×

Piimänkatu 1, 77800 Iisvesi, Finland
Tel: +358 17 515 201
etunimi.sukunimi (at) iisveden.fi

Y-tunnus 0213427-2 | Verkkolaskuosoite: 003702134272 | Operaattori: Maventa (003721291126) | Välittäjän tunnus: DABAFIHH*

*Käyttäkää tätä välittäjätunnusta mikäli käytössänne olevasta verkkolaskutusohjelmasta ei voi lähettää laskuja suoraan Maventan välittäjätunnukselle.

Lastausajat: ma–pe 6:00–22:00

Tietosuojaseloste »

Metsäosasto

Metsä­johtaja / hallinto

Eero Riipinen
+358 50 306 8591
eero.riipinen@iisveden.fi

Metsä­johtaja

Ville Tuhkanen
+358 40 486 5110
ville@iisveden.fi

Karttula / Kuopio / Siilinjärvi / Maaninka / Vehmersalmi / Riistavesi / Tervo / Keitele eteläosa (77-tien eteläpuoli) / Pielaveden eteläosa (77-tien eteläpuoli)
Kaija Rissanen

Metsä­johtaja

Kaija Rissanen
+358 50 543 1104
kaija@iisveden.fi

Leppävirta / Heinäveden länsiosat / Varkaus / Pieksämäki / Joroinen / Haukivuori / Suonenjoki

Metsä­johtaja

Jussi Rossi
+358 50 512 4000
jussi@iisveden.fi

Konnevesi / Hankasalmi / Rautalampi / Suolahti / Sumiainen / Laukaa / Jyväskylä (länsi) / Kangasniemi (pohjoinen) / Vesanto / Viitasaaren kaakkoisosa (Keitelejärven itäpuoli ja 77-tien eteläpuoli)
Santtu Korhonen | Iisveden-metsä

Operaatio­johtaja

Santtu Korhonen
+358 50 337 5511
santtu@iisveden.fi

Metsä­johtaja

Vanhempainvapaalla

Tuotanto

Kuivaus- Ja Laatu­johtaja

Miia Kiianmies
+358 50 317 2929

Logis­tiikka­johtaja

Anna Paananen
+358 40 827 8804

Sami Juntunen

Tuotantojohtaja

Sami Juntunen
+358 50 5188 828

Työn­johtaja

Juha Halonen
+358 50 467 1668

Työn­johtaja

Sami Matilainen
+358 50 466 2396

Juha Salo | Iisveden-metsä

Kunnossapitojohtaja

Juha Salo
+358 50 338 3666

Konttori

Laskutus­johtaja

Tarja Vornanen
+358 17 515 201

Hallinto­johtaja

Kirsi Hämäläinen
+358 50 599 9291

Kaisa Uuttu

HESQ-­johtaja

Kaisa Uuttu
+358 50 355 2225

Laskutus­johtaja

Kati Hämäläinen
+358 40 701 8647

Laura Orta

Laskutus­johtaja

Laura Orta
+358 50 3807 493

Toimitus­johtaja

Tommy Lindström
+358 40 900 7583

×
Tarjoa Myyntiin_iisveden

TARJOA PUUTA MYYNTIIN

Olemme kiinnostuneita etenkin kypsistä kuusikoista. Jos haluat, että ostajamme ottaa yhteyttä, jätä tietosi alla olevaan lomakkeeseen ja palaamme pikimmiten asiaan!

×

Piimänkatu 1, 77800 Iisvesi, Finland
Tel: +358 17 515 201
firstname.lastname (at) iisveden.fi

Loading: Mon–Fri 6 AM – 10 PM

Export Sales

Pekka Sainio
+358 40 900 7584
pekka.sainio@metsantuottajat.fi

Export Sales

Aki Aikio
+358 40 730 1475

aki.aikio@metsantuottajat.fi

Invoicing

Kati Hämäläinen
+358 44 262 6385

Invoicing

Tarja Vornanen
+358 17 515 212

Shipping

Anna Paananen
+358 40 827 8804

Production Director

Sami Juntunen
+358 50 5188 828

Managing Director

Tommy Lindström
+358 17 515 204
+358 40 900 7583

×
Näin työpaikan liikuntaedut tukevat Piimän sahureiden ennätystehtailua – ”Oma motivaatio on kaikkein tärkein”

Näin työpaikan liikuntaedut tukevat Piimän sahureiden ennätystehtailua – ”Oma motivaatio on kaikkein tärkein”

touko 4, 2023

metsäjohtaja Jussi Rossi
Suomen terveysministeriön tutkimusraportit kertovat, että työpaikkaliikuntaan panostaminen tuo yhdellä liikuntaan sijoitetulla eurolla tilalle jopa 5,5 euroa. Piimäpostin toimitus lähti haastamaan työporukkaa sulkapallomatsiin ja otti samalla selvää, millaisia mietteitä Iisveden Metsä Oy:n henkilökunnalla on työpaikkaliikunnasta.

