SAHAN NAAPURISTA SAHAN NAAPURIIN – JA SIITÄ MAAILMAN YMPÄRI
Pekka Sainion reissutarinoille luotiin pohja jo 70-luvulla, kun hänen isänsä asteli joka päivä työkseen Kemi Oy:n sahan porteista sisään. Suunnittelu- ja myyntihommissa hänkin.
Perheen paikkakunta vaihtui Kemistä ensin Ouluun, Oulu Oy:n Pateniemen sahalle ja siitä vuonna 1986 Kajaaniin, Kajaani Oy:n sahalle. Sahan portit pysyivät muutaman sadan metrin päässä. Sainion ensimmäiset kesätyöt sujuivat palovahtina sekä sahan ja höyläämön eri tehtävissä.
Armeijan jälkeen tie vei hetkeksi Englantiin, töihin huonekalutehtaalle työstämään kainuulaisesta puusta mäntyhuonekaluja myytäväksi mm. Lontoon Harrodsille.
Myöhemmin opinnot Helsingin yliopistossa puumarkkinatieteiden parissa johdattivat hänet ensin Saksan Freiburgiin vaihto-opiskelijaksi 1999-2000 ja myöhemmin Englantiin Yhtyneiden sahojen myyntikonttoriin harjoittelemaan.
Sain tehdä UPM:lle päättötyönä tutkimuksen puusepänteollisuuden asiakkaiden raaka-ainetarpeista. Iisveden Metsä Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Tommy Lindström oli silloin samaan aikaan assistenttina laitoksella ja myöhemmin myyntipäällikkönä Metsäntuottajat Oy:lla. Tommy etsi uutta kollegaa Metsäntuottajille ja marraskuussa 2002 pääsin haastattelun kautta töihin, Sainio muistelee myyntiuransa alkua.
Metsäntuottajat Oy on Iisveden Metsän ja Kuhmo Oy:n yhteinen myyntiorganisaatio. Sen leivissä Sainiolla on kansainvälisiä reissuja takana jo yhteensä 35 maassa. Sainiolla on selkeä kuva, millaisia asiakkaat ovat.
Suuri osa Iisveden Metsä Oy:n asiakkaistamme on perheyrityksiä. Isä johtaa. Äiti on taloushallinnossa. Toinen veli höylää ja toinen ajaa trukkia. Pihaan saapuessa koira ottaa vieraat vastaan haukahduksillaan. Pienet ja sympaattiset toimijat näköjään löytävät toisensa, Sainio kuvaa tyypillistä tuotteiden ostajaa ja vertaa siihen Iisveden Metsä Oy:n kokoluokkaa omassa markkinassaan.
METSÄTEOLLISUUS ON HYVINVOINTIBISNES MONELLA TAVALLA
Pekka Sainio kuuli jo uransa alussa kommentteja, miten metsäteollisuus nähdään auringonlaskun alana. Hän muistuttaa, että sahatavara on tälläkin hetkellä Suomen neljänneksi suurin vientiartikkeli.
Meillä on Suomessa hyvin hoidetut, sertifioidut metsät. Täällä ymmärretään metsien taloudelliset, ekologiset ja myös virkistykselliset arvot monipuolisesti. Meillä on erinomaisia tukijärjestelmiä metsienhoidon avuksi myös niille metsänomistajille, jotka ovat muuttaneet maaseudun kupeesta Helsinkiin tai vaikkapa Singaporeen. Eihän suomalaista parempaa asiantuntemusta metsänhoidosta ole varmaan olemassakaan, Sainio alleviivaa kaikkea kotimaista tietotaitoa.
Harvan alan raaka-aine pyritään jalostuksella käyttämään kokonaan eri tarkoituksissa. Rakennusmateriaalina puulla on muoviin ja teräkseen nähden ylivertaisia ominaisuuksia ympäristönäkökulmista. Esimerkiksi kyky sitoa hiilidioksidi rakennukseen koko sen elinkaaren ajaksi.
Tällä hetkellä puupohjaisilla materiaaleilla yritetään korvata esimerkiksi muovin käyttöä. On pulloja, ruokailuvälineitä ja niin edelleen. Puusta tehtyjä kankaita kehitetään, lääkeaineita uutetaan ja biodieselin käyttö kasvaa.
Maakunnille sahat ja puunjalostus ovat paikallisia sampoja, jotka työllistävät suuren joukon ihmisiä sahojen henkilökunnista yksityisiin yrittäjiin.
Sitten on myös virkistysnäkökulma. Sainion mielestä Suomessa ymmärretään hyvin metsän arvo ja yhteys ihmisten tasapainoiseen elämään.
Itsekin arvostan todella paljon luonnossa liikkumista. On luonnollista, että tuttujen alueiden muuttuminen särkee sydäntä, jos esimerkiksi näen mökkini lähellä hakatun metsän, mutta silloin pitää muistaa ja ymmärtää kokonaisuutta. Eli miten kaikki liittyy toisiinsa, Sainio toteaa.
YHTEEN HIILEEN PUHALTAEN, UUSIA TIMANTTEJA ETSIEN
Suurimmaksi osaksi Sainion arki sujuu asiakasyhteydenpidon ja markkinatiedon keräämisen äärellä. Tulevan markkinan ennustaminen on haastavaa.
Me koetamme Tommyn kanssa yhdessä löytää koko ajan joukosta uusia timantteja. Me emme kilpaile massamarkkinoilla, vaan keskitymme siihen missä olemme tosi hyviä. Iisvedellä sahataan parasta mahdollista tavaraa ja minä yritän etsiä tavaralle parhaat mahdolliset asiakkaat kollegoideni kanssa. Kehitetään vieläkin pikkuisen parempaa, Sainio muotoilee yhteistä työnjakoa.
Kun taustalla hihat ja hartiat heiluvat, niin Savon kuusi saa tähdittää Hollannissa tulppaanilaatikoita ja Keski-Euroopassa ikkunanluukkuja.
Kun näkee omin silmin sahatavarapaketin seisovan vuoristossa asiakkaan pihassa, niin kyllä siinä tulee tunne, että tähän on jo vähän yritystä ollut. Ei se paketti sinne ihan itsekseen ole päätynyt, Sainio kiteyttää lopuksi tekemisen meiningin nyt ja tulevaisuudessa.
Tekemisen meiningistä tarinoita on lisää luvassa, kun otat Piimäpostin ja SoMe-kanavamme seurantaan Facebook – ja Instagram
Voit lisäksi lukea, millaista palautetta Keski-Euroopasta on korviimme kantautunut täältä.
