TARJOA PUUTA MYYNTIIN

Teräs tottelee huolellista ja siivoa kuria

Alussa oli mies, pakettiauto ja Kemppi. Kun kauppias Varkaudessa kaipasi lujasti pitävää saumaa hyllykköihinsä, hän tiesi kenelle numerovalinnasta pirautella.

Eräänä päivänä sitten vuonna 2014 yrittäjätaustainen Jani Tenhunen soitti itse Iisveden Metsä Oy:n kunnossapitojohtajalle Ari Väätäiselle ja kysäisi, josko sesonkihommiin tarvittaisiin ammattitaitoisia apureita.

Vaikka osa vitsaileekin luottavansa ranskalaisiin vain nakkikioskin luukulla, niin Väätäisen käskyttämä ”Pösö” toimitti täsmällisesti sahan koneisiin oikeat varaosat, joita Tenhunen ja muu Piimän kunnossapitopatteristo hitsasi, kieritti ja räikkäsi paikalleen.

Seuraavana vuonna Tenhunen ilmoitti Väätäiselle, että yrittäjän leipään tulisi stoppi: ”Nyt en enää tule”

Tarkoitus oli silloin pitää puolen vuoden breikki. Ari sanoi sen kuullessaan, että tulet sitten hommiin palkkatyön merkeissä. Suunniteltu lomani kesti lopulta vain 3 päivää, Tenhunen muistelee nopeita käänteitä huvittuneena

Hän on haastatteluhetkellä tekemässä suunniteltuja huoltoviikon töitä sahan kuorimakoneen kahdelle vaihdelaatikolle. Polttoleikkaukseen tarkoitettu kaasupilli nielee tanakkaa terästä ja muutama napakka moukarin isku osoittaa, että teräskin tottelee taitavan asentajan kuria.

Hitsareiden keskuudessa elää yksi vahva nyrkkisääntö, joka tasapainottaa Tenhusen muutoin varsin vauhdikasta elämää:

Hitsaria ei sovi hoputtaa. Jos esimerkiksi portaiden saumat tehdään kiireellä, niin voidaan olla varmoja siitä, että työ tehdään kohta uudestaan. Huolellisuus ja jälkien siivoaminen ovat tärkeimpiä vaatimuksia työssä onnistumiseen. Muuten ei tarvitse kauaa hitsata, Tenhunen linjaa ja myöntää, että omaksutut siivoustaidot näkyvät positiivisesti sahan tontin ulkopuolellakin

Rattaista rattiin ja viivalle ”Pelle Pelottomien” kanssa

Maltti on siis valttia hitsauslaitteiden kanssa. Paljoa enempää ei sopisi päätä kylmätä Tenhusen vapaa-ajan harrastuksenkaan parissa, jossa lumi ja sora lentää jopa 200 km/h vauhdissa.

Olin ensimmäisissä rallikisoissani jo 3 kuukauden ikäisenä, kun pätkien varrella isäni ja naapurin mies vetelivät minua mukanaan lastenrattaissa. Lapsena kiersin isän mukana ahkerasti kisoissa. Katselin, kun kuskit vetelivät Escorteillaan sataaviittäkymppiä menemään. Kovia kavereita, Tenhunen tuumii alkukipinäänsä autourheilun pariin

Kun ratin taakse pääsi vihdoin itse, niin tavoite näytti selvältä: Isäukon vauhdista täytyy karauttaa jonain kauniina päivänä tyylikkäästi ohi.

Janin kilpatalli Tenhunen Racing kuuluu kaksivetoisten (2WD), yli 2250-kuutioisten vapaasti viritettävien tehomyllyjen HaMU-rallisarjaan. Vapaaviritteisyys tarkoittaa sitä, että sarjan mekaanisilla ”Pelle Pelottomilla” on loputon keksijäin vapaus.

Tenhusen Tallista löytyy kaksi vakiokiituria: Hiljattain komeisiin Iisveden logoihin teipattu ja rakenneltu BMW 316i ja Datsun 1600. Iisveden Metsän nykyinen sponsorituki mahdollistaa joka toisen osakilpailulähdön.

Kumpi auto olisi hänen ykkösensä, jos suosikki täytyy nimetä?

Kyllä minä Datsunin ottaisin. Jos se vain pysyisi nipussa. Suomesta tuskin löytyy autoa, josta on hajotettu yhtä paljon osia. Moottoreita, vaihdelaatikoita ja vetoakseleita on mennyt kottikärrykaupalla, Tenhunen hekottelee.

Janilla on selvästi myös kierrättämisen ja uusiokäytönkin lahjoja, kun kuuntelee hänen Datsuninsa erikoista historiaa:

Ensin se toimi peltoautona. Sitten myöhemmin se oli käyttöautonani, jolla ajelin ammattikouluun. Sitten laitoin siihen turvakaaret ja ryhdyin ajamaan kilpaa, Tenhunen kertailee klassikkokilpurinsa elämänvaiheita.