Verkot pystyyn ja pistejahtiin

Kun torstai-iltapäivä kääntyy illan suuhun, työnjohtaja Sami Matilaisen auto kurvaa Iisveden Koulun eteen.

Pian on alkamassa toinen Iisveden Metsä Oy:lle varatuista viikoittaisista salivuoroista. Työporukka on kokoontumassa läiskimään sulkapalloa.

Väätäisen Ari oli pelannut Iisveden Kirin porukoissa sulkapalloa jo vuosikymmenet. Noin 6 vuotta sitten minut houkuteltiin mukaan. Siitä tämä homma pikkuhiljaa on lähtenyt liikkeelle, Matilainen muistelee viritellessään verkkoja pelikuntoon.

Sulkapallomestariksi työporukassa tituleerattu Väätäinen on tänään iltavuorossa. Arkivuoroon pääsee osallistumaan työvuorosuunnittelujen ehdoilla. Viikon toinen vuoro sunnuntaisin antaa sopivasti liikkumavaraa virallisten työaikojen ulkopuolella.

Kun koulu on kiinni kesällä, niin pelaamme beach volleytä tällä samalla porukalla tuossa viereisellä koulun hiekkakentällä, Matilainen jatkaa.

Tänään kasaan saadaan kuuden hengen porukka. Tämän jutun kirjoittajan viimeisistä palloralleista on vierähtänyt aikaa yli 10 vuotta ja tarvittavat pelivarusteet on hommattu kalkkiviivoilla paikallisesta sekatavarakaupasta.

Halpamailan jänteet herättävät hilpeyttä ja laatu antaakin periksi jo heti ensimmäisen erän jälkeen. Onneksi Matilaisella on vaihtomaila matkassa. Pelit jatkuvat.

Edut tukevat hyvinvointia – Oma motivaatio voida hyvin on tärkein

Iisveden koulun salivuorot ovat työpaikan kustantamat. Lisäksi hyvinvoinnillisiin työsuhde-etuihin kuuluu mm. ePassi, jossa on liikunnan tukemisen lisäksi kulttuurillinen ulottuvuus tarjolla.

Uusimpana työsuhde-etuna työntekijöille tarjotaan myös mahdollisuus hankkia pyörä. Pyörä voi olla perinteinen tai sähköavusteinen ja sen voi hankkia vapaasti valitsemastaan ostopaikasta.

Ari kysyi, että saako pyöräksi valita ”Harrikan”. Siihen tämä meidän pyöräetumme ei valitettavasti ihan vielä veny, Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu naurahtaa makeasti.

Pyöräetua on hyödynnetty Uutun mielestä jo nyt ilahduttavan aktiivisesti. Yhteen vuoronvaihtoon ja työpaikan kahvitupaan on saattanut ilmestyä jopa 7 henkilöä ajotamineissaan.

Modernin ajan sahateollisuuden työssä on paljon automaatiota. Fyysisiä työsuorituksia on huomattavasti vähemmän kuin ennen. Työergonomia ja oikeanlaiset työasennot korostuvat.

Työfysioterapeutti on kiertänyt työpisteitä läpi ja havaintojen pohjalta on tehtykin uusia panostuksia. Esimerkiksi teräkoppiin uudistettiin pakantekopöytä, Uuttu mainitsee.

Uuttu haluaa kuitenkin alleviivata, mikä on työhyvinvoinnin tärkein ydin:

Työhyvinvointi ja ergonomisesti toimiminen lähtee erityisesti siitä, että ihminen haluaa itse toimia niin. Kyselyissä nousee esiin, että työpaikallamme edut ovat henkilökunnan mielestä jo tosi hyvät. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin oma motivaatio huolehtia itsestään, Uuttu linjaa.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Ottelupallo kotiin ja uusi ennätys tiskiin

Kello lähestyy iltaseitsemää. Sulkapallolle on annettu nelinpelien merkeissä kyytiä noin 2 tuntia. Verkolla on taisteltu välillä pisteistä näyttäviäkin tiikerisyöksyjä salin lattiaan heittäen.

