×

Piimänkatu 1, 77800 Iisvesi, Finland
Tel: +358 17 515 201
etunimi.sukunimi (at) iisveden.fi

Y-tunnus 0213427-2 | Verkkolaskuosoite: 003702134272 | Operaattori: Maventa (003721291126) | Välittäjän tunnus: DABAFIHH*

*Käyttäkää tätä välittäjätunnusta mikäli käytössänne olevasta verkkolaskutusohjelmasta ei voi lähettää laskuja suoraan Maventan välittäjätunnukselle.

Lastausajat: ma–pe 6:00–22:00

Tietosuojaseloste »

Metsäosasto

Metsä­johtaja / hallinto

Eero Riipinen
+358 50 306 8591
eero.riipinen@iisveden.fi

Metsä­johtaja

Ville Tuhkanen
+358 40 486 5110
ville@iisveden.fi

Karttula / Kuopio / Siilinjärvi / Maaninka / Vehmersalmi / Riistavesi / Tervo / Keitele eteläosa (77-tien eteläpuoli) / Pielaveden eteläosa (77-tien eteläpuoli)
Kaija Rissanen

Metsä­johtaja

Kaija Rissanen
+358 50 543 1104
kaija@iisveden.fi

Leppävirta / Heinäveden länsiosat / Varkaus / Pieksämäki / Joroinen / Haukivuori / Suonenjoki

Metsä­johtaja

Jussi Rossi
+358 50 512 4000
jussi@iisveden.fi

Konnevesi / Hankasalmi / Rautalampi / Suolahti / Sumiainen / Laukaa / Jyväskylä (länsi) / Kangasniemi (pohjoinen) / Vesanto / Viitasaaren kaakkoisosa (Keitelejärven itäpuoli ja 77-tien eteläpuoli)
Santtu Korhonen | Iisveden-metsä

Operaatio­johtaja

Santtu Korhonen
+358 50 337 5511
santtu@iisveden.fi

Metsä­johtaja

Vanhempainvapaalla

Tuotanto

Kuivaus- Ja Laatu­johtaja

Miia Kiianmies
+358 50 317 2929

Logis­tiikka­johtaja

Anna Paananen
+358 40 827 8804

Sami Juntunen

Tuotantojohtaja

Sami Juntunen
+358 50 5188 828

Työn­johtaja

Juha Halonen
+358 50 467 1668

Työn­johtaja

Sami Matilainen
+358 50 466 2396

Juha Salo | Iisveden-metsä

Kunnossapitojohtaja

Juha Salo
+358 50 338 3666

Konttori

Laskutus­johtaja

Tarja Vornanen
+358 17 515 201

Hallinto­johtaja

Kirsi Hämäläinen
+358 50 599 9291

Kaisa Uuttu

HESQ-­johtaja

Kaisa Uuttu
+358 50 355 2225

Laskutus­johtaja

Kati Hämäläinen
+358 40 701 8647

Laura Orta

Laskutus­johtaja

Laura Orta
+358 50 3807 493

Toimitus­johtaja

Tommy Lindström
+358 40 900 7583

×
Tarjoa Myyntiin_iisveden

TARJOA PUUTA MYYNTIIN

Olemme kiinnostuneita etenkin kypsistä kuusikoista. Jos haluat, että ostajamme ottaa yhteyttä, jätä tietosi alla olevaan lomakkeeseen ja palaamme pikimmiten asiaan!

  • Finland (Suomi)+358
×

Piimänkatu 1, 77800 Iisvesi, Finland
Tel: +358 17 515 201
firstname.lastname (at) iisveden.fi

Loading: Mon–Fri 6 AM – 10 PM

Export Sales

Pekka Sainio
+358 40 900 7584
pekka.sainio@metsantuottajat.fi

Export Sales

Aki Aikio
+358 40 730 1475

aki.aikio@metsantuottajat.fi

Invoicing

Kati Hämäläinen
+358 44 262 6385

Invoicing

Tarja Vornanen
+358 17 515 212

Shipping

Anna Paananen
+358 40 827 8804

Production Director

Sami Juntunen
+358 50 5188 828

Managing Director

Tommy Lindström
+358 17 515 204
+358 40 900 7583

×
Elämää, joka on 100 % metsässä: henkilökuvassa tuotantojohtaja Jussi Rossi

Elämää, joka on 100 % metsässä: henkilökuvassa tuotantojohtaja Jussi Rossi

helmi 18, 2022

Iisveden Metsä Oy:n tuotantojohtaja Jussi Rossille metsä on kuin perheenjäsen. Se on mukana ajatuksissa kotona, töissä ja jopa matkoilla. Mitä kaikkea metsä Jussin perheen elämässä merkitsee?

METSÄNHOITO JA HARRASTUKSET VERENPERINTÖNÄ

Jussi kuvailee metsien keskellä elämistä verenperinnökseen. Äiti ja isä pyörittivät kotitilaa Rajalanniemessä. Molemmat olivat aktiivisesti mukana paikallisissa metsästysporukoissa.

Metsästys on meilläkin koko perheen harrastus. Näillä seuduilla on hyvät riistamaat. On vaikeaa kuvitella enää puhtaampaa ruokaa kuin luonnon omat antimet, Jussi kuvailee paikallista luontoa.

Rossien nelihenkisessä perheessä uuden metsästyskauden alku on odotettu hetki. Harrastus toimii henkireikänä, joka vie sopivasti ajatukset pois arjen melskeestä. Jussin neljästä koirasta kahta harmaata norjanhirvikoiraa ja mäyräkoira Hermannia käytetään metsästysapulaisina.

Sitten on lisäksi meidän Kauko. Se on sellainen iso ja lempeä vesipelastuskoira, joka tarvittaessa noukkii lapset järvestä ylös, Jussi naureskelee.

Jussi tekee kaiken muun lisäksi metsästykseen liittyviä vapaa-ajan matkoja esimerkiksi Etelä-Suomeen, Viroon ja Kroatiaan.

METSÄ AUTTAA TOTEUTTAMAAN UNELMIA

Jussi osti kotitilansa vanhemmiltaan vuonna 2010. Alusta pitäen tilan tavoitteisiin on kuulunut suunnitelmallinen metsänhoito.

Metsäomaisuus kannattaisi minusta nähdä omien tavoitteiden toteuttajana. Jokaisella meillä on elämässä erilaisia tavoitteita. Kannustan kyllä ehdottomasti kaikkia metsänomistajia panostamaan hyvään hoitosuunnitelmaan, koska metsällä on arvoa ihan samalla tavalla kuin asunnolla tai rahastoilla. Ja usein hyvällä tuotolla, hän toteaa.

Jussin kohdalla palaset ovat loksahdelleet sujuvasti paikalleen, kun työpaikkakin on löytynyt aivan kotitilan vierestä.

Kun ihmiset ovat muuttaneet töiden perässä kaupunkeihin, metsän osuus elämässä on vähentynyt. Kun ennen asuttiin maalla, metsä oli lähellä. Käytiin metsästämässä ja traktorit hankittiin myymällä metsää. Nykyisin metsän voi omistaa jopa tietämättään, Jussi kuvaa kaupungistumisen megatrendiä.

IISVEDEN METSÄN KAKSOISAGENTTI J. ROSSI

Jussin työnkuva Iisveden Metsä Oy:n leivissä on vaatimattomasti ilmaisten ”hyvin monipuolinen”. Kysyjille on yleensä helpompaa kertoa, mikä EI kuulu hänen toimenkuvaansa.

Esimerkiksi puunhankintaan hän ei puutu. Siitä pitää huolen Iisveden sahan toinen Jussi, joka työskentelee metsäjohtajana. Jussi Rossi hänkin nimeltään.