Lupsakasti ja lujaa, tuumasi Iisveen asentaja

Janin 8- ja 13-vuotiaat pojat ovat jo kiinteä osa rallimekaanikkojen ja luokkahitsareiden tulevaa sukupolvea. Vanhempi poika on jo täyttä kipinää invertterit viritettyinä hitsailemassa autoja ja nuorimmainen piiskaa jo täyttä häkää Datsun 140Y-merkkistä jokamiesluokan jäärataohjustaan 20 senttimetrin mitalla jatkettujen polkimiensa avustamana.

Isän mielestä vanhemmat ovat ainakin toistaiseksi ruutulipulla edellä, mutta takaa tullaan ja lujaa. Se on taattu kuin Iisveden kuusilaatu.

Autot ja ralli edustavat Janille sopivaa välikaasua työpäivien aatoksista, joiden tunnelmia hän itse sanoittaa varsin lupsakoiksi.

Päivät menevät tosi nopeasti täällä, kun touhua riittää. Ja se on hyvä. Parin viikon välein perjantaisin ilmestyvä tili kruunaa tehdyn työn tuloksia, Tenhunen tarkastelee työnsä viihdyttävyyttä ja palkitsevuudesta.

Vaihteistoremontin asentajaparikin nyökkää hyväksyvästi Janin sanoille. Perjantait ovat selvästi hänenkin mieleensä. Teräs on lujaa. Nämä ammattimiehet lujempia.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukaista alussa mainitun ja hiljattain jo virallisesti eläköityneen Ari Väätäisen mietteitä työvuosiensa varrelta tästä.

Pimentyneenä iltana 545-tietä ”Piimän” ohi ajellessasi saatat sivuikkunasta vilkaistessasi huomata taivaalla tupruavia pilviä. Ne ovat sahan kuivaamokamareista puhisevia 100 % vesihöyryluomuksia, joilla on tärkeä viesti: Taas on kauppa käynyt ja asiakkaat ovat valinneet Iisveden laadun. Laadun takuuresepti eli täysin kriittinen kuivausvaihe on käynnissä. Kuivaus- ja laatujohtaja Miia Kiianmies kertoi Piimäpostille, miten kuivausprosessi toimii.

Palvelu taipuu – Savolainen ei murru

Kun Piimänkadun pihavarastojen katoksissa katselee kuivauksesta saapuneita sahatavarapinoja eli tuttavallisemmin ”taapeleita”, saattaa hätäisempi vilkuilija päätellä erien olevan keskenään samanlaisia. Jokaisella pinossa näkyvällä kappaleella on kuitenkin oma solusielunelämänsä.

Asian laita ilmenee hyvin yksityiskohtaisesti, kun keskustelee hetken kuivaus- ja laatujohtajana Iisveden Metsä Oy:llä työskentelevän Miia Kiianmiehen kanssa.

Tuotantoerät pakkausta vaille valmiiksi viimeistelevä kuivaus on tulevan käyttötarkoituksen ja murtolujuudenkin kannalta täysin kriittinen takuutyövaihe.

Kostea puu ei kestä niin suurta kuormitusta kuin kuiva puu. Kuiva puu ei lahoa, eikä siihen tule värivikoja. Kosteaan puuhun liimasaumat eivät myöskään kovetu ja tarttuminen on heikkoa. Väärä kosteus voi aiheuttaa rakennevirheitä, joiden korjaaminen tulee kalliiksi. Kosteaa puuta ei voi siis käyttää juuri mihinkään, Kiianmies listaa kuivausvaiheen ratkaisevaa roolia.

Jokainen kuusierä on siis omanlainen savolaissahureiden yhteinen taideteos, raaka-ainetta myöten. Liikkuvia osia on kuin parhaissakin koottavissa pirunnyrkeissä, tukin katkaisusta sydänpuun osuuteen ja sahaustapaan.

Pakkausvalmiin kuusitavaraerän kuivaus voi kestää puolestatoista tunnista jopa puoleentoista viikkoon. Tavaran paksuus tai ohuus vaikuttavat läpimenoaikaan. Mitä muita syitä laajalle vaihteluvälille löytyy?

Kuivausaika pitenee, jos asiakas tarvitsee hyvin alhaiseen kosteusprosenttiin kuivattuja erikoiskuivia sahatuotteita. Esimerkkinä huonekaluteollisuus. Eihän se lopputuote eli esimerkiksi tuoli pysyisi kasassa, jos puu alkaisi elämään sen jaloissa, tuotantojohtaja Sami Juntunen havainnollistaa.

Suomessa säätkin ovat omanlaisensa. Vaihteluidensa puolesta jopa maailmanmestaruustason puheenaiheita.

Vuodenajat ovat merkittävässä osassa kuivumiseen, koska ne vaikuttavat puiden alkukosteuksiin. Syksyllä alkukosteudet ovat korkeammat. Kesällä taas tavara ehtii kentällä jo esikuivumaan auringon ja tuulen ansiosta, Kiianmies hahmottelee.