Vaikka pelissä on vauhtia, niin ei näiden vuosien varrella ole vielä koskaan mitään sattunut – pieniä selän notkahduksia lukuunottamatta, tuotantojohtaja Sami Juntunen toteaa.

Sahalinjan monitoimityömiehen, Juho Palokankaan kotona lämpenee vuoron jälkeen sauna. Kylältä tulee toisinaan noudettua pientä kaloritankkaustakin matkaan. Palokangas on ollut selvästi tänään ”pelipäällä”.

Sen sijaan, tämän jutun kirjoittajalle on jostain syystä tullut tunne, että häviämisellä ja hänen peliparikseen joutumisella on ollut koko illan mystinen yhteys.

Toukokuun alku tuo uuden juhlan merkin sahalle, kun huhtikuussa syntynyttä uutta tuotantoennätystä tuuletetaan kakkukahvien merkeissä. Saavutuksen siivittämänä ePassien käyttöbudjettiakin päätettiin nostaa vuodelle 2023 tuntuvasti.

Kyllä me haluamme aina muistaa ja kiittää koko porukkaa hyvistä suorituksista. Eihän tämä meidän hommamme edes pyörisi ilman näitä hyviä ihmisiä, a Uuttu summaa lopuksi.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa voit lukaista, mitä hyvinvointi ja ihmisten johtaminen merkitsee yhteistyökumppanillemme Kalla Forestille.

Hyvinvoiva kuski on kasvavan kuljetusyrityksen puumerkki – Haastattelussa Kalla Forest Oy:n Timo ja Antti Tukiainen

Hyvinvoiva kuski on kasvavan kuljetusyrityksen puumerkki – Haastattelussa Kalla Forest Oy:n Timo ja Antti Tukiainen

huhti 24, 2023

metsäjohtaja Jussi Rossi
Timo ja Antti Tukiaisen reitti puunkuljetusalan yrittäjiksi on kulkenut isän hytin ja omaehtoisen innostuksen kautta. Pohjois-savolaisen Kalla Forest Oy:n:n osakasyhtiötä H. Tukiainen Oy:tä luotsaavat veljekset luottavat siihen, että hyvinvoivat ja asiakaspalvelutaitoiset kuskit ovat menestyvän kuljetusbisneksen tehokkain moottori.
 

Ensin hypättiin kyytiin – myöhemmin päätettiin yrittää

Tukkilajittelun parkkipaikalle kaartaa hopeanharmaa pakettiauto, josta nousee ylös kolme herrasmiestä. Jokaisen takissa ja lippiksessä lukee ”since 1952”. Helsingin olympialaisten ja ensimmäisten suomalaisten Coca-Cola-pullojen vuosi. Samaan aikaan Pohjois-Savon Kaavilla sai alkunsa Unto Tukiaisen perustama kuljetusyritys, joka toimii nyt jo kolmannessa polvessa.

Nyt yli 70 vuotta myöhemmin, H. Tukiainen Oy:n omistajien Timo ja Antti Tukiaisen lisäksi kädenpuristuksensa tarjoaa Timon poika Otto Tukiainen.

Haastatteluhetken aattona Itävallassa jääkiekkoturnauksessa kultaa voittaneella Otolla on menossa TET-harjoittelujakso. Isän kyytiin ja huoltohallin touhuihin mukaan hyppääminen on ollut luonteva ratkaisu.

”Ajamaan ei olla ihan vielä päästy. Tämä viikko on mennyt selvittely- ja huoltotöitä tehdessä”,

 

Veljekset Antti ja Timo ovat kulkeneet keskenään hyvin samanlaisen reitin puun ajoon 1980-luvulta alkaen. Ensin kavuttiin isä-Heikin Volvon kuljettajan penkin taakse ja hyttiin. Siitä matka jatkui ammattikoulun penkille Kuopioon ja kuljetusalan opintoihin.