Säännöllisesti käy niin, että minulle tarjotaan ostettavaksi metsää ja toiselta Jussilta kysytään sahatavaraa. Puolisot eivät sentään ole vielä sekoittaneet meitä ja soittaneet keskenään ristiin, Jussia heittää hymy suupielessä.

Sattumat Jussien kesken ovat hämmästyttävät. Molempia nimittäin yhdistää sama opinahjo, Nikkarila, joka tunnetaan nykyisin paremmin XAMK:ina (Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu).

Minä menin Nikkarilaan hieman myöhemmin. Opettajat siellä ihmettelivät, että taasko se tänne tuli opiskelemaan?, Jussi lohkaisee.

Tie koulunpenkiltä johti Kosovossa rauhanturvatehtävissä heitetyn vuoden mittaisen keikan kautta Iisveden Metsälle kesätöihin. Työura on sisältänyt mm. projektin, jossa otettiin linjaston kameralajittelu käyttöön.

Palokuntatoimintaakin Jussi ehti hetken vetää, kunnes vilkkaan arjen vuoksi hän tarjosi vetovastuun nykyiselle ”palopäällikölle” Sami Matilaiselle.

Täällä on Iisvesi-henki. Yhtenäinen, kehityshaluinen porukka, joka auttaa ja tukee toinen toisiaan. Parhaat jutut ovat tietysti ”senseillä” eli Ari Väätäisellä. Hänen punaisessa lippiksessään on jotain kummallista taikavoimaa, Jussi sanoo ja toimitusjohtaja Tommy Lindström komppaa tähän vahvistuksen vierestä.

Vaikka kylänraitti Iisvedellä on vuosien varrella hiljentynyt, niin sahalla on erittäin suuri merkitys seudun elantoon veroina, metsätuloina, yrittäjyytenä ja palkkoina.

Olen kyllä tosi onnellinen, että tämä elämä on mennyt näin. Ei ole ruuhkia, työpaikka on lähellä. Ja saa elää metsän keskellä. Metsäasiat ovat täällä Suomessa tosi hyvällä tolalla, Jussi päättää keskusteluhetkemme.

Seuraavaa PIIMÄPOSTIA odotellessa, ota seurantaan sosiaalisen median kanavamme INSTAGRAMISSA– ja FACEBOOKISSA

Lue myös lisää palokunnasta artikkelista: Iisveden Sahalla lähin palokunta on samalla tontilla

Maailmankuulun kuusen manageri kertoo, miksi parasta laatua kysytään Suomesta – Henkilökuvassa Pekka Sainio

Maailmankuulun kuusen manageri kertoo, miksi parasta laatua kysytään Suomesta – Henkilökuvassa Pekka Sainio

helmi 8, 2022

Kaikilla maailmantähdillä on taustajoukkonsa. Metsäntuottajat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sainiota voi hyvällä omallatunnolla tituleerata reissumieheksi ja suomalaisen puun pr-hahmoksi. Hän laskeskelee kulkeneensa maailmalla yli kolme kalenterivuotta myyntireppu selässä. Tulijaisiksi on piirtynyt vahva käsitys, miksi maailmalla Iisveden kuusi on niin suuri numero.

SAHAN NAAPURISTA SAHAN NAAPURIIN – JA SIITÄ MAAILMAN YMPÄRI

Pekka Sainion reissutarinoille luotiin pohja jo 70-luvulla, kun hänen isänsä asteli joka päivä työkseen Kemi Oy:n sahan porteista sisään. Suunnittelu- ja myyntihommissa hänkin.

Perheen paikkakunta vaihtui Kemistä ensin Ouluun, Oulu Oy:n Pateniemen sahalle ja siitä vuonna 1986 Kajaaniin, Kajaani Oy:n sahalle. Sahan portit pysyivät muutaman sadan metrin päässä. Sainion ensimmäiset kesätyöt sujuivat palovahtina sekä sahan ja höyläämön eri tehtävissä.

Armeijan jälkeen tie vei hetkeksi Englantiin, töihin huonekalutehtaalle työstämään kainuulaisesta puusta mäntyhuonekaluja myytäväksi mm. Lontoon Harrodsille.

Myöhemmin opinnot Helsingin yliopistossa puumarkkinatieteiden parissa johdattivat hänet ensin Saksan Freiburgiin vaihto-opiskelijaksi 1999-2000 ja myöhemmin Englantiin Yhtyneiden sahojen myyntikonttoriin harjoittelemaan.

Sain tehdä UPM:lle päättötyönä tutkimuksen puusepänteollisuuden asiakkaiden raaka-ainetarpeista. Iisveden Metsä Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Tommy Lindström oli silloin samaan aikaan assistenttina laitoksella ja myöhemmin myyntipäällikkönä Metsäntuottajat Oy:lla. Tommy etsi uutta kollegaa Metsäntuottajille ja marraskuussa 2002 pääsin haastattelun kautta töihin, Sainio muistelee myyntiuransa alkua.

Metsäntuottajat Oy on Iisveden Metsän ja Kuhmo Oy:n yhteinen myyntiorganisaatio. Sen leivissä Sainiolla on kansainvälisiä reissuja takana jo yhteensä 35 maassa. Sainiolla on selkeä kuva, millaisia asiakkaat ovat.

Suuri osa Iisveden Metsä Oy:n asiakkaistamme on perheyrityksiä. Isä johtaa. Äiti on taloushallinnossa. Toinen veli höylää ja toinen ajaa trukkia. Pihaan saapuessa koira ottaa vieraat vastaan haukahduksillaan. Pienet ja sympaattiset toimijat näköjään löytävät toisensa, Sainio kuvaa tyypillistä tuotteiden ostajaa ja vertaa siihen Iisveden Metsä Oy:n kokoluokkaa omassa markkinassaan.

Iso-Britanniassa ollaan tarkkoja, ketä otetaan vastaan.

METSÄTEOLLISUUS ON HYVINVOINTIBISNES MONELLA TAVALLA

Pekka Sainio kuuli jo uransa alussa kommentteja, miten metsäteollisuus nähdään auringonlaskun alana. Hän muistuttaa, että sahatavara on tälläkin hetkellä Suomen neljänneksi suurin vientiartikkeli.

Meillä on Suomessa hyvin hoidetut, sertifioidut metsät. Täällä ymmärretään metsien taloudelliset, ekologiset ja myös virkistykselliset arvot monipuolisesti. Meillä on erinomaisia tukijärjestelmiä metsienhoidon avuksi myös niille metsänomistajille, jotka ovat muuttaneet maaseudun kupeesta Helsinkiin tai vaikkapa Singaporeen. Eihän suomalaista parempaa asiantuntemusta metsänhoidosta ole varmaan olemassakaan, Sainio alleviivaa kaikkea kotimaista tietotaitoa.

Harvan alan raaka-aine pyritään jalostuksella käyttämään kokonaan eri tarkoituksissa. Rakennus­materiaalina puulla on muoviin ja teräkseen nähden ylivertaisia ominaisuuksia ympäristönäkökulmista. Esimerkiksi kyky sitoa hiilidioksidi rakennukseen koko sen elinkaaren ajaksi.

Tällä hetkellä puupohjaisilla materiaaleilla yritetään korvata esimerkiksi muovin käyttöä. On pulloja, ruokailuvälineitä ja niin edelleen. Puusta tehtyjä kankaita kehitetään, lääkeaineita uutetaan ja biodieselin käyttö kasvaa.

Maakunnille sahat ja puunjalostus ovat paikallisia sampoja, jotka työllistävät suuren joukon ihmisiä sahojen henkilökunnista yksityisiin yrittäjiin.

Sitten on myös virkistysnäkökulma. Sainion mielestä Suomessa ymmärretään hyvin metsän arvo ja yhteys ihmisten tasapainoiseen elämään.

