tuovat kustannustehokkuutta, mutta on kaikessa eräs toinenkin hyvin tärkeä näkökulma.

Pelkkää purua polttamalla ei voi turpeen käyttöä kokonaan korvata. Siksikin tarvitaan lisää metsäenergian monipuolista hyötykäyttöä. Metsäenergia lämmittää myös silloin, kun ei tuule, Korhonen sanoo.

Iso paikallisuus luo leipää ja lempeää lämpöä moneen lähisoppeen

Tommi Kauhanen näkee metsäenergian tuotannon tärkeänä lenkkinä polttoaineiden huoltovarmuuden ja omavaraisuuden takaamisessa.

Polttoaineen kannalta Savon alue on vakaimpia alueita. Alueella on vakaat toimijat ja metsävarat ovat tosi hyvät. Lisäksi Iisvedellä ja Suonenjoella on myös iso paikallisuusaste, koska valtaosa laitoksen polttoainemenekistä on Iisveden Metsä Oy:n hoitamaa, Kauhanen kuvailee tilannetta.

Vuoden 2022 yhteistyön tuotantotavoitteena oli 50 000 megawattituntia. Sillä katetaan käytännössä noin 2760 sähkölämmitteisen savolaisomakotitalon keskimääräinen vuosikulutus*

Tuotantoa on tarkoitus kasvattaa maltillisesti. Metsäjae mukaan laskettuna, vuonna 2023 yllettäisiin jo 60 000 megawattitunnin lukemiin.

Toimintaa kehitetään aktiivisen vuoropuhelun avulla. Yhteistä oppiakin on jo syntynyt.

Viime kevättalvena Iisveden Metsältä tuli hyvä oivallus, että rangat kannattaa hakettaa terminaaleissa ja tehdä toimitukset tietyllä aikajänteellä, Kauhanen nostaa esiin.

Hänen mielestään yhteistyö on ollut avointa ja hyvin luontevaa. Asiat otetaan asioina. Palautetta annetaan puolin ja toisin.

Kollegankin kanssa jutellessa nousi esiin kiitosta, miten kaikki se tapahtuu, mitä on sovittukin. Tehdään, mitä luvataan, Kauhanen toteaa loppuun.

Voit tutustua Itä-Suomen Biomassa Oy:n toimintaan tarkemmin osoitteessa
www.biomassa.fi.

*= Laskennassa on käytetty sähköllä lämmitettävän omakotitalon vuosittaista keskikulutusvertailulukua Itä-Suomen alueella. Laskentahetkellä 28.12.2022 lukema oli 18 110 Kwh (lähde: Vertaaensin.fi)