”Armeijassa ajoimme rekkakortit. Myöhemmin suoritimme liikennelupakurssin. Siitä meni vielä monta vuotta, kun päätettiin jatkaa yrittäjinä. Olemme käyneet yrittäjän ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Ne ovat antaneet paljon oppia siihen, miten liiketoimintaa pyöritetään. Nyt olemme olleet MKY:n kautta mukana metsäalan johtamisakatemiassa. Se on puhtaasti johtamiskoulutusta”, Antti ja Timo käyvät läpi opintojen polkua.

Kalpassa hyökkääjänä maaleja mätkivä Otto ei ole tehnyt vielä lopullista päätöstään urasuunnasta. Timo korostaa, että omaehtoisuus on ammatin valinnassa tärkeää.

”Ei meitäkään ole kotona mitenkään pakotettu tätä yritystoimintaa jatkamaan. Ihan omasta halusta kaikki on lähtenyt. Ja niinhän sen pitäisi ollakin”, hän linjaa.

Puukuski on käyntikortti – tuli mitä tuli

Puun kuljettamista pidetään autoilun kuninkuuslajina. Haastavimpana tehtävänä Tukiaiset pitävät puiden kuormaamisen ja siirtämisen pois laanipaikoilta talviolosuhteissa. Puukuskin todellista ammattitaitoa mittaavat kannukset ovat monen asian summa.

”Kuskin pitää hallita tietokoneet, nosturin käyttö ja ajaminen. Sen lisäksi on oltava asiakaspalvelutaitoa. Puukuski on yleensä se viimeinen kontakti metsänomistajaan. Vaikka tämä on hyvin itsenäistä työtä, niin hyvistä sosiaalisista taidoista on paljon hyötyä”, Timo sanoo.

Kaikilla on omat kiireensä. Joskus voi olla kitkoja vuorovaikutustilanteissa. Kireissäkin tunnelmissa pitää kuitenkin huomioida, että metsätien varressa ollaan edustustehtävissä.

”Kun tukin päässä lukee metsäyhtiön nimi, niin helposti se huonosta käytöksestä annettu palaute kohdistuu sinne. Kuskin toiminta on työn tärkein käyntikortti”, Antti alleviivaa.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality
Antti Tukiainen, Otto Tukiainen ja Timo Tukiainen.

Tutut naamat ja sujuvampi arki puukauppiaallekin

Antin ja Timon luotsaama H. Tukiainen Oy on yksi neljästä vuonna 2015 perustetun Kalla Forest Oy:n osakasyhtiöstä. Puuajoneuvoyhdistelmiä Kalla Forestilla on liikenteessä yhteensä 12.

Kalla Forestin ja Iisveden Metsä Oy:n yhteistyön alkujuuret ajoittuvat vuoden 2020 alkuun. Silloin aiemmasta työpaikastaan veljeksille tuttu metsäjohtaja Ville Tuhkanen otti yhteyttä ja kyseli yhteistyöhalukkuutta.

Iisveden Metsän hankinta-aluetta oltiin silloin laajentamassa Kallaveden pohjoispuolelle. Yhteistyöneuvottelujen kautta ryhdyimme sitten ajamaan puuta. Olemme tykänneet siitä, että yhteydenpidossa on mukana pieni ydinporukka ja kaikella toiminnalla on kasvot”, Antti kehuu.

Kiitosta on tullut myös toisesta suunnasta, kun Kalla Forest Oy:n työnjohdosta vastaava PuuJuitsarit Oy on voinut huolehtia keskitetysti yhteydenpidosta kaikkiin puuautoihin. Se on säästänyt metsäjohtajan aikaa muuhun työhön.

Hyvinvoiva kuski tykkää työstään ja pysyy talossa

Suomalainen metsäalan työ ja puukuljetusalan taso kestää vertailun maailmalla. Saksassa tehdyn työn kautta Tukiaiset ovat kuitenkin huomanneet, että eurooppalaista työhyvinvointiajattelua voisi rahdata tuliaisiksi suomalaisille kuljetustyöpaikoille vielä lisää.

”Vanhemmassa autoilusukupolvessa on arvostettu aika paljon työn määrää. Nykyisin alalle saapuvilla ihmisillä ei ole kiinnostusta täyttää elämäänsä tien päällä kellon ympäri. Eikä sen asian niin pidä mennäkään”, Timo linjaa ja Antti vieressä nyökkää vahvistuksen.

Hyvinvointiajattelun lopputulos on näkynyt sitoutuneena henkilökuntana ja erittäin pienenä vaihtuvuutena. Tasapuolinen kohtelu on arjen johtamisen kiinteä peruspilari.