Itsekin arvostan todella paljon luonnossa liikkumista. On luonnollista, että tuttujen alueiden muuttuminen särkee sydäntä, jos esimerkiksi näen mökkini lähellä hakatun metsän, mutta silloin pitää muistaa ja ymmärtää kokonaisuutta. Eli miten kaikki liittyy toisiinsa, Sainio toteaa.

YHTEEN HIILEEN PUHALTAEN, UUSIA TIMANTTEJA ETSIEN

Suurimmaksi osaksi Sainion arki sujuu asiakasyhteydenpidon ja markkinatiedon keräämisen äärellä. Tulevan markkinan ennustaminen on haastavaa.

Me koetamme Tommyn kanssa yhdessä löytää koko ajan joukosta uusia timantteja. Me emme kilpaile massamarkkinoilla, vaan keskitymme siihen missä olemme tosi hyviä. Iisvedellä sahataan parasta mahdollista tavaraa ja minä yritän etsiä tavaralle parhaat mahdolliset asiakkaat kollegoideni kanssa. Kehitetään vieläkin pikkuisen parempaa, Sainio muotoilee yhteistä työnjakoa.

Kun taustalla hihat ja hartiat heiluvat, niin Savon kuusi saa tähdittää Hollannissa tulppaanilaatikoita ja Keski-Euroopassa ikkunanluukkuja.

Kun näkee omin silmin sahatavarapaketin seisovan vuoristossa asiakkaan pihassa, niin kyllä siinä tulee tunne, että tähän on jo vähän yritystä ollut. Ei se paketti sinne ihan itsekseen ole päätynyt, Sainio kiteyttää lopuksi tekemisen meiningin nyt ja tulevaisuudessa.

Tekemisen meiningistä tarinoita on lisää luvassa, kun otat Piimäpostin ja SoMe-kanavamme seurantaan Facebook – ja Instagram

Voit lisäksi lukea, millaista palautetta Keski-Euroopasta on korviimme kantautunut täältä.

Pekka Sainio on kierrellyt PR-työssä 35 maassa. Tässä kuvassa ollaan Vietnamissa messuilla.
”Nakkikone”, ”Sensei” ja muut Piimänkadun moniosaajat huolehtivat Uwelle tarkasti sahattua laatulautaa – Miten kaikki tapahtuu?

”Nakkikone”, ”Sensei” ja muut Piimänkadun moniosaajat huolehtivat Uwelle tarkasti sahattua laatulautaa – Miten kaikki tapahtuu?

tammi 24, 2022

Kuuset vapautuvat kuoristaan ja sahanpuru lentää. Työn alla on rakennustarviketta, jota rakastetaan Japanissa asti. Kun pistää vilkun päälle Iisveden sahalle kurvaamisen merkiksi, voi mielessään vain arvailla, miltä nykyaikaisella sahalla näyttää. Millainen porukka hallien kupeesta löytyy?

”TUNNEMME SINUN KUUSESI – OKSAN TARKKUUDELLA”

Tukkipinot toivottavat vierailijan tervetulleeksi oikeaan osoitteeseen. Toimistokoppiin astuessa, silmien eteen ilmestyy kaksi pöydällistä näyttörivistöä. Ruuduilta voi nähdä sahattujen tukkien sisällön oksien tarkkuudella.

Päivän aikana meillä sahataan 20-30 puuautollista tukkeja. Toimitukset eri maihin ovat hieman eri kokoisia. Esimerkiksi Italiaan lähtee 60- ja Hollantiin 50-mottisia kuormia. Suomessa määrä voi olla jopa 100 mottia, projektijohtajana sahalla työskentelevä Sami Juntunen taustoittaa.

Sami tuli Iisveden Metsän leipiin kesätöihin 2017. Ensimmäisenä työtehtävänä toiminut ”rimamättö” on nyt jo automatisoitu. Sillä tarkoitetaan kuivausrimojen asettamista sahattujen lautaerien väliin.

Tänne on tehty viime vuosina isoja investointeja. Esimerkiksi uusi lämpölaitos, joka mahdollistaa nopeamman puutavaran kuivauksen, Juntunen kertoo.

Sami jatkoi metsätalousinsinööriopintojensa ohella työskentelyä sahalla. Nyt hänet tunnetaan työporukassa ”nakkikoneena”, joka ottaa homman kuin homman hoitaakseen. Toista linjastoa valvova Sami Matilainen vieressä vahvistaa, että porukka on täynnä moniosaajia. Eri tehtävien kesken vuorottelu on sujuvaa ja tuo notkeutta, jos on esimerkiksi poissaoloja.

HARRASTUKSET TEKEVÄT MESTARIN – JOSKUS JOPA ”SENSEIN”

”Kuiva ajettu”, Matilaisen radiopuhelimen kaiutin kohahtaa. Märkänä ja kuivana käsiteltäville kuusierille on omat linjansa. Viestittely tapahtuu sisäisellä radioliikenteellä.

Yleensä alkuviikot ovat meillä hiljaisempia radioliikenteen kanssa. Viikonloppua kohti vauhti kiihtyy ja perjantaina on jo sitten aika levotonta, Juntunen ja Matilainen naureskelevat.

Sitten seuraamme ilmestyy ”sensei”, joka tunnetaan myös Ari Väätäisenä. Ari on Juntusen tavoin tullut sahan kuusikoplaan kesähommien kautta. Seuraava kesä on jo neljäskymmenesneljäs. Mutta mistä nimi ”sensei”?

Se tulee sulkapallosta. Meillä on torstaina ja sunnuntaina Iisveden koululla pelivuorot. Minä olen pelannut nyt 35 vuotta, Ari kertoo firman yhteisestä harrastuksesta.

Juntunen toteaa vierestä, että sensein arvonimeä ei saa, jos häviää paljon. Väätäinen kuittaa vaatimattomasti, että muilla on vain huonoa tuuria.

RÖNTGENIÄ JA METALLINPALJASTIN – MITÄ IHMETTÄ, TÄMÄHÄN ON SAHA?

Tukit tanssivat linjastolla rytmikkäästi eteenpäin kuin tietokonepeleissä. Tunnelmaa täydentää pelituolin näköisessä penkissä joystick kädessään tilannetta tarkkaileva Timo Pesonen.

Tuosta näytöstä näkee röntgenkuvat tukeista. Joskus joukossa voi olla mutkainen, hajonnut tai sisältä laho puu. Ne saadaan pois tässä vaiheessa, Juntunen viittoo kuvaruutuihin ja selvittää prosessia.

Yhdessä näytössä rulettipyörää muistuttava vekotin pyörittelee raskaita tukkeja kuin mitäkin kepeitä keppejä. Siinä on sahan metallinpaljastin. Siitä mitä? Emmehän me sentään missään lentokentällä ole! Mihin sitä tarvitaan?

Metallinpaljastin kertoo, jos puuhun on jäänyt rautaa. Esimerkiksi vanhoja piikkilankoja tai nauloja. Kyllä niitä tulee ihan säännöllisesti vastaan, Juntunen toteaa.

KUUSIMETSÄN VOI OMISTAA TIETÄMÄTTÄÄNKIN

Lankkua syntyy näppärästi. Hihnat, sahanterät ja kuljettimet laulavat. Välillä sahurin kopissa työskentelevälle Jani Silkkolalle tulee terämieheltä ohjeita. Nyt otetaan 2,5 milliä alalaudasta pois.

Me olemme kaikki täällä tottuneet hyvin tarkkaan työhön. Siitä on tullut meille rutiini. Tiedämme koko ajan, mitä missäkin linjassa tehdään ja millä tavalla. Välillä käyn myös tutustumisreissuilla muilla laitoksilla. Aina voi oppia ja kehittyä lisää, Sami Juntunen kuvaa sahan toimintakulttuuria.

