• KUKA
  • MITÄ
  • MITEN
  • MISSÄ
  • TUOTTEEMME
  • MITEN OSTAN
  • KUINKA MYYN
  • VASTUULLISUUS
  • YRITYS
    • Piimäposti
    • Tiedotteet
  • OTA YHTEYTTÄ
  • SAVOSAVO
  • ENEN

Pynnösten perheyritys korjaa savolaisia kuusikkoja yli 40 vuoden tietotaidolla – Haastattelussa Metsäurakointi T ja P Pynnönen Oy:n yrittäjä Pasi Pynnönen

mennessä IIS-admin | loka 26, 2022 | Markkinointiviesti

Pasi Pynnönen on ollut nuoruudestaan lähtien kokemassa metsäalan koneellistumista ja kehitystä kuskin penkillä. 1970-luvulla juurensa kasvattanut Metsäkoneurakointi T ja P Pynnönen Oy on rakentunut parinkymmenen ihmisen työympäristöksi, jossa maisemakonttori vaihtaa...

Tero Lempisen työ on täynnä sähköä ja säpinää

mennessä IIS-admin | loka 10, 2022 | Markkinointiviesti

Sähkö on raaka-aine, joka pitää moottorit käynnissä ja laakerit vauhdissa. Tero Lempinen on kohta kahden vuoden ajan huolehtinut valon ja voiman virtaamisesta Iisveden Metsän tontilla. Piimäposti päätti ottaa selvää, miltä näyttää hieman eri tavalla CNC-jyrsinkonetta...

Vuoden 2021 metsäopettaja luottaa palautteen, kehityksen ja kuusen voimaan – Haastattelussa Heikki Manninen

mennessä IIS-admin | syys 26, 2022 | Markkinointiviesti

Viisi vuotta metsäalan lehtorina työskennelleelle Heikki Manniselle opetusuran juuret ovat itäneet jo kotona. Vuoden 2021 metsäalan opettajaksi valittu Manninen kertoo nyt, millaisia raaka-aineita metsäalan tulevaisuudessa näkyy ja millainen suhde hänellä on Iisveden...

Lapsuuden haaveammatissa ison koneen ratissa – Haastattelussa Jake Fräntilä

mennessä IIS-admin | syys 14, 2022 | Markkinointiviesti

Jake Fräntilä hyppäsi lajittelukentän pyöräkoneen puikkoihin 1,5 vuotta sitten. Pohjoisesta kotoisin olevan Jaken sydäntä lämmittää työpaikan inhimillinen työkulttuuri ja kotona odottavat kunnon löylyt. Millaista konekuskin työ on? Hypätäänpä hetkeksi Fräntilän...

Kotimainen puu on omavarainen raaka-aine, jonka voi hyödyntää kokonaan – Haastattelussa metsäenergian asiantuntija Santtu Korhonen

mennessä IIS-admin | elo 29, 2022 | Markkinointiviesti

Yli 100 puulajin kokemuksella   Santtu Korhonen on hurauttanut Lapinlahdelta Iisvedelle käynnistelemään uutta työpäivää. Hän näyttää älypuhelimensa ruudulta kuvaa, jossa puun lehdistö hehkuu punaisena.   Näytin tätä kuvaa kerran yhdelle kaverilleni. Sanoi, että onpas...

Iisveden Metsä Oy julkaisee SoMe-realitysarjan syksyllä. Miten sarjaa tehdään? Haastattelussa pääosan esittäjä Jouni Vehviläinen

mennessä IIS-admin | elo 16, 2022 | Markkinointiviesti

Iisveden Metsä Oy julkaisee SoMe-realitysarjan syksyllä. Miten sarjaa tehdään? Haastattelussa pääosan esittäjä Jouni Vehviläinen Touko- ja kesäkuussa Piimän sahan arkea on seurattu tiiviisti linssien läpi. Nyt halutaan ottaa selvää ja näyttää näyttävästi muillekin,...
« Vanhemmat merkinnät
Seuraavat merkinnät »

Viimeisimmät uutiset

  • Savon Voiman ja Iisveden Metsä Oy:n metsäenergiayhteistyö lämmittää jo yli 2500 savolaiskotia
  • ”Ennätykset paukkumaan ja pidetään hauskaa” – Mitä mietteitä uusi vuosi tuo tullessaan Iisveden Metsällä?
  • Snellmanien jääkiekkoperheen Onni pelaa Suomen korkeimmalla tasolla – ”Vanhemmat tukevat. Kaverit tukevat. Äiti laittaa ruokaa valmiiksi”
  • ”Kun puhtaasta sydämestään tekee hommaa ja on itselleen rehellinen, kaikki asettuu paikalleen” – Haastattelussa Iisveden Metsä Oy:n uusi tuotantojohtaja Sami Juntunen
  • Tukkilajittelussa savolainen suoruus punnitaan
  • ”Melko vaikuttavaa!” – Sahateollisuus Ry:n vaikuttajakiertueella seurattiin mittatilaustyötä Aasiaan
  • Pynnösten perheyritys korjaa savolaisia kuusikkoja yli 40 vuoden tietotaidolla – Haastattelussa Metsäurakointi T ja P Pynnönen Oy:n yrittäjä Pasi Pynnönen
  • Tero Lempisen työ on täynnä sähköä ja säpinää
  • Vuoden 2021 metsäopettaja luottaa palautteen, kehityksen ja kuusen voimaan – Haastattelussa Heikki Manninen
  • Lapsuuden haaveammatissa ison koneen ratissa – Haastattelussa Jake Fräntilä
  • Kotimainen puu on omavarainen raaka-aine, jonka voi hyödyntää kokonaan – Haastattelussa metsäenergian asiantuntija Santtu Korhonen
  • Iisveden Metsä Oy julkaisee SoMe-realitysarjan syksyllä. Miten sarjaa tehdään? Haastattelussa pääosan esittäjä Jouni Vehviläinen
  • ”Me haluamme muuttaa käsityksiä koko tästä sahaamisesta” – Haastattelussa Iisveden Metsä Oy:n luottosahuri Jani Silkkola
  • Trukkikuski Kalle Hänninen nostaa töissä lautapaketteja ja vapaalla rautaa
  • Iisveden Metsä Oy:n apulaislogistiikkajohtajan käsissä syntyy rahtikirjoja ja täytekakkuja – Haastattelussa Minttu Markkanen
  • Huumori, hyvät välit ja kehitysmyönteisyys pitävät kilpailukyvyn kunnossa
  • Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
  • Varsinaisen yhtiökokouksen esityslista 7.6.2022
  • Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu pitää hyvää huolta Iisveden Metsä Oy:n tärkeimmästä menestystekijästä
  • Ajat muuttuvat, mutta tilit täsmäävät, kun on tarkka taloudenpito – Haastattelussa hallintojohtaja Kirsi Hämäläinen

Arkistot

  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • marraskuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • elokuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • helmikuu 2022
  • tammikuu 2022
  • joulukuu 2021
  • toukokuu 2021
  • marraskuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020

Kategoriat

  • Markkinointiviesti
  • Tiedotteet

Meta

  • Kirjaudu sisään
  • Sisältösyöte
  • Kommenttisyöte
  • WordPress.org

Suunnittelu: Elegant Themes | Tuen toimitti: WordPress

×

Piimänkatu 1, 77800 Iisvesi, Finland
Tel: +358 17 515 201
etunimi.sukunimi (at) iisveden.fi

Y-tunnus 0213427-2 | Verkkolaskuosoite: 003702134272001 | Välittäjän tunnus: NDEAFIHH

Tietosuojaseloste »

Metsäosasto

Metsä­johtaja

Ville Tuhkanen
+358 40 486 5110
ville@iisveden.fi

Karttula / Kuopio / Siilinjärvi / Maaninka / Vehmersalmi / Riistavesi / Leppävirta / Varkaus / Heinäveden länsiosat

Metsä­johtaja

Eero Riipinen
+358 50 306 8591

Suonenjoki / Tervo / Karttula / Vesanto / Keitele eteläosa (77-tien eteläpuoli) / Pielaveden eteläosa (77-tien eteläpuoli) / Maaningan eteläosa (77-tien eteläpuoli) / Viitasaaren kaakkoisosa (Keitelejärven itäpuoli ja 77-tien eteläpuoli) / Pieksämäki / Joroinen
Santtu Korhonen | Iisveden-metsä