Hän arvioi, että kamareissa kuivuu päivittäin noin 1500 kuutiota tavaraa. Tarkkoihin päivittäisiin mottimääriin vaikuttavat asiakkaille räätälöidyt pituudet ja dimensiot.

”Piimänkadun kuivaamorakennusten katoilta kohoava vesihöyry takaa kuusierien tilaajille tanakoita penkkejä ja pitäviä palkkeja”

Kosteudelle kyytiä leppoisissa löylylukemissa

Kuivausprosessi alkaa, kun trukkikuski tankkaa kuivaamot täyteen rimanipuilla.

Nippujen on oltava kuin sokeripaloja: Hyvin kiinni toisissaan ja tasaisissa riveissä, että kuivaustulos on mahdollisimman hyvä. Täytön jälkeen kuivaamoiden ilmanohjaimet laitetaan kiinni kuormien sivuihin ja kuivaamoiden etureunat suljetaan pelleillä tiiviiksi. Sitten kuivaamokamareiden ovet laitetaan kiinni, Kiianmies käy läpi prosessin etenemistä.

Kamariin valitaan eräkohtainen kaava, joiden muodostukseen vaikuttavat esimerkiksi sahaustyylit ja kelit. Erilaisia kaavoja Kiianmies laskeskelee löytyvän jopa lähemmäs 2 500!

Kun oikea kaava on valittu, kuivaus käynnistetään valvomokoneelta. Silloin puhaltimet käynnistyvät ja prosessi alkaa. Talvella jäätynyt vesi sulatetaan tässä vaiheessa pintapuusta pois. Sen jälkeen siirrytään poistamaan ns. ”vapaata vettä”, joka on helposti kuivattavaa ja nopeaa, Kiianmies jatkaa.

Kuivaus hidastuu ja hankaloituu, kun vettä on jäljellä enää soluseinämissä ja se on saatava höyrystymään kohti puun pintaa. Kaavaa joudutaan usein hallitsemaan ja muuttamaan myös ”lennosta”, koska jokainen prosessi on oma luomuksensa. Viimeisenä vaiheena vuoron saa tasaannutus. Eli mikä?

Tasaannutuksessa jännityksiä, kappaleiden välisiä ja kappaleiden sisäisiä kosteuseroja pyritään tasaannuttamaan kostutuksella. Tasaannutuksen jälkeen erä nostetaan varastokatokseen jäähtymään. Tuotantoerän pakkaaminen kuumana ei ole vaihtoehto, Kiianmies linjaa.

Lämpötilat kamareissa saattaisivat miellyttää leppoisten kylpyhetkien ystäviä, koska aktiivisimmassa vaiheessa lämmöt kieppuvat 66–78 asteen tuntumassa. ”Kovimmat löylyt” raapaisevat celsiusmittarin neulat jopa 82 asteeseen!

Puuttomalla sumujen saarella ja italialaisilla saunan ystävillä on kuivat perinteensä

Kun italialainen Scalcon rakentajaperhe tekee tilauksen, erän kosteusaste lasketaan 15 % tasolle. Täydellisellä saunapaneelilla on ankarat laatuvaatimukset, joiden täyttyminen Iisveden kuusituliaisilla olisi eräiden huhujen mukaan kelvannut jopa itse Julius Caesarille.

Kuusiköyhää Iso-Britanniaa lujissa ja napakoissa talomateriaaleissa ylläpitävä Piimän tuotanto kuivataan normaalisti 20 % kerhoon.

Asiakkaat eivät erikseen toivo näitä kosteusasteita, vaan ne tunnetaan ja tiedetään jo valmiiksi. Mistä tällaiset vakioasetukset johtuvat?

Briteissä eniten vaikuttaa varmaankin perinne. Kostealla sumujen saarellahan on ostettu satoja vuosia sahatavaraa muualta ja perinteisellä tavalla ilmakuivattu sahatavara oli ennen kuivuusasteeltaan noin 20–22 % luokkaa. Yleisesti paikallinen ilmankosteus vaikuttaa maakohtaisiin standardeihin. Jos toimitat ilmastoltaan kuivempaan Sveitsiin kosteusasteeltaan 20 % tavaraa ja höyläät sen paneeliksi, joka alkaa ajan saatossa ”kutistumaan” alempaan kosteuteen, niin siitä ei hyvää seuraa, toimitusjohtaja Tommy Lindström tuumii.

Harvat sahateollisuustoimijat Suomessa tuottavat asiakaskohtaisia eriä, jotka saattavat olla pienimmillään jopa yksittäisiä kuormia. Iisvedellä on kuitenkin toinen ääni kellossa.

Me haluamme kuunnella asiakkaiden toiveita ja erityistarpeita. Meille tarkasti ja täsmällisesti toimiva kuivausprosessi on tilaisuus palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, tuotantojohtaja Juntunen päättää.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukaista seuraavan vaiheen eli paketoinnin roolin parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen sinettinä tästä.