Tällä hetkellä Suomessa on Juntusen mukaan paljon metsänomistajia, jotka eivät edes tiedä omistavansa metsää. Miten semmoinen on mahdollista?

Joskus metsä on perintöä. Ei oikein tiedetä, mitä sille pitäisi tehdä. Kukaan ei ota metsänhoitoa vastuulleen. Sitten koko metsä unohtuu. 20 vuoden päästä omistaja ei enää edes tiedä koko metsästä, kun häneltä kysytään, pitäisikö metsälle jotain tehdä. Ei tämä niin yleistä ole meillä Savossa. Mutta yleistyy, mitä etelämmäs mennään, Juntunen antaa esimerkin tämän hetken metsänhoidon haasteesta.

Päätämme kierroksen pakkauslinjalle, jossa valmis rakennusmateriaali verhoutuu sievään pakettiin. Uusia kääreitä koristaa Alpit ja tavaran laatua ihasteleva Uwe, joka saa pian hienostuneen suojakuoren omalle hiihtomajallensa näistä savolaisista tykötarpeista.

Jos sinä haluat tutustua sahan toimintaan tarkemmin, niin voit tehdä tästä virtuaalisen tehdasvierailun
Ota meidät seurantaan Facebookissa – ja Instagramissa

Iisveden sahalla lähin palokunta on samalla tontilla – haastattelussa palopäällikkö Sami Matilainen

Iisveden sahalla lähin palokunta on samalla tontilla – haastattelussa palopäällikkö Sami Matilainen

tammi 13, 2022

Iisveden saha on Suomen puunjalostushistorian harvinaisuus, koska se on selvinnyt kohta jo sata vuotta joutumatta liekkien lyömäksi. Ja mikäli on kiinni Sami Matilaisen luotsaamasta, vapaaehtoisista koostuvasta palokuntatiimistä, niin ei tule käymään jatkossakaan.

KÄSI PYSTYYN VAPAAEHTOISUUDEN MERKIKSI

Pakkasmaanantaina klapit ovat uunissa tuomassa tupaan lämpöä, kun työnjohtaja Sami Matilainen käynnistelee viikkoa. Puunjalostuslinjastolla tukit liikkuvat kahdessa vuorossa, jossa ohjelmat mittaavat kuusen sydänpuusta paksumpia lautoja ja kupeista kapeampaa rakennustarviketta.

Sahalla tehdään pieniä eriä asiakastarpeiden mukaan. Minun ja toista vuoroa vetävän Juha Halosen tehtävänä on huolehtia, että kaikki linjastolla pelaa. Oikea tavara on oikeassa koossa. Opastetaan, ollaan tukena ja ohjelmoidaan lajittelutiedot koneille, Sami kertoo toimenkuvastaan.

Hänellä on Piimänkadulla toinenkin vastuupesti – hän on sahan palokuntatoiminnan ”palopäällikkönä”.

Joskus nuorempana olin mukana palokuntatoiminnassa. Olen ollut sahan palokunnassa melkein koko tämän 8 vuoden työurani ajan. Alussa hiipunutta toimintaa haluttiin sytytellä uudelleen kipinään Rossin Jussin johdolla. Sitten Jussi antoi tilaa tehtävästään seuraavalle ja meiltä muilta kyseltiin halukkuutta jatkaa homman vetämistä. Se olin sitten minä, joka nosti käden pystyyn, Sami muistelee nimityksen taustaa.

Kahdeksanhenkisessä palokunnassa on Samin lisäksi mukana kaksi jäsentä, joilla on kokemusta VPK-toiminnasta. Mitään koulutus-, kokemus- tai kurssitushistoriaa ei tarvitse olla päästäkseen mukaan ryhmään.

Toiminta on nimensä mukaisesti vapaaehtoista ja sitä harjoitellaan työn sallimissa ehdoissa työvuorojen ulkopuolella. Kokoontumiset ovat normaalisti lauantaisin. Niitä on ollut noin 2-4 kertaa vuodessa. Harjoituksissa tarkastetaan kaluston kunto, sammuttimet ja vesipisteet. Ja tietysti leikitään vähän vedelläkin, Sami kuvailee yhdessä tekemisen meininkiä.

Harjoitteleminen on tärkeää, koska tulipalotilanteessa aikaa on vähän. Kaiken toiminnan tulisi olla hyvin luissa ja ytimissä. Sami arvioi, että Suonenjoen palokunnan matka sahalle kestäisi noin 10-15 minuuttia. Alkusammutuksella on iso merkitys.

PITÄÄHÄN PALOKUNNALLA AUTO OLLA – OSTETAAN SITTEN KERRALLA ”MERSU”

Iisveden Metsä Oy:n palokaluston kuljettamisesta huolehti pitkään uskollisesti palvellut palokärry. Silloin tällöin näköpiiriin ilmaantui tarjokkaita autoja, joita käytiin mittailemassa. Sopivaa ”vaihtaria” ei vain tullut vastaan. Sitten silmien eteen tupsahti Yaran käytössä ollut Mercedes-Benz. Eikä mikään takatuuppari, vaan ihan pesunkestävä neliveto!

”Mersussa” on letkut, suuttimet, sammuttimet ja raivauskalusto. Kaikille palokuntalaisille löytyy asianmukaiset sammutusasut, kypärät ja saappaat. Vesitykki on edessä ja vesipumppu takana. Ja tietysti moottorisahatkin, Sami käy läpi lisävarusteluetteloa, jota ei ihan mistä tahansa Nettiauton ilmoituksesta löydä.

Pillit ja valotkin on, jos keikkaa pukkaa. Tositilanteita paloautolle ja sammutusryhmälle ei ole vielä onneksi tullut. Sami kuitenkin muistaa erään tilanteen, jossa yksi sahan trukeista syttyi tuleen. Neuvokas hakeauton kuski huomasi palon ja hälytti palokunnan Suonenjoelta paikalle.

Kuvassa vasemmalta alkaen: Juha Väätäinen, Kari Snellman, Jake Fräntilä ja Ari Suihkonen.

Meillä syntyy linjastolla paljon palolle suotuisaa raaka-ainetta, kuten purua. Kitka voi nostaa lämmöt korkealle, kun puru kasaantuu pyörivien laakereiden väliin. Linjaston huoltotöiden yhteydessä hitsataan ja käytetään rälläkkää. Kipinä voi sytyttää palon pitkänkin ajan jälkeen. Tämän vuoksi meillä on erikseen nimetyt palovahdit hoitamassa jälkitarkkailun, Sami kertoo.

Koronaviruksen vuoksi kokoontumisia on ollut hetkellisesti vähemmän, mutta toiveikkuutta harjoituskertojen lisääntymisestä on. Myös yhteistoimintaa Suonenjoen kaupungin palokunnan kanssa voisi tulevaisuudessa kehittää.

Sami rohkaisee lopuksi kaikkia palokuntatoiminnasta kiinnostuneita olemaan aktiivisesti yhteydessä häneen. Uudet kasvot ovat porukkaan lämpimästi tervetulleita.

Seuraava Piimäpostin juttu ilmestyy tammikuun lopussa. Ota meidät seurantaan Instagramissa– ja Facebookissa, niin pääset lukemaan ja katsomaan lisää puuhiamme, historiaamme ja tarinoitamme ensimmäisten joukossa.

Puukauppaa inhimillisellä otteella 40 vuotta: Henkilökuvassa metsäjohtaja Aulis Sahimaa

Puukauppaa inhimillisellä otteella 40 vuotta: Henkilökuvassa metsäjohtaja Aulis Sahimaa

joulu 29, 2021

Aulis Sahimaa tienasi ensimmäisen metsätilinsä jo 6-vuotiaana, kun hän kuori petkele kourissaan tukkeja isänsä apuna. Taksa oli muutaman pennin kappaleelta. Keiteleen maisemista pitkälle työuralleen ponnistanut Iisveden Metsä Oy:n metsäjohtaja on jäämässä nyt eläkepäiviensä viettoon vuoden 2021 päättyessä. Millaisia käänteitä matkasta on juurtunut muistiin ja mitä mietteitä 40-vuotisen tarinan päätös herättää?