Operaatio­johtaja

Santtu Korhonen
+358 50 337 5511
santtu@iisveden.fi

Metsä­johtaja

Jussi Rossi
+358 50 512 4000
jussi@iisveden.fi

Konnevesi / Hankasalmi / Rautalampi / Suolahti / Sumiainen

Metsä­johtaja

Hennariikka Savolainen
+358 50 441 9882
hennariikka@iisveden.fi

äitiyslomalla

Tuotanto

Tuotantojohtaja

Sami Juntunen
+358 50 5188 828

Kuivaus- Ja Laatu­johtaja

Miia Kiianmies
+358 50 317 2929

Kunnossa­pito­johtaja

Ari Väätäinen
+358 400 810 633

Logis­tiikka­johtaja

Anna Paananen
+358 40 827 8804

Työn­johtaja

Juha Halonen
+358 50 467 1668

Työn­johtaja

Sami Matilainen
+358 50 466 2396

Juha Salo | Iisveden-metsä

Kunnossapitojohtaja

Juha Salo
+358 50 338 3666

Konttori

Laskutus­johtaja

Tarja Vornanen
+358 17 515 201

Hallinto­johtaja

Kirsi Hämäläinen
+358 50 599 9291

Kaisa Uutu | Iisveden Metsä

Henkilöstö­johtaja

Kaisa Uuttu
+358 50 355 2225

Laskutus­johtaja

Kati Hämäläinen
+358 40 701 8647

Toimitus­johtaja

Tommy Lindström
+358 40 900 7583

×

TARJOA PUUTA MYYNTIIN

Olemme kiinnostuneita etenkin kypsistä kuusikoista. Jos haluat, että ostajamme ottaa yhteyttä, jätä tietosi alla olevaan lomakkeeseen ja palaamme pikimmiten asiaan!

×

Piimänkatu 1, 77800 Iisvesi, Finland
Tel: +358 17 515 201
firstname.lastname (at) iisveden.fi

Export Sales

Pekka Sainio
+358 40 900 7584
pekka.sainio@metsantuottajat.fi

Export Sales

Heikki Kähkönen
+358 50 440 8227
heikki.kahkonen@metsantuottajat.fi

Invoicing

Kati Hämäläinen
+358 44 262 6385

Invoicing

Tarja Vornanen
+358 17 515 212

Shipping

Anna Paananen
+358 40 827 8804

Production Director

Sami Juntunen
+358 50 5188 828

Managing Director

Tommy Lindström
+358 17 515 204
+358 40 900 7583

×
Kotimainen puu on omavarainen raaka-aine, jonka voi hyödyntää kokonaan – Haastattelussa metsäenergian asiantuntija Santtu Korhonen

Kotimainen puu on omavarainen raaka-aine, jonka voi hyödyntää kokonaan – Haastattelussa metsäenergian asiantuntija Santtu Korhonen

elo 29, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot

Yli 100 puulajin kokemuksella

 
Santtu Korhonen on hurauttanut Lapinlahdelta Iisvedelle käynnistelemään uutta työpäivää. Hän näyttää älypuhelimensa ruudulta kuvaa, jossa puun lehdistö hehkuu punaisena.
 

Näytin tätä kuvaa kerran yhdelle kaverilleni. Sanoi, että onpas siinä komea ruska. Minä sitten siihen tokaisin, että ei se ole mikään ruska. Se on punaleppä, Santtu heittää.

 
Erilaisten puulajien kasvattaminen on Korhosen intohimoinen harrastus. Hänellä on tälläkin hetkellä kasvatuksessaan yli 100 eri lajia. Mm. villiomenapuu, joka on harvinainen ja uhanalainen luonnonlaji.
 

Isäni oli metsuri. Luonto on tuntunut aina omalta paikalta olla ja rauhoittua. Olen aina tykännyt hoitaa metsiä, Korhonen sanoo.

 
Korhonen aloitti keväällä työt Iisveden Metsä Oy:n metsäosaston operaatiojohtajana. Mitäs sellainen toimenkuva pitää sisällään?
 

Minun vastuullani ovat metsäenergiaan ja metsänhoidollisiin töihin liittyvät toimenpiteet. Siihen kuuluu esimerkiksi yhteydenpitoa tehtaiden kanssa. Oikeat poltettavat tuotteet löytävät tiensä oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan, Korhonen kuvailee

 
Peruskoulun jälkeen Santulla oli mielessään kaksi urasuuntaa: Puolustusvoimat tai metsäala. Kainuun Prikaatin harmaissa metsäala veti lopulta pidemmän korren.
 

Tampereella opiskellessani huomasin paikkakuntien väliset murre-erot. Kun kysyin kaveriltani ”oletko pihassa?”, niin minulle vastattiin, että ”En. Kun tulin juuri sisälle”, Korhonen muistelee hymyillen.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Talkoilla opintomatkalle Kanadaan

 
Opiskeluaikanaan, Santtu pääsi näkemään erilaisen metsänhoitokulttuurin, kun talkoovoimilla kerätyillä varoilla lähdettiin Kanadaan ja Malaspina Universityn vieraaksi.
 

Se oli hyvin silmiä avaava kokemus. Kanadassa tehdään todella paljon käsityötä. Siellä puita ei katkota määrämittaan metsässä niin kuin meillä Suomessa. Siellä saattaa olla vain yksi kokonainen puu kuljetusauton kyydissä. Minä näin esimerkiksi auton, jonka kyydissä oli vain neljä puuta, Korhonen avaa kokemustaan.

 
Hän toteaa, että Suomessa metsänhoito on hyvissä käsissä.
 

Täällä metsälaki velvoittaa perustamaan kaadetun metsän tilalle uuden. Kotimainen puu on hyvä raaka-aine jo siksi, että sen voi käyttää kokonaan hyödyksi. Siitä ei liukene mikromuoveja veteen, Korhonen listaa puun hyviä puolia.

 
Kotimainen puu kasvaa sadevedellä, toisin kuin puuvilla. Sitä joudutaan keinokastelemaan.

Puusta saa tehtyä myös kaikkea kaunista. Minulla on esimerkiksi kotimaisesta puusta tehtyjä paitoja. Jos suomalaisesta puusta valmistettaisiin enemmän tekstiilejä, niitä ei tarvitsisi tuoda Suomeen Aasiasta, Korhonen toteaa.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Suomen mestari Santtu Korhonen

 
Metsän parissa työskentely on sosiaalista puuhaa. Iisveden Metsällä työkavereiden kasvot olivat jo entuudestaan tuttuja. Puhetta riittää, mutta mitä työkaveritkaan eivät Korhosesta vielä tiedä?

Santtu tuumii pitkän tovin, sillä hän on omien sanojensa mukaan hyvin avoin. Mutta sitten vastaus löytyy:
 

He eivät ehkä tiedä, että olen Suomen mestari. 4H-yhdistys järjesti aikoinaan puhetaidon Suomen mestaruuskisat. Aihe oli vapaamuotoinen. Monet pitivät puheen harrastuksistaan. Minun aiheenani oli tietysti erikoispuut,Santtu muistelee.

 
Palkinnoksi rapsahti 500 vanhaa mummonmarkkaa ja itsensä näyttelijätärsuuruus Ulla Tapanisen kirjoittama mestaruusdiplomi. Se koristaa edelleen Korhosen vanhan huoneen seinää.
 
Puista on paljon iloa.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, lukaise sahurina työskentelevän Jani Silkkolan mietteet puolen millin tarkkuudesta ja mikä hupaisa joukkuelaji vetää hänet joka kesä kotiseudulleen Vesannolle.
 

Pysy kuulumisista perillä ja ota meidät seurantaan Instagramissa ja Facebookissa.

 

Iisveden Metsä Oy julkaisee SoMe-realitysarjan syksyllä. Miten sarjaa tehdään? Haastattelussa pääosan esittäjä Jouni Vehviläinen

Iisveden Metsä Oy julkaisee SoMe-realitysarjan syksyllä. Miten sarjaa tehdään? Haastattelussa pääosan esittäjä Jouni Vehviläinen

elo 16, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Iisveden Metsä Oy julkaisee SoMe-realitysarjan syksyllä. Miten sarjaa tehdään? Haastattelussa pääosan esittäjä Jouni Vehviläinen

Touko- ja kesäkuussa Piimän sahan arkea on seurattu tiiviisti linssien läpi. Nyt halutaan ottaa selvää ja näyttää näyttävästi muillekin, millaisia mahdollisuuksia työura metsäalan, sahateollisuuden ja Iisveden Metsä Oy:n parissa tarjoaa.

”Aivokas päivä” ja piimäpurkin mysteeri

Tukkilajittelun puolella sijaitsevan parkkipaikan autorivistöön on ilmestynyt kummajainen. Musta pakettiauto, jonka kyljessä komeilee sana ”BrainyDay”. ”Aivokas päivä”.

Tulitaistelijan varustukseen sonnustautunut Sami Matilainen tervehtii maskinsa ja sahan paloauton ratin takaa samalla, kun hän peruuttelee liekkien kauhuksi hankittua ”johtotähteä” takaisin pilttuuseensa.

Mitä kummaa Piimänkadulla on tänään oikein meneillään?