”Yhteistyöstä kaikki lähtee. Tullaan toimeen keskenämme ja ollaan avoimia. Pidämme kehityskeskusteluita ja ihmisillä on tunne, että he pystyvät vaikuttamaan työhönsä. Se ylläpitää motivaatiota”, Timo painottaa ihmislähtöisen johtamisen merkitystä.

Oman arjen avaaminen saa uudetkin tulokkaat liikkeelle

H. Tukiainen Oy:n Instagram-tili laulaa säännöllisesti kuvia metsätaipaleilta ja lastauspaikoilta. Joidenkin alan ihmisten kirjoissa sosiaalinen media lasketaan hömpäksi. Timo ja Antti näkevät kuitenkin postausten tekemisessä useitakin myönteisiä puolia.

””Sosiaalinen media on hyvä mahdollisuus tuoda esiin koko alaa. Meille on tullut sitä kautta työpaikkakyselyitäkin. Esimerkiksi viimeisin rekrytoimamme uusi kuljettaja tuli meille töihin juuri sosiaalisesta mediasta”, Antti nostaa ylös näkyvyyden parhaita puolia ja lisää, että asioita on uskallettava tehdä eri tavalla.

Liiketoiminnan kasvaminen ja työtilaisuudet ulkomailla ovat antaneet oman energiasysäyksensä siihen, että Timo ja Antti kääntävät virta-avaimesta moottorin käyntiin huomennakin. Pyörät savolaisen metsän hyödyntämisen eteen pysyvät pyörimässä.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit tutustua myös toisen kuljetusalan kumppanimme Kuljetus Raimo Tuomainen Oy:n Sami Tuomaisen mietteisiin tästä.

Tahtotilana sahan kuusiruokinta 40-60 kilometriä kerrallaan – Haastattelussa Kari Snellman

Tahtotilana sahan kuusiruokinta 40-60 kilometriä kerrallaan – Haastattelussa Kari Snellman

huhti 13, 2023

metsäjohtaja Jussi Rossi
Kari Snellman tuntee Suonenjoen kadut ja isot koneet kuin omat taskunsa. Hänen työelämän tarinassaan sanonta ”oma maa mansikka, muu maa mustikka” istuu kuin hänen pyöräkuormaajansa syöttämä kuusitukki sahalinjaan. Mitä ajatuksia rauhanturvaaja-aika Lähi-Idässä herätti? Mitä hän ajattelee nykyisestä työstään?
 

Sopivan toimiva oman maan mansikka

Maanantai-aamuna lautasiilojen välissä näkyy pipopäinen, keltaiseen työtakkiin sonnustautunut sahatyön sankari, joka huikkaa hyväntuulisena kädellään tervehdyksen työnjohtokopin edustalta.

Järkälemäisen kokoinen Volvon pyöräkuormaaja on hurauttamassa kopin ohitse. Kari Snellman huikkaa työkaverilleen ehdotuksen pikkupaussista. Saamme lainata konetta komeaa potrettikuvaa varten. Kunhan muistamme palauttaa.

Iisveden Metsä Oy:n lajittelupihalla sahan ruokkimisesta tukkikoneella huolta pitävä Kari on paljasjalkainen suonenjokelainen.

Täällä Suonenjoella oli joskus runsas ammattikoulutarjonta. Muistan, kun Lintharjun koulun nykyisellä ruokasalin paikalla oli rakennuslinja, talonrakentajan koulutuksen vuosina 1990-1992 kahlannut Snellman muistelee.

Snellmanin työura alkoi aikoinaan samalta 545-tien suoralta, entisen Suonenjoen Sementtituote Oy:n eli nykyisen Rudus Oy:n muonavahvuudesta.

Aloin kiinnostumaan silloin metallialasta, mutta koulutuksia ei ollut alkamassa, Snellman kertailee muistoja mielensä arkistoista.

Armeijan väreihin suuntautuneen kutsun jälkeen Snellman ajoi trukkia Valion hillotehtaan pakkasvarastolla ja heitti pienen työlenkin myös Etelä-Suomessa.

Sipoossa huomasin, mikä kaikki on Suonenjoella hienosti. Täällä ei ole ruuhkassa ajamista. Täällä on tuttuja ihmisiä. Siellä ei tuntenut oikein ketään. Minusta Suonenjoki on sopivan toimiva pieni kaupunki. Halusin palata takaisin ja 90-luvun loppupuolella siirryin Maitomaalle varastoesimiehen tehtäviin, Snellman kertoo.