SAVOLAINEN KUUSI ON TUTTU PUU

Metsä ja leimikoiden teko on aina vetänyt Aulista puoleensa. Alalla työskentelyn parissa hän aloitteli metsänhoitoyhdistyksen kirjoilla. Vuonna 1981 hän päätti ryhtyä katselemaan itselleen sopivaa paikkaa, jossa pääsisi hieromaan puukauppaa kylien ihmisten kanssa.

Iisveden Metsä vaikutti mukavan pieneltä ja sympaattiselta paikalta. Kysyin sitten töitä ja sainkin kutsun haastatteluun. Sillä tiellä ollaan edelleen, Aulis muistelee päätymistään pitkäaikaisen leipäpuunsa ääreen piimänkadulle.

40 vuotta jatkunut ura puukaupan parissa on tuonut tullessaan monenlaista kertomusta tupien kahvipöydistä ja savolaisista pihapiireistä.

Auliksen kohdalla voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että hän tuntee Savon metsät hyvin. Alussa hankinta-alue rajoittui Pielaveden, Keiteleen ja Maaningan seudulle. Sieltä hän on tullut viimeisen 20 vuoden aikana ostamaan puuta Kuopion, Vehmersalmen, Leppävirran, Varkauden, Heinäveden ja Joroisten alueelle.

Iisveden Metsä ei hankkinut puuta Kuopiosta joskus ollenkaan, kun seudulla oli vaneritehdas. Minulla oli mahdollisuus toimia täällä yhtiön ostotoiminnan edelläkävijänä, Aulis muistelee uran varrella tapahtunutta laajennusta.

Kuusi on tullut ”Piimän Sahan” palveluksessa tutuksi. Auliksen mielestä Savossa on osattu pitää metsiä hyvässä kunnossa. Nykyisin metsänhoitoon on ilmestynyt monenlaisia vaihtoehtoja. Monipuoliset ja jokaiselle sopivimmat mahdollisuudet hän kokee pelkästään hyväksi asiaksi.

PUUKAUPPA VAUHDIKKAAN MUUTOKSEN NÄKÖALAPAIKKANA

Metsänhoitotyö ja puukauppa on muuttunut vuosien saatossa valtavasti. Auliksen kertomuksessa nousee esiin etenkin nopeus, jolla kaikki lähti kehittymään kultaisella 80-luvulla.

Työmailla saattoi olla 15-20 sahuria, jotka kaatoivat puita moottorisahoilla. Kaadetut tukit pinottiin ja mitattiin. Kuutiot laskettiin taskulaskimella ja käsipelillä. Illansuussa tehtiin laskutoimitukset asiakirjoihin ja raapustettiin sekki metsänomistajalle, Aulis käy läpi puukaupan tekoa uran alusta.

Pian kuvaan astuivat metsäkoneet. Laitteiden ja ohjelmistojen kehitys poisti vaihe kerrallaan käsityötä. Nykyisin monitoimikone osaa hakata metsän annettujen rajausten ja määritysten mukaan. Leimikot merkataan karttoihin sähköisesti. Siitä kartat siirtyvät digitaalista tiedonvälitystä pitkin kuskeille. Metsänomistaja saa tiedon ja mittaustodistuksen, kun savotta on valmis. Enää ei tarvitse sekkivihkoa rintataskusta tapailla esiin.

PUUKAUPAN TEKO ON SOSIAALISTA TYÖTÄ, JOSTA TUNTEITAKAAN EI PUUTU

Aulis on tullut läheiseksi hahmoksi monen savolaisen maatilan pihapiirissä. Kun hänen autonsa karauttaa pihaan, auton ikkunasta päätään nostaa Auliksen reissukaverina pitkään toiminut kääpiösnautseri. Se on todellinen jäänmurtaja.

Yleensä se huomataan ikkunasta ja perheen lapset rientävät sitä hoivaamaan. Se on oppinut muistamaan kaikki osoitteet, missä se on saanut erityisen hyvää huolenpitoa. Juoksee edeltä käsin koputtelemaan ovea, Aulis naureskelee

Aulis pitää inhimillistä otetta ja tilannetajua työssään tärkeänä. Hän kertoo esimerkin eräästä kohtaamisesta virastossa. Kun virkailijalle alkoi puhumaan muustakin kuin itse asiasta, hänenkin asiakeskeinen kuorensa avautui.

Minä en ole oikeastaan koskaan ollut sellainen ”virkamiesmäinen”. Jos on jossakin talossa sattunut vaikka lehmä poikimaan, niin siihen tilanteeseen on osannut suhtautua oikein, Aulis luonnehtii itseään.

Kaupanteko on vuosien saatossa muuttanut muotoaan. Kaikki asiointi oli edellisellä vuosituhannella hyvin läheistä ja henkilökohtaista. Tutustumista, metsän tutkimista ja kuulumisten vaihtoa. Hintaneuvotteluja käytiin talojen peräkammareissa kahvikupin ääressä.

Viime vuosina yli puolet kaikista kaupoista on syntynyt niin, ettei metsänomistajaa näe koko tapahtuman aikana kertaakaan. Aulis sanoo, että korona on osaltaan karsinut henkilökohtaista kanssakäymistä, mutta arvelee, että etäkauppa on myös luonnollista kehitystä siitä, kun ihmiset muuttavat maalta kaupunkeihin.

Metsän myyjät ovat edelleen aika perinteistä porukkaa. Keski-ikä liikkuu kuusissakymmenissä. Nuoremmat haluavat kysellä paljon, mutta kyllähän luonnosta vieraantumista on nähtävillä. Ennen asuttiin maalla, nyt kaupungissa. Kun sitten perintönä saadaan omistukseen metsiä, joillakin voi olla jopa arkuutta metsänhoitoa kohtaan. He käyvät metsäkursseilla ja sanovat sielläkin, että ovat vasta oppimassa asioita, Aulis kuvailee nykyistä metsänomistajakuntaa.

Omistaminen ja perinteet herättävät tunteita. Edellisten sukupolvien tukkanuottaset saattavat siirtyä seuraaville tilanpitäjille. Mielipiteiden ristitulessa tarvitaan diplomaattista kykyä. Enimmäkseen kuitenkin asiat sujuvat sopuisasti.

Kerran eräs tuttu suurmetsätilallinen asiakkaani tokaisi, että tällä kertaa saattaa olla viimeinen puukauppa, kun tytär on luonnonsuojelija. Sitten koitti isot metsäverot. Tytär antoi valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle ja minä tein kaupat, Aulis muistelee.

Keskustelu erilaisten sidosryhmien ja mielipiteiden välillä on lisääntynyt. Ainakin keskellä Suomea ymmärretään hyvin metsänhoidollisia toimenpiteitä.

MILLAISEN TYÖPAIKAN IISVEDEN METSÄ ON PUUKAUPALLE 40 VUOTTA TARJONNUT?

Auliksen puheessa pitkäaikainen työnantaja kuuluu yhteisöllisenä, yhtä köyttä vetävänä ja rentona paikkana. Työtä tehdään tosissaan, mutta vitsit lentävät ja huumori kukkii.

Tämä on ollut hyvin itsenäistä työtä. Minun aikanani talossa on ollut kolme eri toimitusjohtajaa ja aina olen kokenut saavani tukea ja luottamusta johdolta. Täällä on ollut minun aikanani pitkiä, eläköitymiseen jatkuneita työuria paljon. Ihmisiä ymmärretään ja heidän parasta osaamistaan osataan hyödyntää. Harvoin on myöskään näin vapaata työpaikkaa tarjolla. Toki se tarkoittaa myös vastuuta samalla kaikesta. Puunhankintaankin on oltu tyytyväisiä kaikki nämä vuodet, Aulis käy läpi tärkeimpiä syitä.