”Olkaa hyvä!”, kajahtaa korkea ja hieman tenorivoittoinen ääni, joka lähettää matkaan keltaisissa huomioliiveissä astelevan Jouni Vehviläisen, jolla näkyy piimätölkki oikeassa kädessään.

”Tiedätkö sinä, mikä tämä piimäpurkki on?”, hän utelee Samilta, jolla ei ole vastauksen perusteella harmainta aavistustakaan koko asiasta.

Seuraavaksi herrat lähtevät astelemaan tukkilajittelun suuntaan.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

”Teen sinulle tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä”

Jouni Vehviläinen opiskelee Karelia Ammattikorkeakoulun Värtsilän Kampuksella metsätaloutta. Hänen metsätalousinsinöörin opintojensa ohjelmaan kuuluu toimihenkilöharjoittelu, jota hän on käymässä läpi Iisveden Metsä Oy:n palveluksessa.

Olen ollut aiemmin jo kolmena kesänä täällä töissä. Porukka on entuudestaan tuttua, Vehviläinen taustoittaa.

Suonenjoelta kotoisin olevan Jounin mukaan, metsän parissa työskentely on hyvin luontevaa, kun on lähtöisin maatilalta. Metsä on ollut aina lähietäisyydellä.

Monelle nuorelle tämä ala on vieras. Harva edes ymmärtää, mitä kaikkea metsäala tarkoittaa. Mahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset ja opiskelu antaa valmiudet työskennellä hyvin erilaisissa tehtävissä, Vehviläinen avaa.

Vehviläiselle tarjoutui tuhannen taalan paikka auttaa uravalintojaan pohtivia nuoria tutustumaan sahateollisuuden ja metsätalouden arkeen, kun Iisveden Metsä Oy:n tuotantojohtaja ja Vehviläisen harjoittelun ohjaaja Jussi Rossi sai idean tosi-tv-henkisestä sarjasta.

En ole aiemmin ollut mukana missään tuotannoissa. Kun kuulin tästä ideasta Jussilta, niin eihän siitä voinut kieltäytyä, Vehviläinen hymyilee.

Ensimmäinen tulikaste pääosaroolissa ja linssin edessä on sujunut Vehviläisen mukaan varsin mutkattomasti. Tuotantoryhmän ohjaaja, Samuli Hahl on antanut ennakkoon Vehviläiselle kotitehtäväksi harjoitella itsenäisesti kuvattavana olemista.

Videoprojekteissa on tosi tärkeää, että saa jännityksen laskemaan ja kuvattavan rentoutumaan. Täällä on hommat menneet tosi hienosti, kun on valmistauduttu hyvin ja on päässyt tutustumaan porukkaan, Hahl kommentoi.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Yhdessä tehdään – ja seuraavaksi tietenkin kuusimetsään!

Iisveden Metsä Oy:n väestä rooleissa tullaan näkemään Vehviläisen, Matilaisen ja Rossin lisäksi mm. metsäosaston Eero Riipinen ja Santtu Korhonen. Myönteinen suhtautuminen projektiin kuvastaa hyvin henkeä, jonka Vehviläinen mielellään vahvistaa.

Tämä on hyvä tilaisuus kertoa Iisveden Metsä Oy:stä työnantajana. Porukka on hyvin yhteistyökykyinen. Ajatellaan yhdessä koko firman etua, Vehviläinen kuittaa.

Seuraavan purkitetun pätkän jälkeen lähdetään kahvitauolle palopäällikön määräyksellä. Menomatkalla valvomosta kohti seuraavaa etappia Vehviläinen ja Hahl suunnittelevat, miten GoPro-kameran saisi kiinnitettyä linjastolla liikkuvaan tukkiin.

Seuraavana päivänä kuvaukset jatkuvat Vuorelan kuusimetsissä, johon yhteistyökumppaniksi on saatu mukaan Matti Tossavainen Ky ja Kalla Forest Oy.

Sarjan nimi on vielä hetken aikaa mysteeri, mutta se paljastuu pian. Ensiesitys on luvassa syksyllä Iisveden Metsä Oy:n sosiaalisen median kanavissa.

Ota seurantaan Facebook- ja Instagram – ja pysyt perillä!

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukea, mitä Kalle Hännisen

työpäivät trukin puikoissa ja sahan lastauskentällä tuovat tullessaan.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

”Me haluamme muuttaa käsityksiä koko tästä sahaamisesta” – Haastattelussa Iisveden Metsä Oy:n luottosahuri Jani Silkkola

”Me haluamme muuttaa käsityksiä koko tästä sahaamisesta” – Haastattelussa Iisveden Metsä Oy:n luottosahuri Jani Silkkola

elo 1, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Sahan ääni pauhaa, kun kuusitukki virtaa kuorittuna sahauslinjastoon. Pian veistosaha pyöräyttää lautaa, joka on tehty prikulleen myyntitilauksessa lukeviin erikoismittoihin. Millaista on Iisveden Metsä Oy:n sahurin arki?

Mittatilaustyötä puolen millin tarkkuudella

Jani Silkkola tervehtii terämiehen kopilla kädellään uteliasta kulkijaa. Hänen normaali työpisteensä on hallin toisesta päästä löytyvä sahurin koppi, mutta nyt hän on tuuraamassa parasta aikaa terämiehen kesälomaa.

Keskittynyt haukankatse on teräholkkien ja terien asetuksissa. Tarkistus koneen näytöltä ja pian oikeat palaset löytävät toisensa. Kaikki on valmiina työstöön.

Piti hieman tehdä korotuksia jakopaloihin, Jani huikkaa.

Terien asetukset ja reagointikyky ratkaisevat paljon, kuinka hyvin asiakkaan toiveeseen pystytään vastaamaan.

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten, sahatavaran vaatimukset eivät olleet läheskään yhtä tiukkoja. Nyt tilaaja odottaa poikkeuksetta parasta mahdollista lujuutta, täsmällistä sopivuutta ja kaunista ulkonäköäkin.

Meillä on olemassa koneella sahauslistat, joiden mukaan terät säädetään ja tavaraa sahataan. Sahaus voidaan suorittaa jopa 0,5 millimetrin väleillä. Joskus ihan miettii, mikä järki siinä on. Mutta kyllä siinä on. Erittäin suurikin, Silkkola kuvailee pikkutarkkuutta pieni virne suupielessä.

Jos puolikasta milliä mallaa sormien välillä, etusormi ja peukku eivät paljon toisistaan irtoa. Hieman kauempaa, eroa ei voi edes silmällä havaita!

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Kuinka nopeasti toiveisiin voidaan terien säädön puolesta reagoida?

Yleensä säädöt tiedetään yhden päivän varoitusajalla. Meidän tavassamme on se hyvä puoli, että valmistettavalle tavaraerälle on ostaja valmiiksi tiedossa. Eli ensin myydään ja sitten vasta tehdään. Pienimmillään teemme vaikka yhden kuorman, jos se on asiakkaan tarve, Silkkola kuvaa toimintatapaa.

90-luvun lama-aika aloituspotkuna sahurin uralle

Jani Silkkolan tie Iisveden Metsä Oy:n sahurin koppiin sai alkusysäyksen, kun 90-luvulla talonrakennuspuolen työtilanne notkahti. Jani oli juuri samoihin aikoihin valmistunut alan koulusta.

Päädyin ensin Keitelepohjassa sijainneelle parrusahalle kuorintahommiin. Sitten Timber Team (eli nykyinen FM Timber Oy) perusti uuden sahalaitoksen Pihtiputaalle. Kävin sahausalan ammattitutkinnon samalla, kun siellä sitä sahaa rakennettiin, Jani muistelee.

Keski-Suomen visiitti jäi neljän vuoden mittaan. Sitten veri veti takaisin Savoon ja Finland Laminated Timber Ltd:n liimapalkkitehtaalle, joka toimii Iisveden Metsä Oy:n naapurina ja toisena lähiseudun suurtyöllistäjänä.

Sahuri ja terämies toimivat työparina. Sahurin työ on teollisella sahalla hyvin pitkälle prosessien valvontaa. Janin työura Piimän sahalla alkoi vuonna 2015.

Terämiehen kanssa olemme siitä lähtien yhdessä kehittäneet prosesseja paremmiksi. Meidän pääasiallinen terätoimittajamme Keski-Euroopasta on ollut tosi aktiivisesti mukana kehittämässä meille sopivimpia teriä, Silkkola antaa kiitosta työparilleen ja yhteistyökumppanille.

Jani mainitsee, että Iisveden Metsä Oy oli terätoimittajan ensimmäinen sahateollisuuden asiakkuus. Oppimista on tapahtunut paljon puolin ja toisin.

Vaikka Jani Silkkola tunnetaankin työporukassa lupsakkana huumorimiehenä, niin yhdestä asiasta hän ei vitsaile:

Me haluamme muuttaa täällä käsityksiä koko tästä sahaamisesta. Siksi olemme valmiita kokeilemaan uusia ideoita.