Good morning Libanon! Koetus, pysäytys ja ikuinen ystävyys

Vuonna 1999 Snellman sai Niinisalon Varuskunnasta puhelun. Tarjolla oli komennus Lähi-itään ja Libanoniin rauhanturvatehtäviin. Harkinta-aika oli harras, mutta lyhyt.

Puhelimen päästä kysyttiin halukkuutta lähteä matkaan. Puhelun ja repun pakkaamisen välillä oli aikaa vain 2 päivää. Se oli sellainen todellinen parisuhteen koeaika, Snellman muistelee noin vuoden kestänyttä reissuaan.

Libanonin reissu oli murrekylpy, kun kymmenellä Snellmanin kaverilla oli samassa saapumiserässä oma paikallisslanginsa. Samalla kaikki nähty ja koettu oli silmien avaus.

Kun oli elänyt niin surutonta ja huoletonta elämää, niin toisenlaisen arjen näkeminen oli pysäyttävää. Silloin näki omin silmin ja ymmärsi, miten hyvin meillä Suomessa asiat ovat, Snellman kertoo vakavaan äänensävyyn.

Lähi-idän kokemus antoi eväiksi repullisen yhteystietoja ja kasvoja, joiden kanssa yhteydenpito on jatkunut vuosien varrella nykyhetkeen saakka.

Soittaminen on kuin ei olisi oltu erossa ollenkaan. Juttu jatkuu siitä, mihin se viimeksi pysähtyi, Snellman tokaisee.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Paluu Suomeen ja onnenpotkaisu

Rauhanturvatehtävästään Kari Snellman palasi takaisin töihin meijerille.

Silloin oli paljon puhetta, miten jokainen olisi halunnut tehdä elämässään sitä tai tätä jo ajat sitten. Silloin lähdin vihdoinkin Jyväskylään opiskelemaan metallitekniikkaa, Snellman sanoo kehottaen samalla myös muita ihmisiä toteuttamaan haaveitaan.

Työpolku vei tasaisesti raskaan kaluston pariin. Ura jatkui kuntasektorille ja Suonenjoen kaupungin leipiin seuraavaksi 17 talveksi. Sinä aikana ympärille muodostui kokonainen perhe neljän lapsen ja vaimon kera. Vanhin poika on jo asepalveluksensa suorittanut reservin vänrikki.

Sitten tapahtui sattuman kuljettama kohtaaminen Iisveden Metsä Oy:n entisen tuotantojohtajan Jussi Rossin kanssa.

Jussi kertoi, että pyöräkoneenkuljettaja on eläköitymässä ja kysäisi kiinnostustani tulla mukaan hommiin. Työhönotto tapahtui ripeästi. Muistan, miten soitin toimitusjohtajalle Tommy Lindströmille paikasta tiistaina. Perjantaina oli työhaastattelu ja seuraavalla viikolla tuli ilmoitus, että tervetuloa töihin, Snellman muistelee.

Aiempaa käsitystä hänellä ei ollut sahateollisuudesta. Millaisia ajatuksia hänellä on työpaikastaan nyt, kun katsotaan aikaa taaksepäin ja tähän päivään?

Tämä oli todellinen onnenpotku. Pääsin mukaan hyvään saumaan. Meillä on vahva porukka, jolla on yhteinen tekemisen meininki. Vaihtuvuus on tosi pientä. Pakkohan silloin asioiden on olla työpaikalla hyvin, Snellman linjaa

Pienestä veljellisestä, hyväntahtoisesta ja huumorilla höystetystä kuittailusta on paistanut läpi tunne, että Piimällä ei tarvitse potea tosikkosyndroomaa.

Jake (Fräntilä) on meistä tietysti eniten äänessä. Kyllä huomaa välittömästi, jos Jake ei ole työvuorossa, Snellman naurahtaa

Yhdessä työvuorossa pyöräkuormaaja rullaa kenttää ympäri noin 40-60 kilometriä. Jokaisen tahtotilana on saada sahalinja pysymään kuusen maussa ja tuotanto pyörimässä.