Vaikka Aulis poistuu nyt leimikkoja rajaamasta ja kuusitukin hankinnasta, metsä ei tule katoamaan hänen elämästään minnekään. Omien metsien hoitotyöt jatkuvat. Metsään on mukava lähteä vaikka koiran kanssa kävelylle. Sanomalehden ja kahvikupin ehtii nautiskella jatkossa hieman verkkaisemmin.

Iisveden Metsä Oy kiittää Aulista kaikista kuusentuoksuisista yhteistyövuosista ja toivottaa hyvin ansaittuja, rentouttavia eläkepäiviä.

Seuraa meitä: Instagram– ja Facebook

Uusi viestintäkanava avattu – Tervetuloa seuraamaan ja lukemaan PIIMÄPOSTIA

Uusi viestintäkanava avattu – Tervetuloa seuraamaan ja lukemaan PIIMÄPOSTIA

joulu 15, 2021

Iisveden Metsä Oy kuuluu monen paikallisen puheessa ”Piimän Sahana”. Tässä samassa Jauholahden pohjukassa olemme kohta 100 vuotta ahertaneet. Täällä Piimänkadulla on koko Suomen historiassa hyvin erityislaatuinen saha. Omistuspohja on edelleen sama kuin vuonna 1924.

Puunjalostusperinteen parissa kapula on siirtynyt edelliseltä metsänomistajasukupolvelta seuraavalle. Paikka henkii koko Suomen metsäteollisuuden historiaa. Ja nyt haluamme kertoa siitä sinulle lisää.

IHAN PIHKASSA SAVOLAISEEN KUUSEEN, JONKA MAINE ON MAAILMALLA LUJA JA KAUNIS

Aivan aluksi sahan raaka-aine tuli puhtaasti omistajiemme metsistä, mutta jo vuonna 1927 puuta ryhdyttiin ostamaan kiinteillä kaupoilla ulkopuolisilta. Metsän myyjän kannalta tämä tiesi hyvää, sillä puukaupasta karttuneet rahat olivat nopeammin näpissä.

Tänäänkin, vuonna 2021, meille voi tarjota myös suoraan kuusikkoansa ostettavaksi. Voisi kuvitella, että tämä on jo tuttua kaikille näin pitkällä historialla. Olemme kuitenkin huomanneet, että puun myynti suoraan meille on jopa yllättävän usein vaihtoehto, joka ei välähdä metsänomistajan mielessä, kun harvennus tai markkinatilanne on ajankohtainen.

Uskomme tämän johtuvan siitä, että keskitymme tiiviisti kuusen hankkimiseen ja sahaamiseen. Emme liikoja pidä ääntä itsestämme. Mene ja tiedä, onko se sitten kuuluisaa savolaista vaatimattomuutta, vaikka osaamme olla nöyrästi ylpeitä kaiken tekemisemme kanssa.

Ja miksipäs emme voisi olla? Nämä seudut ovat metsistään rikkaita. Ainutkertaisia aarteita, eikä niitä voi siirtämällä siirtää muualle. Niistä hyvä huolenpito kuuluu meille. Metsissämme kasvavat kuuset matkustavat enimmäkseen maailmalle. Savolaisesta kuusesta tykätään niin kovasti, että se olisi italialaisten mielestä kelvannut jopa itse Caesarille. Niin kestävää ja laadukasta se maineeltaan on.

Tämä artikkeli, jota nyt parhaillaan luet, on uuden viestintäkanavamme Piimäpostin ensimmäinen kirjoitus. Haluamme tämän foorumin myötä tuoda näkyvämmäksi kaikkea toimintaa ja mahdollisuuksia, mitä meillä on yhdessä sinulle paikallisena metsänomistajana ja asukkaana sorvata.

Meillä on täällä yhteen hiileen puhaltava yhteisö, jonka muodostavat kaikki metsien parissa elämäänsä eteenpäin tallaavat paikalliset toimijat – unohtamatta suinkaan niitä omistajia, jotka piipahtavat täällä kotiseuduillaan kylässä tai lomailemassa.

MITÄ KAIKKEA SAAT NÄHDÄ, KUN SEURAAT PIIMÄPOSTIA?

Piimäpostin kautta pääset seuraamaan lähietäisyydeltä arkeamme ja ihmisiä toimintamme sydänpuusta. Tutustut henkilökuntaamme ja yhteistyökumppaneihimme. Kuulet juuristamme parhaita pilkkeitä ja pysyt ajan hermolla, mitä lähialueiden metsänhoitotyölle kuuluu.

Seuraavalla kerralla esittelemme sinulle työkaverimme, joka on nähnyt aitiopaikalta kuusen havinaa ja metsäkauppaa jo viidellä vuosikymmenellä. Hän kertoo meille omia mietteitään alan aikamatkasta 80-luvulta tähän päivään saakka. Tätä odotellessa, ota seurantaan meidän Instagram– ja Facebook-tilimme.

Ja kun nyt kerran olet sivullamme, niin tutustu ihmeessä samalla reissulla myös pitkäaikaiseen puukauppa-asiakkaaseemme Kari Villaseen Suonenjoen Jalkalasta.

Terveisin

Iisveden Metsä Oy:n väki

Varsinainen yhtiökokous 21.6.2021

touko 27, 2021

IISVEDEN METSÄ OY
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 21.06.2021 kello 10.00
YRITYSPUISTO FUTURIA, JALKALANTIE 6, SUONENJOKI

ESITYSLISTA
1. Kokouksen avaaminen (hallintoneuvoston puheenjohtaja)

2. Puheenjohtajan ja sihteerin vaali

3. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen (12 §)

4. Pöytäkirjan tarkastajat, 2 henkilöä (tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina)

5. Todetaan kokouksen osake- ja äänimäärä.

6. Esitetään
– tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2020
– hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä
– tilintarkastuskertomus

7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta

8. Päätetään toimenpiteistä, joihin taseen osoittama voitto tai tappio antaa aihetta

9. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle.

10. Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot
– hallintoneuvoston puheenjohtajan palkkio (aikaisemmin 3300 €/vuosi)
– hallintoneuvoston jäsenten kokouspalkkio (aikaisemmin 160 €/kokous)
– matkakustannukset valtion matkustussäännön mukaan.

11. Tilintarkastajien palkkiot (laskun mukaan)

12. Hallintoneuvoston jäsenten vaali
Erovuorossa
– Leo Kukkonen
– Antti Maukonen
– Esko Paananen
– Matti Virtanen

13. Tilintarkastajien vaali
-ehdolla varsinaisiksi tilintarkastajiksi
KHT-yhteisö Ernst&Young vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mervi Markkanen

14. Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle omien osakkeiden
hankkimisen valtuuttamisesta:
Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi valtuuttaa hallituksen päättämään
enintään 20 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta.
Osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden
suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla yhtiön ja osakkeiden myyjän sopimalla
markkinahinnalla. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen
päätöksestä lukien.

15. Kokouksen päättäminen.

Iisveden uudet kasvot

marras 4, 2020

Iisveden Metsä on investoinut parin viime vuoden aikana yli 11 miljoonaa euroa tuotantonsa laadun parantamiseen ja sen tehostamiseen. Laadukas ja maailmalla haluttu sahatavara ei kuitenkaan voi syntyä ilman laadukasta raaka-ainetta. Varmistaaksemme korkealaatuisen savolaisen kuusitukin saatavuuden joukkoomme on lokakuun lopussa liittynyt kaksi uutta hankintaesimiestä: Hennariikka Savolainen ja Jussi Rossi. Molemmilla on pitkä kokemus puun hankinnasta ja luotamme siihen, että vahva hankintatiimimme pystyy nyt palvelemaan paikallisia metsänomistajia entistäkin paremmin.