Tossu näppeihin ja pallo maaliin

Silkkola on kotoisin Vesannolta. Paikkakunnalta, joka tunnetaan myös Reiskafutiksen MM-kisapaikkana.

Se on hupaisaa puuhaa. Kerran päätin potkaista puolesta kentästä. Tossu lähti jalasta. Maalivahti sai kyllä tossun kiinni, mutta pallo livahti olkapään vierestä maaliin, Silkkola muistelee naureskellen.

Onkohan tällainen ”MM-futis” suomalaisten itse itselleen petaama bravuurilaji? Jania kysymys huvittaa.

Kyllä se saattaa olla. Virosta tulee kyllä yllättävän kovia joukkueita. Muuten osallistujat ovat ympäri Suomen. Hopea on toistaiseksi paras saavutus Kerkonkosken porukallemme. Olisi mukava pelata joskus finaalissa toista rautalampilaista joukkuetta vastaan, Jani toteaa.

Liikuntaharrastukset ovat Janille muutenkin tärkeitä. Parasta hänen nykyisellä asuinpaikkakunnallaan eli Rautalammilla ovat lukion punttisali ja savolaiset immeiset.

Nuorempana juoksin kilpaa. Tykkään juosta kesällä, hiihtää talvella ja retkeillä. Etelä-Konneveden kansallispuisto tarjoaa hyviä juoksuhetkiä, josta ei kommelluksiakaan puutu, Jani listaa.

Jani Silkkolan työ on vahvasti mukana ruudulla myöhemmin syksyllä julkaistavassa reality-videosarjassa, joka esitetään Iisveden Metsä Oy:n sosiaalisen median kanavissa.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, lue mitä sahan lastauskentällä trukkia ajavan Kalle Hännisen työ pitää sisällään.

Ota meidät seurantaan Instagramissa ja Facebookissa.

Trukkikuski Kalle Hänninen nostaa töissä lautapaketteja ja vapaalla rautaa

Trukkikuski Kalle Hänninen nostaa töissä lautapaketteja ja vapaalla rautaa

kesä 27, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Raskaiden koneiden ja metsäalan parissa useita vuosia työskennellyt trukinkuljettaja Kalle Hänninen on se lenkki, jonka noston kautta moni paketti löytää tiensä Keski-Euroopan vuoristoon. Miltä lastauskentän arki näyttää ja mitä Kalle kokee työssään palkitsevana?
 

Onnistunut lastaus vaatii tarkkuutta ja 3D-hahmotusta – joskus jopa viittomista

 
Kesäaurinko paistaa ja iltapäivä on alullaan. Aurinkolasien takaa katseellaan tervehtivä Kalle Hänninen on tullut iltavuoroon lastaamaan asiakkaiden kyytiin oikeita lautapaketteja. Työkaluna on KALMARin uudenkarhea punainen trukki, jonka koppia koristaa erilaiset peilit ja nappulat.
 

Työergonomia on tosi tärkeää. Tässä trukissa on esimerkiksi kädensijassa miniratti, minkä ansiosta ei tarvitse koko päivää kurotella isompaan rattiin. Menee niskat ja hartiat muuten tosi äkkiä jumiin, jos 8 tuntia pyörittelet rattia, Kalle valottaa uuden trukin hyviä puolia.

 
Raskaat koneet ovat Kallelle monipuolisesti tuttuja. Välillä työkalu vaihtuu pyöräkuormaajaan.
 

Samanlaiset öljythän näissä samoja periaatteita noudattaen kiertää, Hänninen tuumii.

 
Metsäkoneen ohjaksissa Kallen saattoi tavata vielä vuoden 2021 alussa. Neljän vuoden jälkeen tuli olo, että homma on nyt nähty.
 

Kuulin tuttavilta, että täällä sahalla voisi olla kesäksi hommia. Ensin mentiin kesätöissä ja sitten sopimusta jatkettiin, Kalle muistelee siirtymistään Iisveden Metsän lastauskentälle.

 
Onnistuneeseen kuorman lastaukseen tarvitaan kolmiulotteista hahmotuskykyä. Kun tapit ovat tiukat ja laakerit kunnossa, nostoissa ei tule viiden sentin heilumisliikkeitä.
 

Lähetystrukkia ajaessa pakettien kasaaminen oikeaan järjestykseen on haastavaa. Meillä on onneksi hyvin ammattitaitoista väkeä, Kalle viittaa työkavereihinsa Joni Turkkaan ja Ari Suihkoseen.

 
Yhteinen kielikin aina löydetään, vaikka kuljetusliikkeiden rekkojen kopeista alkaa virtaamaan kansainvälisempää puheensorinaa.
 

Viimeistään viittomalla ja elehtien, Kalle naurahtaa.

Suonenjokelainen, amerikkalaisen Top Chef-kilpailun finaalista maailmanlaajuisesti kuuluisaksi tullut keittiömestari <strong>Stefan Richter</strong>, on kuumentamassa pariloita. Menussa on irlantilaisia possuvartaita, tartar-kastike ja saksalainen perunasalaatti.

Tavoitteellisesti vapaalla ja töissä

 
Kalle Hänninen oli mukana perustamassa voimannostoseuraa Rautalammille. Voimannostossa kehittymisen ja tulosten parantamisen pohjana toimii nousujohteinen treenaaminen ja terveet elämäntavat, kuten riittävä uni.
 

Voimannostokisoissa olen muutaman kerran käynyt. Enemmän se on sellaista itseään vastaan kilpailemista, Hänninen tokaisee.

 
Itsensä haastaminen heijastuu myös työssä. Kallen mielestä työn parasta antia on oman kehittymisen huomaaminen. Aina jonkun asian pystyy tekemään nopeammin tai helpommin. 
 

Täällä ei ole sellaista komentamista komentamisen perään. Kun keksit jonkun hyvän idean, miten tuotantoa voi tehostaa, sitä tuetaan ja siitä palkitaan, Kalle iloitsee.

 
Metsätalouden insinööriopinnot kiinnostavat tulevaisuudessa metsän parissa hyvin viihtyvää Kallea, josta tuli myös perheenisä tänä kesänä.
 

Kunnon teknolla tehoa peliin!

 
Kysäisen Kallelta, näkyykö koneiden tai autojen sielunelämä vapaa-ajalla. Tuning kuului harrastusten kirjoon nuorempana. Laitettavat autot olivat hyvin klassisia käyttöautoja.
 

Volvo 740. Sitten oli vanhoja Mersuja. Yksi ”Väyrynenkin”, jossa oli 750 000 kilometriä mittarissa. Se ei oikein lähtenyt mihinkään, Kalle muistelee tallissa piipahtaneita projekteja.

 
Rammstein ja Metallica antavat mukavasti raskasta vauhtia arkeen. Kyseiset bändit ovat pysyneet Kallen soittolistoilla jo vuosikausia. Mutta kunnon kiireeseen toimii parhaiten tekno.
 

Kun laittaa tahdin kiihtyessä korvanappiin Pendulumin pyörimään, niin eiköhän sillä muutaman prosentin saa lisää tehoa irti, Kalle kuittaa hymyillen.

 
Horisonttiin ilmestyy asiakkaan rekka. Aika keskittyä nostamaan seuraavaa pakettia maailmalle.
 
Seuraavaa PIIMÄPOSTIA odotellessa, voit lukaista, mitä hoitoalan kolmivuorotyöstä sahan konttoriin hypännyt Minttu Markkanen on tykännyt uudesta työstään ja mikä on hänen vapaa-ajan bravuurinsa. Pääset lukemaan artikkelin TÄSTÄ.

 

Seuraa meitä myös Facebookissa- ja Instagramissa.

 

Iisveden Metsä Oy:n apulaislogistiikkajohtajan käsissä syntyy rahtikirjoja ja täytekakkuja  – Haastattelussa Minttu Markkanen

Iisveden Metsä Oy:n apulaislogistiikkajohtajan käsissä syntyy rahtikirjoja ja täytekakkuja – Haastattelussa Minttu Markkanen

kesä 21, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Uusi kevät on tuonut tullessaan Iisveden Metsä Oy:n konttoriin uuden tuulahduksen moniosaamista, kun apulaislogistiikkajohtajan työt aloittanut Minttu Markkanen hyppäsi mukaan sahan arkeen.
 
Siirtymä äitiyslomalta ja kolmivuorotöistä säännöllisempään työrytmiin eteni melkoisella rytinällä.
 