”High-quality spruce from Finland”. Asiakkaan kohtaama lupaus Iisveden Metsä Oy:n sahatavarapakettien kyljissä asettaa sisällölle suuret odotukset. Pakkauslinja toimii huurteisina tammikuun pakkaspäivinäkin aurinkoisten asiakaskokemusten takuuasemana, kun jossain maailman lämmön helmassa Sisä-Savon tuliaisten kääreet aikanaan avataan. Työnjohtaja Sami Matilainen kertoo nyt, miten paketoinnilla sinetöidään annetut laatulupaukset.

Poikkeukselliset toiveet vaativat poikkeuksellisen sisällön

Iisveden 100-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt rapeassa 30 asteen pakkassäässä. Pohjolan talvi on taas yllättänyt maailman lehdistön ja Suomen poikkeuksellinen kylmyys koristaa lööppejä.

Iisveden asiakkaille poikkeuksellisuus tarkoittaa kuuran ja jään sijaan hetkeä, kun uusi rakennusprojekti on alkamassa ja valmistuvaa luomusta varten tarvitaan poikkeuksellisen tukevia kuusipilareita tai kaunista sisustusverhousta.

Nimittäin Iisveden Metsän ammattitaitoisten työntekijöiden tuottamia napakoita pakkauksia, joiden sisällä komeilee Savon parasta kuusitavaraa oikeissa dimensioissaan ja mitoissaan.

Normaaleina paketointipäivinä aamu- ja iltavuoron aikana meillä pakataan arviolta noin 100–150 sahatavarapakettia matkaan. Pakattavaan määrään vaikuttaa tuotteiden ohuus tai paksuus. Pakkaukset ovat keskenään kuitenkin melko samankokoisia, vaikka ne sisältävätkin eri dimensioita, aamuvuoroon paketointia valvomaan saapunut työnjohtaja Sami Matilainen kertoo.

Asiakkaan toiveiden mukaan räätälöity tuotantoerä matkaa edustusnuttuunsa kuivatusrimoilta ja kuivaamon lämmöstä ”laadutukseksi” kutsutun työvaiheen läpi, jota avustaa kameralajittelu.

Laadutuksessa tuotantoerät lajitellaan mm. oksien laadun mukaan. Jotkut asiakkaat eivät halua tuotteisiinsa esimerkiksi kuorioksia ja toisissa erissä oksat saavat olla isompiakin. Jokaisessa kappaleessa on katkontavaraa. Jos asiakas on tilannut neljän metrin pituisen lopputuotteen, niin kappaleet katkaistaan 20-teräisellä trimmerillä oikeaan pituuteensa tässä vaiheessa. Kamera antaa trimmerille käskyt katkaisuihin. Joskus latvapäihin on voinut jäädä vajaita särmiä. Jos asiakkaan tilauksessa on esimerkiksi 3,9 metristä ja 4,2 metristä tavaraa, niin vajaa särmä voidaan katkaista esimerkiksi 3,9 metrin pituuteen, Matilainen kuvailee tarkasti työvaiheen etenemistä ja tarkoitusta.

Jokaisesta tilatusta kuusierästä on MRP-järjestelmäksi kutsutussa tuotannonohjausjärjestelmässä tuotantosuunnitelmat, joiden pohjalta paketoinnin työntekijät näkevät tuotteiden dimensiot, laadun ja asiakkaan, jolle paketit ovat lähdössä.

Myös trukkikuskit näkevät MRP-järjestelmästä pakettien tiedot ja sillä perusteella he tietävät, mitkä paketit nostetaan asiakkaalle menevään kuormaan. Esimerkiksi jonkun asiakkaan kuormaan voidaan laittaa neljän metrin tavaraa yhteensä 12 pakettia.

Kaikkiin paketteihin tulostetaan pakettisetelit, jotka liimataan pakettien kylkiin ja päätyihin.

Pakettiseteleistä löytyvät tiedot tilauserien yksityiskohdista eli pakettinumero, dimensio, pituus, laatu, kappalemäärä ja kuutiomäärä, Matilainen luettelee.

Jos pakkaaja huomaa, että pakettisetelin tiedoissa on poikkeama esimerkiksi kappalemäärään liittyen, hän ilmoittaa siitä työnjohdolle ja määrä korjataan oikeaksi uuden pakkaussetelin kera.

Jokainen pakkaus toimii Matilaisen mielestä firmalle omana käyntikorttinaan. Kun asiakas toisella puolella maailmaa avaa paketin, sisältä kuoriutuu oikea määrä virheetöntä, kaunista ja pölytöntä laatutavaraa.

Pakkaamossa luotetaan, että rajojen ulkopuolellakin on ilmaa

Ennen paketointihissiä on leimauskone, joka suihkauttaa tuotteiden päihin punaisella merkinnän ”M+K”. Mitäs se tarkoittaa?

Leimakoodin tarkoitus on osoittaa tavaroiden laatu. M+K tarkoittaa täyssärmäistä ja ykkösluokkaista sahalaatua, josta käytetään termiä SF-laatu (saw falling), Matilainen vastaa

Pakkauspisteellä työskentelevä pakkausoperaattori nappaa seinätelineessä sijaitsevan muovitusrullan nurkista kiinni ja vetää uunituoreen lähetyksen ylle edustusasun, jonka kuvituksessa tyylittelevät Alpit ja tavaran laatua silmällään mittaava pipopäinen höylääjä. Pakkausmuovin lisäksi käytössä on myös muovihuppuja.