Hennariikka vastaa hankinnasta lähinnä Joroisen, Pieksämäen, Varkauden ja Heinäveden suunnilta. Jussi puolestaan ottaa hoitaakseen Konneveden, Sumiaisten, Rautalammin, Hankasalmen ja Äänekosken suunnat.

Hennariikan ja Jussin sähköpostit ovat muotoa hennariikka@iisveden.fi ja jussi@iisveden.fi

Hennariikan puhelinnumero on 050 441 9882 ja Jussin 050 512 4000.

Osingonjako Vuodelta 2019

heinä 10, 2020

Yhtiökokous on 29.6.2020 päättänyt jakaa osinkona EUR 0,40 / osake. Osingonjako päätettiin aloittaa 10.7.2020.

Tee Virtuaalinen Tehdasvierailu Iisveden Metsän Sahalle!

kesä 5, 2020

Linkin kautta pääset tutustumaan sahamme tuotannon prosesseihin vaihe vaiheelta. Kierros etenee 360-kuvin, joista löydät lisäksi videoklippejä ja lisätietoja eri toiminnoista. Tutustu tehdasmiljööseen juuri silloin kun itsellesi parhaiten sopii!

Siirry virtuaalivierailuun »

Opetusmateriaalia, Heikki Manninen/XAMK

×

YHTIÖJÄRJESTYS

1§

Toiminimi ja kotipaikka

Yhtiön toiminimi on Iisveden Metsä Oy ja kotipaikka Suonenjoki.

2§

Toimiala

Yhtiön toimialana on harjoittaa puunjalostusteollisuutta sekä kaikkea laillista liiketoimintaa.

3§

Suostumus osakkeiden hankintaan

Osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. Oikeus merkitä ja muutoin hankkia yhtiön osakkeita on jokaisella yksityisellä ja yhteisöllä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy hallituksen esittäminä uusina osakkaina merkitsemään ja hankkimaan osakkeita.

4§

Osakkeiden lunastusoikeus

Jos yhtiön Osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle, ja yhtiöllä on oikeus lunastaa osake seuraavilla ehdoilla:

1) Lunastusoikeus koskee kaikkia saantoja.

2) Vastikkeellisissa saannoissa lunastushinta on siirtäjän ja siirronsaajan sopima hinta, mutta kuitenkin enintään EUR 10 /osake. Jos saanto on vastikkeeton, lunastushinta on EUR 10 / osake.

3) Mikäli yhtiö käyttää lunastusoikeuttaan, hallituksen on tehtävä lunastusvaatimus osakkeen saajalle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle.

4) Lunastushinta on suoritettava siirronsaajalle käteisenä rahana, pankkisiirrolla tai pankin varmentamalla shekillä kahden viikon kuluessa lunastusvaatimuksen tekemisestä lukien tai mainitussa ajassa talletettava ulosoton haltijalle.

5) Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on siirrettävä välimiesten ratkaistaviksi välimiesmenettelystä annetun lain (967/92) mukaisessa järjestyksessä.

5§

Hallitus

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, ellei asia tämän yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu hallintoneuvostolle. Hallitukseen kuuluu 3-5 jäsentä, joista yksi on
toimitusjohtaja sekä lisäksi kaksi varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi vuotta luettuna varsinaisesta yhtiökokouksesta varsinaiseen yhtiökokoukseen.

6§

Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka tulee hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaan hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa. Hallitus valitsee keskuudestaan varatoimitusjohtajan.

7§

Yhtiön edustaminen

Yhtiötä edustaa paitsi hallitus, toimitusjohtaja yksin, kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen jäsen yhdessä hallituksen yhtiön edustamiseen valtuuttaman henkilön kanssa. Hallitus voi antaa edustamisoikeuksia.

8§

Hallintoneuvosto

Yhtiökokous valitsee yhtiön osakkaista kymmenjäsenisen hallintoneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan luettuna varsinaisesta yhtiökokouksesta varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallintoneuvoston jäsenistä eroaa kahtena vuotena kolme ja kolmantena neljä vuoron mukaan. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

9§

Hallintoneuvoston tehtävät

Hallintoneuvoston tehtävänä on

1) Valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa.

2) Antaa lausuntonsa varsinaiselle yhtiökokoukselle tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen johdosta.

3) Kutsua yhtiökokouksen koolle.

4) Valita hallitus ja määrätä hallituksen jäsenten palkkiot. Hallintoneuvoston kokouksissa on hallituksen jäsenillä oikeus olla läsnä ja lausua mielipiteensä.

5) Tehdä metsätalouden edistämiseen tähtääviä aloitteita.

10§

Tilinpäätös

Tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja muiden yhtiön toimintaa koskevien pöytä- ja asiakirjain tulee olla viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä valmiina jätettäväksi hallintoneuvostolle.

11§

Tilintarkastajat

Yhtiössä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajat valitaan vuodeksi kerrallaan.

12§

Yhtiökokouksen koollekutsuminen

Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava julkaisemalla se viimeistään 2 viikkoa ennen kokouspäivää yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä tai yhtiön internetsivuilla. Kutsussa on mainittava
kokouksessa käsiteltävät asiat. Kaikki mainittuihin asioihin kuuluvat ehdotukset ja asiakirjat on kahdeksan päivän ajan ennen kokousta pidettävä osakkeenomistajien nähtävillä yhtiön konttorissa sen aukioloaikoina. Muut tiedonannot osakkaille on toimitettava samalla tavoin kuin kutsu yhtiökokoukseen.

13§

Yhtiökokouksen sisältö

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallintoneuvoston määräämänä päivänä kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kokouksessa on: esitettävä

1) tilinpäätös ja toimintakertomus

2) hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä

3) tilintarkastuskertomus päätettävä

4) tilinpäätöksen vahvistamisesta

5) toimenpiteistä, joihin taseen osoittama voitto tai tappio antaa aihetta

6) vastuuvapaudesta hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle

7) hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista valittava

8) hallintoneuvoston jäsenet

9) tilintarkastajat käsiteltävä

10) mahdolliset muut kokouskutsussa mainitut asiat.

14§

Äänileikkuri

Osakkeenomistajalla on äänivalta hänen omistamiensa osakkeiden lukumäärän mukaan siten, että

1-2 osakkeesta on 1 ääni

3-5 ” ” 2 ääntä

6-10 ” ” 3 ääntä

ja lisäksi jokaisesta seuraavasta 10 osakkeesta 1 ääni. Sen äänioikeus, joka samalla edustaa toista osakkeenomistajaa, määrätään kaikkien hänen edustamiensa osakkeenomistajien yhteenlasketun osakemäärän mukaan.

15§

Yhtiökokouksen puheenjohtajan valinta

Yhtiökokouksen avaa hallintoneuvoston puheenjohtaja, minkä jälkeen kokouksen osanottajat henkilöluvun mukaan valitsevat puheenjohtajan.

16§

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Päätös on pätevä vain, mikäli osakkeenomistajat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat sitä kannattaneet.