Kaikki kävi vähän kuin ”vahingossa”. Valmistuin vuonna 2020 kirjanpitäjäksi oppisopimuksella. Sellainen opiskeluvaihtoehto oli hyvä ratkaisu, koska en tunnista olevani oikein sellainen ”kouluihminen”. Mieheni äiti sitten mainitsi konttorilla käydessään uusista urasuunnitelmistani. Siitä sain kutsun tulla kahville. Tapaamisen jälkeen, Hämäläisen Kirsi soitti jo muutaman tunnin päästä takaisin ja pyysi tulemaan sopimuksen tekoon, Minttu kertaa työsuhteen alkua.

 

Markkasen puheessa paistaa lämmin tyytyväisyys päivätyötä kohtaan, sillä kolmen eloisan poikalapsen äidillä liikkuvia osia riittää. Pojista vanhin pelaa ahkerasti lentopalloa Suonenjoen Vasaman ringissä. Lisäksi hän käy yhdessä keskimmäisen veljensä kanssa Kuopion Konservatorion järjestämässä musiikkileikkikoulussa.

Miehelläni Janilla on ”Mäkisen Kone”-niminen bändi, jossa hän laulaa ja soittaa kitaraa. Se on sellainen duo. Sieltä kumpuaa perheeseen musikaalista puolta, Minttu taustoittaa.

 
Mintun omaan harrastukseen ja bravuuriin eli leipomiseen päästään tutustumaan tarkemmin haastattelun lomassa. Juttutuokio kun on sopivasti sattunut hänen syntymäpäivälleen.
 
Pienet työkavereiden leikkisät vihjailut kakkukahveista ovat muuttuneet todeksi, kun Minttu on pyöräyttänyt tarjolle kääretorttu-mallisen kakun, jota koristavat pensasmustikat ja mansikat.
 
Suonenjokihan tunnetaan ympäri Suomen mansikasta. Mikä muu näillä seuduilla ilahduttaa Nuutilansuolta kotoisin olevaa Minttua?    
 

Lasten kannalta, reitit joka paikkaan on tuttuja ja lyhyitä. Liikkuminen on helppoa, kun ei tarvitse parkkimaksuja maksella. Venepaikkaa ei tarvitse jonotella. Kaiken saa hyvin helposti, Minttu kuvaa.

 
Saapunut kesä lisää veneilyn määrää Mintun perheessä. Vesillä vierähtää joskus koko päiväkin, jos käytössä on asuntolautta.

Suonenjokelainen, amerikkalaisen Top Chef-kilpailun finaalista maailmanlaajuisesti kuuluisaksi tullut keittiömestari <strong>Stefan Richter</strong>, on kuumentamassa pariloita. Menussa on irlantilaisia possuvartaita, tartar-kastike ja saksalainen perunasalaatti.

”Mitäs oot tykännyt?” kyseli Ari – Kiitosta monipuolisuudesta ja sujuvuudesta

 
Sahalla tapahtuva työ ja elämä on avautunut täysin uudella tavalla Mintulle. Hän ei ole oikeastaan edes ajatellut koskaan aiemmin, mitä sahalla tehdään.
 

Täällä näkee hyvin monipuolisesti erilaisia työtehtäviä, kun auttelee ja tuurailee vuorotellen eri ihmisten töitä. Paanasen Annan työparina tarkastan kuljetusten numeroita ja täyttelen rahtikirjoja. Eniten olen tietokonehommissa tekemässä laskuja. Tallennan laskuja ja erilaisia sopimuksia, Markkanen valottaa työpäivien sisältöä

 
Edellisessä Piimäpostissa yli 40 vuotta kesiä sahalla touhunnut Ari Väätäinen halusi kysyä Mintulta, mitä hän on tykännyt Iisveden Metsä Oy:n meiningistä?
 

Työtehtävät vaihtelevat sopivasti ja työilmapiiri on savolaisen rempseä. Se erityisesti ilahdutti, kuinka kaikki oli valmiina heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Tarvittavat ohjelmat, koneet, sähköpostit ja tunnukset olivat heti käytössä. Töiden aloittaminen oli tosi sujuvaa, Markkanen iloitsee.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa voit lukea Ari Väätäisen työstä ja mistä punaiseen työhattuun liittyvä legenda on peräisin tästä.
 
Ota myös Facebook- ja Instagram-tilimme seurantaan.

Huumori, hyvät välit ja kehitysmyönteisyys pitävät kilpailukyvyn kunnossa

Huumori, hyvät välit ja kehitysmyönteisyys pitävät kilpailukyvyn kunnossa

touko 25, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Hyvät jutut. Sulkapallomestari. Punainen hattu. Kesäpoika. Nämä ovat kaikki työkavereiden kuvailuja Iisveden Metsä Oy:n kunnossapitojohtaja Ari Väätäisestä. Nyt on aika ottaa selvää, mitä näiden heittojen taustalla on.

Rieponlahti ja järvi kutsuu – lomalla kuin arkena

Mökiltä on vesimittari mennyt vaihtokuntoon. Ari Väätäinen on käväissyt Suonenjoelta hakemassa uudet tarvikkeet juuri ennen juttuhetkeämme. Joskus asiointireissut sujuivat pyöräillen. Nykyisin mennään enemmän autolla.
 

Tämä Iisvesi on ollut aikanaan virkeä kylä. Täällä oli monta kauppaa. Lappalaisen kenkäkauppa ja Immosen vaatekauppakin, Ari Väätäinen muistelee. 

 
Iisveden Metsä Oy:n kunnossapitojohtajana työskentelevä Ari viihtyy hyvin Rieponlahdella sijaitsevalla mökillä.

Paikka on vain 30 kilometrin päässä kodista. Vesille tulee lähdettyä usein työvuorojen jälkeenkin. Yleensä olen järvellä sen aikaa, kun syömäkalat ovat kasassa. Joskus reissut voivat kestää työpäivänkin mitan, kun oikein viihtyy, Ari kuvaa mökin roolia omassa elämässään.  

Kalastuksesta ei tietenkään osaa puhua kysymättä tärkeimpiä: Eli miten on tärpännyt ja mitä kalastusniksejä Väätäisellä on valttikortteina hihassaan?
 

Nyt on noussut hyvin kuhaa ylös. Parhaat apajat on vain etsittävä. Sekin vaikuttaa, sataako vai paistaa. Karikko-uistimet uivat hyvin 4-5 metrissä ilman lisäpainoja, Väätäinen summaa omia vinkkejään. 

Takaisin Tapiolaan ja koti kuntoon – taatulla Iisveden laadulla

Ari Väätäinen on syntynyt 500 metrin päässä nykyisestä Tapiolan kodistaan. Muutto Käpylän omakotitalosta takaisin kotimaisemiin ja työpaikan naapuriin tapahtui vuonna 1988.

Sattui tulemaan myyntiin vanha halpa mökki. Tähän taloon ei tullut silloin edes vettä. Siitä sitten pikkuhiljaa laiteltiin paikkoja. Lautatavarana on käytetty tietysti taattua Iisveden laatua, Väätäinen kuvailee paluuta lapsuuden seudulle.

Työmaa on sijainnut jo viiden vuosikymmenen ajan viereisellä tontilla. Aiemmin rengasliikkeessä työskennellyt Ari kyseli armeijasta päästyään vuonna 1978 kesähommia silloiselta työnjohtajalta, Kauko Bomanilta.

 

Tänä vuonna on jo 44 vuotta menty näin. Minä olen meillä sellainen ikuinen kesäpoika, Väätäinen virnistää. 

Saha on hyvin kiinteä osa Väätäisten kotialbumia monessakin mielessä. Joskus aikoinaan, Ari innostui viljelemään mansikkaa viereisellä tontilla, joka oli ”Piimältä” vuokralla.

Silloin raivasin lepikot ja poltin pajukot. Ilmoitin palokunnalle, että jos joku soittelee, niin älkää tulko, Minä se vain olen. 2005 mansikanviljely alkoi käydä pienelle viljelijälle raskaaksi. Tuli kaikkia EU-kuvioita. Siihen se homma sitten loppui, Väätäinen muistelee.

Arin mummo on ollut sahalla palo- ja yövahtina. Isä oli mukana kuormien teossa ja taaplauksessa, kunnes jäi ansaittujen eläkepäivien viettoon 1990-luvulla.

Nykyisin kaksi muutakin perheenjäsentä on sahan korjaamolla töissä ja yksi lapsista on käynyt siellä koneasentajan tutkinnonkin, Ari listaa sahan paikkaa perheen arjessa.

Suonenjokelainen, amerikkalaisen Top Chef-kilpailun finaalista maailmanlaajuisesti kuuluisaksi tullut keittiömestari <strong>Stefan Richter</strong>, on kuumentamassa pariloita. Menussa on irlantilaisia possuvartaita, tartar-kastike ja saksalainen perunasalaatti.

Sopuisat välit ja kehitysmyönteisyys takaavat pärjäämisen

Väätäinen on ehtinyt olla työurallaan vuosikymmeniä erilaisissa luottamustehtävissä. Esimerkiksi Pääluottamusmiehenä 20 vuotta ja työsuojeluvaltuutettunakin 30 vuotta.