Huolellisen muovituksen tarkoituksena on pitää tuulet, tuiskut ja ylimääräiset roskat visusti pakkauksen ulkopuolella.

Muovituksen jälkeen paketteja puristetaan puristimella, jossa hydraulisylintereillä varustetut ”painajat” tiivistävät pakettia sivuilta ja päältä. Niiden avulla paketeista saadaan tiiviimpiä, jolloin ne eivät pääse elämään kuljetusautojen kyydissä.

Eikä myöskään viedä ulkomaille turhaan ilmaa, vaikka se tällä hetkellä onkin meillä kovin raikasta sellaista, Matilainen lohkaisee.

Puristuksen yhteydessä vanteutuskone kiepsauttaa paketin ympärille neljä muovivannetta paketin eri kohtiin. Nyt paketti on valmis trukin piikeille ja kohti lastauspihalla odottavan rekan kyytiä. Edustusreissu eteläisempiä ilmansuuntia kohti voi alkaa!

Tiedätkö muuten mitä yhteistä on Tetriksellä ja seuraavassa työvaiheessa tapahtuvalla lastaustyöllä? Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit käydä lukemassa vastauksia täältä.
.

Tuotantolinjojemme läpi kulkee vuosittain noin 150 000 kuutiota kuusisahatavaraa. Ostamme kuusitukkia ympäri vuoden ja olemme kauppoja hieroessamme huomanneet, että metsänomistajilla on joitakin toistuvasti esiintyviä kysymyksiä puukaupan tekoon liittyen. Niinpä päätimme ojentaa Piimäpostissa puheenvuoron hetkeksi metsäjohtajillemme Ville Tuhkaselle ja Hennariikka Savolaiselle, jotka vastasivat yleisimpiin kysymyksiin.

Mistä leimikkosi kuusitukin hinta muodostuu – Paras savolainen selitys

Joillekin metsänomistajille puukaupat ovat jo tuttuja rutiinitoimenpiteitä. Iisveden Metsänkin asiakassuhteiden joukkoon kuuluu useita vuosikymmeniä ja useampia sukupolvia jatkuneita puukauppayhteistöitä. Toisille tarjouksen pyytäjille puukaupat voivat olla ensimmäisiä.

Leimikon ja kuusitukin hintaan liittyvät kysymykset ovat ymmärrettävästi kiinnostavia. Pelkkien keskimääräisten markkinoiden puun ostohintojen seuraaminen ei kuitenkaan anna laadukasta kokonaiskäsitystä siitä, millainen rahallinen arvo oman metsän puustolla on.

Mikä kaikki vaikuttaa hinnoitteluun?

Esimerkiksi se, pystyykö leimikon korjaamaan kesällä vai talvella. Myös suunnitellun hakkuun luonne eli onko kyseessä harvennus vai avohakkuukohde. Luonnollisesti myös leimikon kuvion koko ja puiden koko kuviolla vaikuttavat asiaan paljon, toteaa metsäjohtaja Hennariikka Savolainen.

Iisveden Metsä Oy:n hankinta-alue kattaa noin 100 kilometrin säteen Piimänkadun tuotantoyksikön ympäristöstä.

Metsäkuljetukseen tarvittavat ajomatkat vaikuttavat puista maksettavaan hintaan, Kuopion seudulla ja ympäryskunnissa kauppoja tekevä metsäjohtaja Ville Tuhkanen lisää

Iisveden Metsä Oy:n kuusitukin hankinta-alueeseen kuuluvat esimerkiksi Kuopio, Varkaus, Leppävirta, Suonenjoki, Rautalampi, Hankasalmi ja Pieksämäki.

Tarkan kartan hankinta-alueesta näet tästä alla:

Panosta tarjouspyyntöön ja metsäkatselmukseen

Kun harvennus tai uudistus omassa metsässäsi on tulossa ajankohtaiseksi, mitä sinun metsänomistajana kannattaisi ottaa huomioon pyytäessäsi leimikostasi ostotarjousta?

Kannattaa selvittää tilan rekisterinumero ja hankkia kuviokartta. Tarjouspyynnössä kannattaa myös kertoa, onko kyseessä harvennus vai uudistus. Tieoikeuksiin ja teiden kuntoon kannattaa perehtyä etukäteen. Näin vältetään ongelmat tienkäyttöön tai puiden kuljettamiseen liittyen, Savolainen jatkaa

Puuttuvien tienkäyttölupien vuoksi, tien oikea omistaja voi kokonaan kieltää tien käytön tai vaatia tien käytöstä korvausta.

Metsää voi myydä hankintakauppana tai pystykauppana. Mitä eroa näillä toimintatavoilla on?