  • KUKA
  • MITÄ
  • MITEN
  • MISSÄ
  • TUOTTEEMME
  • MITEN OSTAN
  • KUINKA MYYN
  • VASTUULLISUUS
  • YRITYS
    • Yritys
    • Historia
    • Piimäposti
    • Tiedotteet
  • OTA YHTEYTTÄ
  • SAVO
  • EN
  • KUKA
  • MITÄ
  • MITEN
  • MISSÄ
  • TUOTTEEMME
  • MITEN OSTAN
  • KUINKA MYYN
  • VASTUULLISUUS
  • YRITYS
    • Yritys
    • Historia
    • Piimäposti
    • Tiedotteet
  • OTA YHTEYTTÄ
  • SAVO
  • EN

Vuosisataisten tarinoiden Iisvesi tuoksuu elämältä, kuuselta ja kulttuurilta – ”Ihmiset tulevat tänne kaupunkeja pakoon”

mennessä IIS-admin | maalis 24, 2023 | Markkinointiviesti

Tuhansien järvien Suomi on myös tuhansien pikkukylien maa. Jokaisella kylällä on oma tarinansa kerrottavana. Iisveden tarina tuoksuu puulta ja henkii metsän rikkautta. Muistoja kootaan nyt historian kansiin kyläseurojen kertomana. Mitä Iisvesi-seuran ja...

Hitaus on valttia metsässä ja ripeys järven jäällä – Haastattelussa metsäjohtaja Jussi Rossi

mennessä IIS-admin | maalis 13, 2023 | Markkinointiviesti

Keiteleen järven varrella varttuneen maitotilallisen pojasta ei tullutkaan ylioppilasta. Mutta ei se mitään. Sen sijaan hänestä kehkeytyi pilkkimisen Suomen mestari ja metsäjohtaja. Mitkä asiat nostavat Jussi Rossin mielestä savolaisen kuusen ja pilkkijän maailman...

Puukaupassa vankat juuret tyytyväiseen asiakkuuteen syntyvät lupaukset pitäen – Haastattelussa metsäjohtaja Ville Tuhkanen

mennessä IIS-admin | helmi 24, 2023 | Markkinointiviesti

Etelä-Savon Juvalta Pohjois-Savoon ja Iisveden Metsä Oy:n palvelukseen ponnistaneen Ville Tuhkasen pitkä puukauppaura on sisältänyt työnkuvan laajennuksen ja muutoksen maaseudun tuvista monipuoliseksi metsäalan ammattilaiseksi. Mikä on hänen työssään ja työpaikassaan...

”Kuljetusala on asennehommaa” – Haastattelussa Kuljetus Raimo Tuomainen Oy:n toimitusjohtaja Sami Tuomainen

mennessä IIS-admin | helmi 14, 2023 | Markkinointiviesti

Varkautelaisen Tuomaisten perheen elämäntyö on ollut tiiviisti mukana Iisveden Metsä Oy:n maailmanvalloituksessa jo vuosikymmenten ajan. Tänään kuulemme toimitusjohtaja Sami Tuomaiselta, mitkä kaksi asiaa ovat kuljetusliikkeen arjessa tärkeimpiä, kun keula kääntyy...

Savon Voiman ja Iisveden Metsä Oy:n metsäenergiayhteistyö lämmittää jo yli 2500 savolaiskotia

mennessä IIS-admin | tammi 30, 2023 | Markkinointiviesti

Vuosi 2022 käynnisti Savon Voiman ja Iisveden Metsän välillä yhteistyön, jonka tuotoksesta voimme nauttia jo nyt lämpimästi lähiseudun kodeissamme. Savon Voiman uuden hankintayhtiön, Itä-Suomen Biomassa Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kauhanen ja sahan...

”Ennätykset paukkumaan ja pidetään hauskaa” – Mitä mietteitä uusi vuosi tuo tullessaan Iisveden Metsällä?

mennessä IIS-admin | tammi 16, 2023 | Markkinointiviesti

Almanakat käännettiin vuoteen 2023. Varmaa on, että Piimänkadulla uusi vuosikin on kuusivuosi. Mitä muita mietteitä, uusia kujeita ja odotuksia arkeen toivotaan? Piimäpostin toimitus oli uteliaalla tuulella ja tuli samalla luvanneeksi jotain hyvin liikuttavaa. Kun...
« Vanhemmat merkinnät
Seuraavat merkinnät »

Viimeisimmät uutiset

  • Uusi metsäjohtaja Kaija Rissanen vaihtoi maidon metsään ja Piimään: ”Sitä miettii omalle kohdalleen, mitä itse metsänomistajana arvostaisi”
  • Paluu päiväksi pulpettiin – Metsäalan oppimispäivissä ajetaan uraa, käsketään kouraa ja soitetaan sahaa
  • Varsinaisen yhtiökokouksen esityslista 26.5.2025
  • ”Yksikin kerta on liikaa. Älä edes kokeile” – Nuoruus ilman päihteitä-kiertueen puhujat sanoittivat nuorten päihteiden käytön karut tosielämän seuraukset
  • Modernin pyöräkoneen tukkikoura, hyvä ryhmähenki ja varmat otteet ovat Jake Fräntilän työpäivän tärkeimmät välineet – ”Kone auttaa sinua kehittymään kuskina”
  • Kuusistaan maailmalla tunnetun Iisveden sahan seuraava vetäjä Jesse Kuusisto on sukupolvensa neljäs vetolenkki puuteollisuudessa – ”Pidämme jatkossakin hyvää huolta ihmisistä”
  • KUTSU YLIMÄÄRÄISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN
  • Iisveden Metsä sopinut liiketoimintansa myymisestä Koskiselle
  • 5 vuotta täyttävä Rautalammin Metsäeskari on saavuttanut lasten ja paikallisten perheiden keskuudessa suosion odotettuna ensiopinahjona – Tästä metsäeskarissa on kyse
  • PEFC-sertifiointi on metsänomistajalle vakuutus, jonka avulla metsässä tehdään sukupolvisesti oikeita päätöksiä – ”Monille sertifioinnin puuttuminen voi tulla jopa täytenä yllätyksenä”
  • Työn arvostus ja positiivisuus Iisveden perintönä: Haastattelussa sahanhoitajan poika ja Iisveden oma kasvatti Tapio Rissanen
  • Tarkka, terävä ja luja jakosaha on Piimän ”Graalin Malja” – Esittelyssä sahurin ja terämiehen työ ja työvälineet
  • Miltä näyttää Piimän sahan toimitusjohtajan entinen koti? Esittelyssä lähes 100-vuotinen ja legendaarinen konttorirakennus
  • 100-vuotisjuhlavuosi nippuun – Vuoden 2024 lisätyt sivut ja kuvat, joista et ehkä vielä tiennyt
  • Suojattu: kuvaslider
  • Millaista on työn rytmikäs pauke sahan linjassa? Piimäpostin erikoishaastattelussa linjan luottopelurit
  • Abete perfetto, grazie! Millaisia ovat Iisveden Metsän italialaiset asiakkaat? Haastattelussa paikallinen kuusilähettiläämme Stefano Creazzo
  • Lälläri ja exät ovat vakioseuraa, mutta pärreet eivät pala – Piimäposti työnjohtaja Sami Matilaisen mukana aamuvuorossa
  • Metsän uudistaminen tutuksi metsäasiantuntijamme Santtu Korhosen johdolla – Näin tunnistat ensiluokkaisen kuusentaimen
  • Tehokasta ja lupsakkaa joukkuepeliä kuormien ja kiekon parissa – Haastattelussa lähetyksen luottotrukkikuski Joni Turkka

Arkistot

  • toukokuu 2025
  • huhtikuu 2025
  • maaliskuu 2025
  • helmikuu 2025
  • tammikuu 2025
  • joulukuu 2024
  • marraskuu 2024
  • lokakuu 2024
  • syyskuu 2024
  • elokuu 2024
  • kesäkuu 2024
  • toukokuu 2024
  • huhtikuu 2024
  • maaliskuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • lokakuu 2023
  • syyskuu 2023
  • elokuu 2023
  • kesäkuu 2023
  • toukokuu 2023
  • huhtikuu 2023
  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • marraskuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • elokuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • helmikuu 2022
  • tammikuu 2022
  • joulukuu 2021
  • toukokuu 2021
  • marraskuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020

Suunnittelu: Elegant Themes | Tuen toimitti: WordPress