Olen ehtinyt olemaan nyt kolmen toimitusjohtajan aikana talossa töissä ja aina on saatu sovittua kaikki asiat paikallisesti. Luottamus ja yhteisymmärrys on kunnossa, Ari kiteyttää kokemuksensa henkilöstön edustamisesta.

Väätäisen mielestä sahalla seurataan markkinaa ja uudistetaan laitteistoa markkinan tarpeiden mukaan. Huolto- ja kunnossapito-osaston on pysyttävä kehityksen tahdissa. Siten laitteita osataan huoltaa ja tarvittaessa korjata.

Meillä on minusta hyvin kehitysmyönteinen johto. Lindströmin Tommy tuli toimitusjohtajaksi Helsingistä vuonna 2006. Minun mielestäni Tommy on kyllä enemmän savolainen kuin me savolaiset itse, Ari heittää keskinäisestä ymmärryksestä ja hörähtää kepeään nauruun.

Sitten tärkein – eli totuus sulkapallosta ja punaisesta hatusta

Väätäinen on harrastanut sulkapalloa yli 30 vuoden ajan. Hän muistelee, että Jussi Tiirikka sai hänet aikoinaan houkuteltua Iisveden Kirin porukkaan, joka kokoontui pelaamaan kahtena iltana viikossa.

Nykyisin meillä on töistä sellainen 6-7 hengen porukka, jonka kanssa pelataan Iisveden koululla torstaisin ja sunnuntaisin. Siinä saa mukavasti hien pintaan ja pääsee sen jälkeen kotiin löylyihin. Kyllä minusta tuntuu sille, että pelaaminen on auttanut pysymään hyvässä kunnossa, Ari avaa sulkapallon parhaita puolia.

Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu halusi tietää, kuinka napataan kaikki verkon yli vauhdikkaasti viuhuvat lyönnit. Miten siis on?

No siten, että laittaa mailan vaan eteen, Ari vastaa kysymykseen lyhyesti ja pilke silmäkulmassa.

Punaisesta lippalakista on tullut toinen Väätäisen tavaramerkki. Mikäs tarina sen takana on?

No ei oikeastaan mikään. Se on vaan ollut kymmenkunta vuotta nyt päässä. Jos laittaisin jonkun toisen hatun päähän, niin joku kuitenkin tiedustelisi minulta, että missäs se punainen hattu on. Hattuja on vielä parikymmentä jäljellä. Olen luvannut joskus, että olen töissä niin pitkään kuin niitä riittää. Mutta ei se taida ihan pitää paikkaansa, Ari veistää.

Ari toteaa lopuksi, että töissä on paljon mukavampaa, kun ei olla hampaat irvessä. Huumori pitää mielen virkeänä ja auttaa jaksamaan.

Seuraavaa PIIMÄPOSTIA odotellessa, voit lukaista, mitä mieltä henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu on Iisveden Metsä Oy:n menestystekijöistä. Pääset juttuun TÄSTÄ.

Lue myös tarkemmin, mitä Arin ja muiden Piimänkadun moniosaajien työpäivä sisältää TÄSTÄ.

Seuraa meitä myös Facebookissa ja Instagramamissa .

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot

touko 17, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Jos ei ole taikauskoinen, niin silloin perjantai ja 13.päivä on erinomainen tilaisuus lanseerata yhtiön toimintaa ohjaavat arvot. Iisveden Metsä Oy:llä uskotaan hyvän tai huonon tuurin sijaan mieluummin vankkaan yhteistyöhön, jolla pärjätään syklisessä markkinassa seuraavatkin 100 vuotta.
 

Vuoronvaihto – Grilli kuumaksi ja hetki yhdessä

 
Aurinko hellii Iisveden kylää. Keli on kuin morsian, kuten joskus tavataan sanoa. Vain muutamia pilvilauttoja matkustaa taivaalla. Kello on pian kaksi iltapäivällä ja sahalla on vuoronvaihto.

Piimänkadun tuotantohallien keskellä on teltta ja maasturi. Mitään wunderbaumeja ei tarvita, kun ilmanala tihkuu kuusen tuoksua. Lautapaketeista on syntynyt grillipaviljongin ympärille hevosenkengän muotoinen rakennelma. Sen äärelle kohta pysähdytään pieneksi hetkeksi syömään yhdessä hyvin.

Suonenjokelainen, amerikkalaisen Top Chef-kilpailun finaalista maailmanlaajuisesti kuuluisaksi tullut keittiömestari Stefan Richter, on kuumentamassa pariloita. Menussa on irlantilaisia possuvartaita, tartar-kastike ja saksalainen perunasalaatti.

Saksalainen perunasalaatti on asteen parempaa. Ei mitään majoneeseja, vaan hyvät liemet. Hyvät öljyt ja sipulia, Richter luettelee.  

Suonenjokelainen, amerikkalaisen Top Chef-kilpailun finaalista maailmanlaajuisesti kuuluisaksi tullut keittiömestari <strong>Stefan Richter</strong>, on kuumentamassa pariloita. Menussa on irlantilaisia possuvartaita, tartar-kastike ja saksalainen perunasalaatti.
Stefan Richterin linjasto jakeli varmoilla otteilla maailmanluokan herkkuja maailmanluokan
sahaväelle.

Arvot, jotka kuvastavat jokapäiväistä työtä

Kun vartaat ovat löytäneet lautasille, Iisveden Metsä Oy:n toimitusjohtaja Tommy Lindström astelee paviljongin eteen lausumaan muutaman sanan tilaisuuden tarkoituksesta.
 
Haluaisin puhua teille tänään hieman tämän yhtiön kehittämisestä. Miten asioita pohditaan ja miten niitä hoidetaan. Meiltä on tähän asti puuttuneet alas kirjatut arvot, jotka näkyvät yhtiömme päivittäisessä toiminnassa, Lindström alustaa.

Sitten hän avaa liivinsä. Liivin alta paljastuu t-paita, jossa on firman logo ja otsikkona lukee ”YHDESSÄ PAREMMIKSI”. Sen alla lukee arvot:
 

  • Kannolta asiakkaalle yhdessä tehden
  • Arvostus
  • Kehityshakuisuus

Me pohdimme porukalla, mikä tätä meidän tekemistämme kuvastaa. Tähän päädyimme. Teemme täällä parempaa maailmaa yhdessä. Meidän on muistettava, että ei ole yhtä ainoaa tapaa toimia. Meidän pitää ottaa toisemme huomioon. Meidän pitää muistaa kuunnella ja arvostaa toisen ratkaisutapoja. Pidettävä tämä koko ketjumme mahdollisimman lujana, Lindström avaa arvojen filosofiaa.

Lindströmin puheessa korostuu toisen kunnioitus useita kertoja. Käyttäydytään toista kohtaan, niin kuin haluttaisiin itseä kohtaan käyttäydyttävän.

Maailma ei pysy paikallaan. Toivoisin, että me miettisimme täällä joka päivä, mitä me voimme tehdä fiksummin ja helpommin. Helppous ei ole mikään synti. Se tarkoittaa yleensä samalla tapaa tehdä tehokkaammin. Muistaisimme joka päivä avata suumme ja puhua ajatuksemme. Mitä työkaluja tai ohjelmia kenties tarvitaan. Näillä eväillä olemme pelissä mukana myös seuraavat 100 vuotta, Lindström niputtaa arvojen merkitystä koko yhtiön tulevaisuudelle.

Lopuksi hän kiittää kaikkia hyvästä työstä toivoen, että arvojen lanseeraus otetaan vastaan hyvänä juttuna.

Hän mainitsee myös, että kerrankin oli puhe, jossa ei tullut edes yhtään vitsiä – mikä on hyvin luontevaa osoittamaan yhtiön tapaa olla yhdessä arjessa: Hommia tehdään tosissaan, mutta aina mukana pieni positiivinen pilke silmäkulmassa.

Näinhän me olemme tehneet täällä asioita koko ajan. Mutta se on hyvä, että tätä tapaa tehdään nyt myös näkyväksi, kommentoidaan puhetta kuulijoiden joukossa.

  

Uutena henkilöstöjohtajana maaliskuussa aloittanut Kaisa Uuttu lausuu lopuksi muutaman sanan. Hän toivottaa kaikki mahdolliset ja mahdottomaltakin vaikuttavat ideat tervetulleeksi, miten työtä, turvallisuutta ja henkilöstön hyvinvointia voidaan edelleen tukea ja kehittää.

Jaahas, eiköhän lähdetä sitten takaisin töihin, kuuluu tuumaus ja väki purkaantuu trukkien, radiopuhelimien, näyttöjen, linjojen ja sahojen ääreen tekemään sitä, mistä Iisveden Metsä Oy on maapallon toisellakin puolella kuuluisa.