Hankintakaupassa metsänomistaja ja puun ostaja sopivat ostettavan puun määrästä, jonka jälkeen metsänomistaja huolehtii itse hakkuusta ja puiden siirtämisestä kuljetusreitin varteen. Pystykauppa tarkoittaa sitä, että metsänomistaja luovuttaa hakkuuoikeuden metsäyhtiölle. Metsäyhtiö tekee tarvittavat hakkuuilmoitukset Metsäkeskukselle. Sitten metsäyhtiön urakoitsijakumppanit suorittavat hakkuun ja puiden siirron varastointipaikoilta tehtaalle. Metsäyhtiö huolehtii työsuoritusten tilityksistä urakoitsijoille, eikä niistä koidu kustannuksia metsänomistajille, Savolainen toteaa.

Pystykaupoista on tullut metsänomistajien keskuudessa pidetty ja suosittu toimintatapa, koska se on puun myyjän kannalta hyvin vaivatonta.

Nykyisin metsänomistaja saattaa asua kaukana omistamistaan metsistä. Joskus saattaa olla tilanteita, ettei esimerkiksi perinnön kautta metsänomistajaksi päätynyt henkilö edes tunne kohteen tarkkaa sijaintia.

Metsänomistajan kannattaisi aina vähintäänkin käydä omassa metsässään ja tutustua ympäristöön paikan päällä. Viimeistään silloin, kun puukauppaa tehdään. Mitä hyötyä metsäkatselmuksen teosta paikan päällä on?

Kuvion tarkastelulla saa hyvän yleiskuvan puuston laadusta ja esimerkiksi määristä, joiden pohjalta tarjousta laaditaan. Paikan päällä voi nähdä esimerkiksi sähkölinjojen vaikutuksia puiden varastointipaikkojen suunnitteluun ja tien kunnon vaikutuksia puiden korjausajankohtaan, Savolainen sanoo.

Huonokuntoinen tie voi tehdä kohteesta talvihakkuun, koska painavat rekat eivät pääse noutamaan puita kesällä.

Metsäkatselmuksella laanipaikka eli puiden varastointipaikka suunnitellaan niin, että rekat saavat myös tarvitsemansa sopivan kääntöpaikan, Ville Tuhkanen lisää.

Mitä tapahtuu hakkuutähteelle ja metsäenergialle?

Puuston myynnin ja hakkuiden yhteydessä syntyy hakkuutähteenä metsäenergiaa. Esimerkiksi latvusmassaa ja rankoja. Mitä kaikille tähteille ja havuille tapahtuu?

Metsänomistajan kannalta on järkevää antaa Iisveden Metsä Oy:n korjata ja kuljettaa hakkuutähteet pois, sillä uuden metsän istuttamisesta tulee helpompaa ja metsässä liikkuminenkin on sujuvampaa ilman suuria havukasoja, Ville Tuhkanen toteaa.

Suomen metsälaki velvoittaa metsänomistajan uudistamaan metsänsä. Mistä voi kysyä neuvoa tai apua metsän uudistamisen tarpeissa?

Meiltä Iisveden Metsä Oy:ltä saa kaikki metsän uudistamiseen liittyvät tarvittavat palvelut maan muokkauksesta taimiin ja istutustöihin. Autamme ja neuvomme mielellämme kaikissa metsänhoitoon tai metsän kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä, Tuhkanen muistuttaa lopuksi.

Onko sinulle puuston ja kuusitukkien myynti ajankohtaista juuri nyt? Ota rohkeasti yhteyttä puun hankinnasta vastaavaan metsäjohtajaamme ja kysy omaan tilanteeseesi parhaiten sopivaa näkemystä:

Konnevesi/Hankasalmi/Rautalampi/Suolahti/Sumiainen/Laukaa/Jyväskylä (Länsipuoli)/Kangasniemi (Pohjoinen)/Vesanto/Viitasaaren kaakkoisosa (Keitelejärven itäpuoli ja 77-tien eteläpuoli)

Jussi Rossi, p. 050 512 4000, ✉ Jussi Rossi

Leppävirta/Heinäveden länsiosat/Varkaus/Pieksämäki/Joroinen/Haukivuori/Suonenjoki
Hennariikka Savolainen, p. 050 441 9882, ✉ Hennariikka Savolainen

Karttula/Kuopio/Siilinjärvi/Maaninka/Vehmersalmi/Riistavesi/Tervo/Keiteleen eteläosa (77-tien eteläpuoli)/Pielaveden eteläosa (77-tien eteläpuoli)

Ville Tuhkanen, p. 040 486 5110, ✉ Ville Tuhkanen

Voit jättää myös yhteydenottopyynnön lomakkeella:

Vuoden päätteeksi koteihin saapuva kuusijuhla tunnetaan lahjoista, hyvästä ruuasta ja nauravista lapsista. Ilon kääntöpuolena on liian monta kotia, joissa sähköt ovat menossa kohta poikki, jääkaapissa loistaa yksinäinen valo ja epätoivo on synkentänyt mielen. Kolme uutteraa suonenjokelaista naista ovat nähneet silmästä silmään nämä varjot ja päättäneet taistella niitä vastaan. Suonenjoen Joulu Jokaiselle-keräys sai alkunsa vuonna 2016. Mitä nykyiset keräyksen tekijät kertovat työstään Piimäpostille? 

Toiveina kuivia varpaita ja lämpimiä pieniä sormia

Joulu Jokaiselle-keräyksen päivänvalo sai ensimmäiset säteensä, kun paikkakuntalainen Susanna Heikkilä oli saanut lahjoituksena omalle perheelleen joulukinkun. Syvä kiitollisuus lahjoituksesta sai Heikkilän tuntemaan kutsumuksen auttamistyöhön. Hän halusi valjastaa itse kokemansa avun ja hyvän kiertoon.

Myöhemmin Hanne Korhonen otti keräyksen järjestelyn Heikkilältä perinnökseen. Iisveden Metsä Oy:n trukkikuski Jari Korhosen puoliso Kukka-Maaria Korhonen hyppäsi mukaan hyvän tahdon rekeen vapaaehtoiseksi 3 vuotta sitten. Keräyksen nykyiseen voimakolmikkoon mukaan liittyi myös Ulla Kenakkala.

Olin aiemmin 10 vuotta lastensuojelutöissä Pieksämäellä. Siellä näin henkilökohtaisesti sen ihmisten aidon hädän. Apua tarvitsevien ihmisten toiveet eivät ole mitään suuren suuria tai kalliita merkkilaukkuja. Ne ovat villasukkia ja palapelejä. Kunhan olisi edes ruokaa jouluna. Kerrankin toivottiin lapselle kumikenkiä ja toivoja lisäsi itse, että käytetytkin kelpaavat. Kunhan vain olisivat edes ehjät, Korhonen kuvailee matalaa vaatimustasoa ja tilanteiden vakavuutta.

Oma tilanne koetaan usein niin häpeällisenä, että kynnys avun hakemiseen on korkea. Omalla huonolla tilanteella ei haluta olla vaivaksi. Keräyksen toinen puuhanainen Hanne Korhonen tunnistaa ilmiön ja nyökkää Kukka-Maaria Korhosen vieressä.

Tarpeet olisivat täysin välttämättömiä. Eräällä keräyksen kautta autetun perheen lapsella ei ollut kovalla pakkasella laittaa käteensä edes talvirukkasia, Korhonen muistelee kyynelten vieriessä alas hänen poskillaan.

Vuoden 2022 Joulu Jokaiselle-keräyksellä autettiin yhteensä 327 suonenjokelaista perhettä. Jotain tilanteen mittakaavasta osoittaa Suonenjoen alle 7 000 ihmiseen jäävä asukasluku. Auttajat kuitenkin tiedostavat, että autettujen lukumäärä ei ole edes koko totuus niukkuudesta.

Autettavia olisi ollut joka vuosi enemmän kuin lahjoituksia. Viime jouluna jouduimme ilmoittamaan sosiaalisessa mediassa, että joudumme huomioimaan ensimmäistä kertaa apua pyytävät etusijalle, vaikka pyrimmekin järjestämään apua mahdollisimman monelle. Sitä ei oikein kaikki tahtoneet ymmärtää, Kukka-Maaria Korhonen miettii.

Haastattelua tehdessä vuoden 2023 keräys on ollut vasta vaivaisen viikon käynnissä ja toiveita on tullut jo 111 eri ihmiseltä. Kaikki merkit viittaisivat siihen, että avuntarvitsijoita tulee olemaan tänä vuonna entistäkin enemmän. Mikä siihen vaikuttaa?

Elintason nopea nousu. Kaikki on kallistunut tosi paljon. Ihmisillä ei ole rahaa edes ruokaan. Perheissä on sairauksia ja työttömyyttä. Syitä on monia, Kukka-Maaria Korhonen pohtii.

Lisää apua – vaikka puhelu kerrallaan

Viime joulun alla mukaan keräyksen pariin vahvistukseksi saatu Ulla Kenakkala on ahkerasti ja pelottomasti soitellut paikkakunnan yrityksille ja haastanut niitä osallistumaan keräykseen. Hänen mukaansa yritykset ovat suhtautuneet soittoihin pääsääntöisesti todella positiivisesti. Viime vuonna keräykseen osallistuikin upeasti jo yhteensä 74 suonenjokelaista yritystä.

Iisveden Metsä Oy on ollut vuosittain aktiivisesti tukemassa vähävaraisten perheiden jouluun uutta toivoa.
Kuvassa vasemmalta oikealla: Kaisa Uuttu, Hanne Korhonen, Kukka-Maaria Korhonen ja Ulla Kenakkala.

Iisveden Metsä Oy on ollut tukemassa keräystä useammalla eri tavalla yhtiön, sahan vapaaehtoisen palokunnan ja viestinnällisten avustusten kautta. Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu näkee paikallisten ihmisten auttamisen yhteisön yhteisenä vetolenkkinä.