Yhdessä paremmiksi. Eikä edes satanut.

Tommy Lindströmin puhe kiteytti lujan ja kunnioittavan yhteistyön roolia yrityksen kilpailukeinona.
 

Piimäposti kävi tutustumassa tammikuussa työn kulkuun ja tapasi mm. ”Sensein”, nykyaikaisen sahurin ja yhtiön ”Nakkikoneen”. Pääset lukemaan lisää tästä.

Tule mukaan seuraamaan meitä Facebookiin ja Instagramiin .

Varsinaisen yhtiökokouksen esityslista 7.6.2022

touko 13, 2022

IISVEDEN METSÄ OY
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 07.06.2022 kello 10.00
YRITYSPUISTO FUTURIA, JALKALANTIE 6, SUONENJOKI

ESITYSLISTA

  1. Kokouksen avaaminen (hallintoneuvoston puheenjohtaja)
  2. Puheenjohtajan ja sihteerin vaali
  3. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen (12 §)
  4. Pöytäkirjan tarkastajat, 2 henkilöä (tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina)
  5. Todetaan kokouksen osake- ja äänimäärä.
  6. Esitetään
  7. – tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2021
    – hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä
    – tilintarkastuskertomus

  8. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
  9. Päätetään toimenpiteistä, joihin taseen osoittama voitto tai tappio antaa aihetta (mahdollinen osingonjaon alkamispäivä; ehdotus 15.6.2022)
  10. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle.
  11. Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot
  12. – hallintoneuvoston puheenjohtajan palkkio (aikaisemmin 3300 €/vuosi)
    – hallintoneuvoston jäsenten kokouspalkkio (aikaisemmin 160 €/kokous)
    – matkakustannukset valtion matkustussäännön mukaan.

  13. Tilintarkastajien palkkiot (laskun mukaan)
  14. Hallintoneuvoston jäsenten vaali
  15. Erovuorossa
    – Reijo Karttunen
    – Markku Miettinen
    – Kari Mölkänen

  16. Tilintarkastajien vaali
  17. -ehdolla varsinaisiksi tilintarkastajiksi KHT-yhteisö Ernst&Young vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mervi Markkanen

  18. Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle omien osakkeiden hankkimisen valtuuttamisesta:
  19. Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 20 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta.
    Osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla yhtiön ja osakkeiden myyjän sopimalla markkinahinnalla. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
     

  20. Kokouksen päättäminen.
Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu pitää hyvää huolta Iisveden Metsä Oy:n tärkeimmästä menestystekijästä

Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu pitää hyvää huolta Iisveden Metsä Oy:n tärkeimmästä menestystekijästä

touko 3, 2022

98-vuotiaskin voi hyvin ja tehokkaasti, kun ihminen tuntee olevansa tärkeä. Iisveden Metsä Oy:n uusi Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu kertoo meille, mitä hyvinvoiva henkilökunta merkitsee yrityksen menestymismahdollisuuksille.
 

Kotiseutu metsän rikkauksien keskellä

 
Sahan keskeltä löytyvän konttitoimiston juurelle on kevään mittaan ilmestynyt jiirisirkkeli ja kuukulkija. Työnjohtorakennus on saanut yläkerran, johon on hiljattain muutettu.
 
Iisveden Metsä Oy:n uutena henkilöstöjohtajana aloittanut Kaisa Uuttu ottaa ovella uteliaan koputtelijan iloisesti vastaan. Kahvit napataan alakerran kahviautomaatista.
 
Saa kaikki kahvinsa lämpimänä, kun ei jää keitetyt kahvit pannuun seisomaan, Uuttu tokaisee automaatin parhaan puolen.
 
Kaisa Uuttu on lähtöisin Suonteen kupeen maalaismaisemista ja nykyinen koti löytyy Suonenjoen kylältä. Ja mikäs tällä seudulla on asuessa ja pysyessä, kun kaikki on hyvin lähellä.
 
Suonenjoki on siitä hirveän kiva paikka, että täällä ihmiset ovat hyvin auttavaisia. Jokainen tuntee toisensa. R-Kioskilla käydessä melkein tiedetään, mitä on hakemassa ja muut autoilijat tietävät, minne suuntaan laittaa päälle vilkun, Uuttu kuvailee asuinyhteisön elämää.
 
Suonenjoen kaltaisessa pikkukaupungissa luonto on läsnä myös ihan kylän ytimessä. Takapihalla kaikuu moniäänisenä lirkuttava lintujen kevätkonsertti.
 
Minusta metsä on ääretön rikkaus monella tavalla. Se antaa meille puuta hyödynnettäväksi ja jatkojalostukseen. Uutta puuta kasvaa taas tilalle, Uuttu sanoo.

Iisveden Metsä | Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu

Tuttuun porukkaan hoitamaan työtä, joka on olemassa ihmistä varten

 
Iisveden sahan henkilökunta on Kaisalle entuudestaan tuttua, sillä hän työskenteli samojen ihmisten kanssa jo työterveyskumppanuuden parissa.
 
Halusin siinä tehtävässäni silloin tutustua tarkasti asiakasyrityksiini, että voisin mahdollisimman hyvin tukea ja auttaa terveys- ja turvallisuusasioiden kehitystyössä, Uuttu kertoo toimintatapaansa aiemmassa roolissaan.
 
Tämän vuoden tammi-helmikuun kohdalla erään yhteispalaverin jälkeen, Uuttu sai sitten puhelun toimitusjohtaja Tommy Lindströmiltä, joka ehdotti hyppyä ”Piimän” omaan vahvuuteen.
 

Mutta miksi henkilöstöjohtajan työtä oikeastaan tehdään?

 
Tämä työnkuva on hieman leijuva käsite. Jokainen ymmärtää, mitä kaupan kassa tekee. Henkilöstöjohtamisessa on kyse työntekijöiden tukemisesta. Henkilöstön tyytyväisyys ja hyvinvointi ovat mittareita yrityksen tehokkuuteen ja toimivuuteen. Heille luodaan mahdollisuudet onnistua työssään. Kun ihmiset lähtevät töistä, he eivät ole aivan lopussa. Heillä on jaksamista huolehtia vielä läheisistään ja itsestään, Kaisa Uuttu linjaa.
 
Uutun mielestä kiire on hyvästä, kun on positiivinen tekemisen meininki. Mutta ei silloin, jos se on kroonista selviytymistä.
 

Kun näkee metsän puilta, maisemanvaihtoa ei tarvita

 
Työelämän nykyisistä vaatimuksista ja tehokkuustavoitteista käydään jatkuvasti vilkasta keskustelua eri medioissa. Kaisa Uutun mukaan, henkilöstöjohtamisessa ei ole kyse niinkään numeroiden ja lukujen tuijottamisesta, vaan siitä, että ihmiset voivat hyvin.
 
Työelämässä ihminen unohdetaan ihan liian usein. Se näkyy uupumuksena ja sairaslomina. Maanantaina saatetaan miettiä kotona, että miten voisi olla tämän päivän poissa. Porukka vaihtuu koko ajan, Uuttu kuvailee valitettavasti niin monen työpaikan normaalia arkea.
 
Ihmiset viihtyvät ja pysyvät työssään, kun he tuntevat tekevänsä arvokasta työtä, jolla on merkitystä. Arvostus ja kiitos säteilee motivaatioon.
 
Kun ideoita otetaan vastaan ja ihmistä kuunnellaan, silloin ei tarvitse lähteä hakemaan muutosta mistään muualta. On mahdollisuus oppia ja kouluttautua lisää, Uuttu korostaa.

Kaikki raaka-aineet parhaalle laadulle löytyy tontilta

 
Iisveden Metsä Oy:n kaltaista yritystä Uuttu ei muista vielä koskaan nähneensä. Hänen mukaansa Piimänkadun tontilla on kaikki mahdollisuudet menestyvälle liiketoiminnalle.
 
Täällä on todella poikkeukselliset ja kattavat henkilöstöedut. Minulta on tultu jo monta kertaa kysymään, tykkäänkö olla täällä töissä ja miltä paikka on tuntunut. Parhaillaan suunnittelemme yhteistä retkeä. Johto on äärimmäisen kiinnostunut ja ymmärtäväinen henkilöstöään kohtaan, Uuttu kuvaa ensimmäisten kuukausien kokemuksiaan.
 
Hän on käynyt myös kokeilemassa jo Iisveden koulun torstai-illan pelivuorolla, miten sulkapalloporukan vauhdissa pallot pomppivat.
 
Muistan pelanneeni viimeksi sulkapalloa polvenkorkuisena mökillä, mutta kyllä jokunen pallo meni verkon toisellekin puolelle. Sen kyllä haluaisin tietää, että miten otetaan ne ”Sensein” 120 km/h nopeudella verkon yli tulevat lyönnit, Uuttu naureskelee.
 