Kaikkien keräysten kohdilla ei voi aina olla ihan varma, mihin tuotto tai keräyksiin annettu hyvä lopulta kohdistuu ja missä määrin. Tässä keräyksessä me tiedämme, että kaikki apu menee 100 % paikallisten ihmisten auttamiseen. Ilomielin haluamme olla mukana keräyksessä, jolla on näin merkittävä tarkoitus, Uuttu toteaa.

Keräyksen järjestäjäkolmikko muistuttaa, että heillä on täydellinen vaitiolovelvollisuus ja kaikki keräykseen liittyvät tapahtumat ovat tarkasti dokumentoituja.

Meille tulee paljon paketoimattomia lahjoituksia, jotka paketoimme itse. Joskus meille on tarjottu paketointiapua, mutta emme ole voineet ottaa sitä vastaan yksityisyyden suojan vuoksi. Apua voi siis hakea täysin huoletta, sillä me emme paljasta apua hakeneiden ihmisten nimiä kenellekään ulkopuoliselle, Korhonen linjaa.

Jokainen lahjoitus on saajalleen hyvin koskettava ja merkittävä. Sen kuulee lukuisista esimerkeistä, joita edellisinä vuosina on nähty.

Viime jouluna meiltä paketin hakenut ihminen oli pysähtynyt kotimatkalla tien varteen. Hän oli itkenyt onnesta, koska hänen joulunsa oli pelastettu, Korhonen havainnollistaa liikuttuneena ihmisten kokemuksia avun tuomasta kiitollisuudesta.

Tämän vuoden keräykseen otetaan toiveita vastaan 10.12 saakka. Lisäksi Suonenjoen molempiin K-kauppoihin ja S-Marketiin järjestetään ostoskärryt ajalle 4.12–11.12, joihin keräyslahjoituksia voi jättää kätevästi kaupoilla käydessään.

Haluammekin nyt yhdessä lähettää kaikkiin koteihin sanoman ja samalla muillekin paikallisille yrityksille terveiset: Kaikki apu on tarpeen. Osallistukaa keräykseen. Tehdään yhdessä joulu jokaiselle!

Lisätietoja lahjatoiveista ja keräyksestä saa Joulu Jokaiselle Suonenjoki Facebook-ryhmästä.

Vanhamäen korkeimmalla laella seisoo kaksi vankkaa kuusta. Toinen niistä on katsellut Sisä-Savon elämää jo ainakin 200 vuotta. Ensi vuonna 100 vuotta täyttävä Iisveden Metsä sai tukevien havuhartiaoksien suojaan oman nimikkokabinetin, jonka valmistuminen henkii tahtoa ja iloa. Piimäposti jututti idean puuhamiestä, Vanhamäki-säätiön pehtooria Tatu Lainetta ja otti selville, mistä on kysymys.

Tiluskierroksen käyskentelystä kabinetiksi – ”Kyllä tässä pitäisi olla lattia”

 
Vanhamäki-Säätiön hallituksen jäsen ja pehtooriksi itsensä esittelevä Tatu Laine käyskenteli eräänä kauniina kesäpäivänä säätiön tiluksilla. Helle oli herkistänyt varjoisalle viilennystarpeelle ja niinpä hän päätti oikaista pihan läpi kahden suuren kuusen lomasta.

Pysähdyin kuusten alla ja katselin ympärilleni. Se näky oli hyvin vaikuttava. Totesin, että tässähän on tilava paikka. Soitin meidän työtilavuokralaisellemme Jonni Markkaselle ja pyysin häntä tulemaan pihalle kuusten alle. Vähän hän kyllä ihmetteli, mitä minä oikein meinaan. Lopulta hänkin oli hyvin hämmästynyt näkemästään, Laine muistelee.

Idea jäi muhimaan hattuun. Markkanen ja Laine päättivät kuitenkin mennä uudestaan kuusten alle ja tällä kertaa päiväkahville.

Päiväkahvit vilpoisassa varjossa olivat muuten oikein mukavat, mutta penkit eivät oikein tahtoneet asettua epätasaiselle maalle. Sanoin Jonnille, että kyllä tässä pitäisi olla lattia. Mutta miten sellainen järjestettäisiin, kun säätiön varat ovat niukat? Laine pohdiskeli.

Markkanen sitten hoksasi, että Iisveden Metsällähän tuotetaan kuusta. Kysytään sieltä apua! Samalla hänen suustaan putkahti ulos nimi ”Kuusikabinetti”.

Soitin oitis toimitusjohtaja Tommy Lindströmille. Lindströmin mielestä idea vaikutti niin erikoiselta, että sitä piti käydä ihan itse vilkaisemassa. Kuusen alla katselmusta tehdessämme sovimme, että Iisveden Metsä Oy toimittaa meille lattiatarvikkeet ja me rakennamme lattian talkoovoimin, Laine sanoo.

Lattian valmisti lopulta Laineen taidokkaaksi kirvesmieheksi tietämänsä äidin mies, josta hän käyttää kehuvaa nimitystä ”sitkeä sissi”. Ja näin Kuusikabinetista tuli totta.