Kysytäänpä lopuksi vielä uudelta tulokkaalta muuta nopea kysymys ja mitä niistä tulee ensimmäisenä mieleen:
 
Leimikko – Kaisan vastaus: Lautatavara
Kuusi – Kaisan vastaus: Onhan se Suomen hienoin puulaji
Taimi – Kaisan vastaus: Uuden alku
Pokasaha – Kaisan vastaus: Mehtätyöt
Iisvesi – Kaisan (täydellinen) vastaus: Savon helmi
 
Seuraavassa Piimäpostissa Ari Väätäinen antaa vastauksen, miten viuhuva sulkapallolyönti selvitetään. Kuulemme samalla myös, millainen tarina hänen päässään matkaavalla mystisellä punaisella hatulla on.
 
Ennen seuraavan numeron ilmestymistä, voit tutustua koppariimme Anna Paanaseen tästä.

 
Lue myös hallintojohtajamme Kirsi Hämäläisen uratarina ja miten konttorityö on muuttunut 80-luvulta tähän päivään tästä

.

Tule mukaan seuraamaan Instagram-tiliämme (käynnissä on piimän bongauskisa 30.6.2022 saakka – palkintona polttopuita!) ja Facebook-sivuamme.

Ajat muuttuvat, mutta tilit täsmäävät, kun on tarkka taloudenpito – Haastattelussa hallintojohtaja Kirsi Hämäläinen

Ajat muuttuvat, mutta tilit täsmäävät, kun on tarkka taloudenpito – Haastattelussa hallintojohtaja Kirsi Hämäläinen

huhti 19, 2022

Kirsi Hämäläisen katse on harjaantunut havaitsemaan jopa pikkuruiset erot laskutoimituksista. Hän on ollut näköalapaikalla kokemassa konttorityön mullistukset yli 40 vuoden ajan. Miten entisajat ja nykyisyys poikkeavat toisistaan ja mikä samankaltainen hyvä on kestänyt ajan hammasta?

OMAN KYLÄN HOMMISSA

Kirsi Hämäläisen katse on harjaantunut havaitsemaan jopa pikkuruiset erot laskutoimituksista. Hän on ollut näköalapaikalla kokemassa konttorityön mullistukset yli 40 vuoden ajan. Miten entisajat ja nykyisyys poikkeavat toisistaan ja mikä samankaltainen hyvä on kestänyt ajan hammasta?

Kirsi Hämäläisellä on hyvin muistissa kultainen 80-luku ja ne hetket, kun hänen ja Iisveden Metsä Oy:n tiet kohtasivat.

Lukion jälkeen ja kirjoitusten päätyttyä, kävin kesätöitä kysymässä. Silloin konttoripäällikkönä toimi Hakkaraisen Helvi. Siitä se ura lähti mukavasti käyntiin postityttönä. Silloin Iisvedelläkin oli vielä kolme pankkia ja kolme kauppaa. Postipankin yhteydessä oli lisäksi Posti, Hämäläinen muistelee kylän tuolloista elämää.

Sahan töissä Kirsi on kirjaimellisesti kuin kotonaan, sillä Iisvesi on hänen synnyinseutunsa. Kotitilalta löytyi pieni metsäpläntti ja muutama kotieläin.

Postien parissa uransa aloitellut hallintojohtaja sai itse vuonna 2021 käteensä kirjekuoren, jonka sisältö tuli kuin puun takaa: Keskuskauppakamari myönsi hänelle yli 40 vuotta kestäneestä työurasta kultaisen elämäntyömerkin. Se on tunnustus vuosikymmenten ansiokkaasta työstä maan elinkeinoelämän hyväksi.

PALKKANAUHOISTA JA SÄHKÖSANOMISTA PAPERIPIHIIN ETÄTYÖHÖN

Kirsillä on tänäänkin täysmitallinen työpäivä menossa, vaikka kotoisasti hänen keittiössään pääsiäiskahvin, suklaamunien ja korvapuustin äärellä rupatellaankin.

Muutos alkuajoista nykypäivään on kyllä suuri. Koneellistuminen ja hyvät ohjelmat ovat mahdollistaneet nämä etätyöt. Papereitakaan ei tarvitse nykyisin enää tulostella kuin ihan vain muutamia, hän toteaa.

Toista oli uran alkutaipaleella, kun kaikki hallinnolliset työt hoidettiin käsipelillä.

Meille esimerkiksi soitettiin satamasta ja kerrottiin, että ”teille on saapunut sähkösanoma”. Viesti sitten kuunneltiin, kirjoitettiin paperille käsin ja vahvistettiin takaisin vastaanotetuksi. Sähkökirjoituskoneiden yleistyessä kysyin kerran, että eikö meillekin sellaista voisi jo hankkia. Sitten hankittiin, Kirsi muistelee hymyssä suin pientä tuuppaustaan kehityksen suuntaan.

Kauppaoppilaitoksen opintojen jälkeen, Hämäläisen toimenkuva muuttui laivauksiin ja palkanlaskentaan.

Palkkanauhat olivat sellaisia kapeita papereita, joihin palkat laskettiin käsin. Ei silloin mitään tietokoneita ollut. Laskut näppäiltiin laskukoneilla. Siinä oppi näpyttelemään tarkasti ilman, että tarvitsee edes katsoa koko laskinta, Hämäläinen naureskelee.

Hänen etätyöpisteeltään löytyy edelleen uskollinen ”kalkulaattori”. Se auttaa hahmottelemaan taulukkolaskentaohjelman rinnalla, miten johonkin laskennalliseen lopputulokseen päästään.

MONIPUOLINEN TYÖNKUVA ON SAHAN PUUMERKKI – AJASTA RIIPPUMATTA

Jos työtehtävät ovat monipuolisia nykyisin, niin totisesti sitä ne olivat myös ennen.

Hämäläinen havainnollistaa paperille piirtäen sahalaitoksen pihapiirin ajankulkua. Sahan kupeessa oli entisaikaan myös asuinrakennuksia.

Tien poikki rakentui lajitteluasema. Kaikki tavara tuli ja lähti sahalle silloin hinaajilla, uittamalla ja junilla. Kiskot menivät hake- ja turvekasoille saakka. Siellä kävin koputtelemassa junanvaunujen kylkiä ja päättelemässä, että onko sisällä mitään vai ei. Junanvaunusta piti etsiä ja kirjata numero, että tiesi mikä vaunu kuuluu mihinkin tilaukseen, Hämäläinen kertoo.

Rekat astuivat kuvioihin mukaan 80- ja 90-luvun taitteessa. Samoihin aikoihin uitot loppuivat ja hinaajat Metsä ja Tapio jäivät lopullisesti ansaittujen eläkepäiviensä viettoon.

PIIMÄ YHDISTÄÄ HÄMÄLÄISIÄ – JA MUITAKIN SISÄ-SAVOLAISIA PERHEITÄ

Hämäläisten poppoosta Iisveden Metsä Oy:n arjessa töitä paiskii Kirsin lisäksi kolme muutakin perheenjäsentä. Kirsin työkaverina hallinnossa toimivan tyttären, Kati Hämäläisen dalmatiankoira Romi on etäkonttorilla päivähoidossa ja viihdyttämässä juttuhetkeämme häntänsä heilutuksella.

Sahan väki on tehnyt keväisin ja syksyisin yhteisiä retkiä, joiden aikana on risteilty tai tutustuttu muihin, Iisveden Metsä Oy:n tavoin historiallisiin tehtaisiin, laitoksiin tai satamiin.

Paljonhan meillä on sahalla muitakin, jotka ovat samasta perheestä. Vanhempia ja heidän lapsiaan. Työnteko on kivaa yhdessä. Meillä ei olla sellaista turhaa tärkeilyä, vaan mutkattomuutta. Keskinäinen ymmärrys on hyvä, Kirsi kuvaa työpäivien tunnelmaa.

Kesätöistä on hyvin usein innostuttu jäämään sahan leipiin pidemmäksikin aikaa. Jopa vuosikymmenien ajaksi.

Tunnetko muuten jo muita sahan moniosaajia, kuten ”nakkikonetta” tai ”senseitä”? Voit lukea heistä lisää seuraavaa PIIMÄPOSTIA odotellessa tästä.

Tutustu myös metsäosastoon. Se on paikallinen metsäasioiden tietopankki. Eero Riipinen kertoo osaston toiminnasta lisää tästä.

Ota PIIMÄPOSTI ja ajankohtaiset uutiset seurantaan sosiaalisessa mediassa Instagramissa ja Facebookissa.

|| PIIMÄPOSTI || Savon Voiman ja Iisveden Metsä Oy:n metsäenergiayhteistyö lämmittää jo yli 2500 savolaiskotia
Lue lisää