Täällä työntekijää myös muistetaan, kun tuotanto saadaan paranemaan, Snellman kuittaa.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality
Työpaikan ulkopuolella Snellmanin perheen arjen pitää liikkeellä jääkiekko ja Karin parhaat hetket kasetin tyhjennykseen tapahtuu suksien päällä, hiljaisilla korpisaloilla.

Kainuun erämaassa käyn samoilemassa ja harrastamassa latvalinnustusta. Kiantajärven maisemissa asuu eräs tuttu kaveri. Siellä sielu rauhoittuu, Snellman toteaa ja vinkkaa, että hyvin hangilla kantavat eräsukset ovat pitkät ja leveät.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, lukaise miten Karin pojan, Onni Snellmanin arki huipputason jääkiekkoilun parissa toimii. Pääset lukemaan jutun tästä.

Vuosisataisten tarinoiden Iisvesi tuoksuu elämältä, kuuselta ja kulttuurilta – ”Ihmiset tulevat tänne kaupunkeja pakoon”

Vuosisataisten tarinoiden Iisvesi tuoksuu elämältä, kuuselta ja kulttuurilta – ”Ihmiset tulevat tänne kaupunkeja pakoon”

maalis 24, 2023

metsäjohtaja Jussi Rossi
Tuhansien järvien Suomi on myös tuhansien pikkukylien maa. Jokaisella kylällä on oma tarinansa kerrottavana. Iisveden tarina tuoksuu puulta ja henkii metsän rikkautta. Muistoja kootaan nyt historian kansiin kyläseurojen kertomana. Mitä Iisvesi-seuran ja Suonenjoki-Seuran väki tietää Iisvedestä eilen ja tänään? Piimäposti otti selvää.

Maailmalla kuuluisa ”pielavetisten amerikka”

Japanilaiset ymmärtävät sanan ”Iisvesi”. Ruotsalaiset purjehtijat ovat nostaneet paattinsa Heinolassa trailerille päästäkseen Iisvedelle.

Iisvesi on pysynyt yhdistelmänä luonnon lumoa ja sahatyön toimeentuloa, jolla on ollut vuosisadan läpi sosiaalisesti merkittävä rooli.

Iisvesi hiihdettiin maailman kartalle jo 1930-luvulla, kun paikallisen Rossin kilpatallin Kalle Jalkaselta tippuivat vuoden 1936 Garmisch-Partenkirchenin olympialaisissa tekohampaat hankeen.

Kalle kääntyi noukkimaan kalliit hampaansa talteen, jolloin norjalainen pääsi edelle. Lopulta hän hiihti etumatkan kiinni, meni ohi ja voitti olympiakultaa, Suonenjoki-Seuran Pekka Korhonen tarinoi.

Korhonen kertoo itsekin syntyneensä sukset jalassa. Kylän lapsille hiihtäminen oli arkipäiväinen tapa liikkua paikasta toiseen.

Puun kanssa eläminen on jättänyt lähtemättömiä muistijälkiä muistelijoiden mieliin, arkistoihin ja valokuviin. Nyt Iisvesi-seura ja Suonenjoki-seura ovat yhdistäneet voimavaransa ja ryhtyneet kokoamaan seudun historiikkia yksiin kansiin. Historiikki on tarkoitus julkaista vuoden 2024 lopulla.

Kaikki seudun työt liittyivät jotenkin puuhun. Sanottiin, että Iisvedellä on puuta, puhdasta vettä ja rautatie, toteaa Suonenjoki-Seuran puheenjohtaja Jarmo Sutinen.

Sutisen mukaan harva edes tietää, miten paljon paikkakunnalla on ollut menemistä ja tulemista. Iisvesi oli aikoinaan Suomen suurin sisävesisatama.

Matkustajaliikenne oli syy, miksi valtion rautatiet rakensivat kiskot Iisvedelle. Kylää sanottiin ”pielavetisten amerikaksi”, Sutinen jatkaa.

Piimän sahalle sijainti Jauholahden pohjukassa määrittyi 1920-luvulla juuri vesistön ehdoilla. Uskolliset hinaajat Metsä ja Tapio pääsivät eläkepäivien viettoon 1980-luvun lopuksi. Suora junaliikenne sahan tontille katosi pian perässä.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality
1950-luvulla Iisveden Metsä Oy oli luomassa uutta nousua pystyttämällä työväelle asuntoja ja tukemalla kylän uuden päiväkodin rakennustöitä.

Seuratoiminta yhdistää tutut ja myy Iisveden ainutkertaisuutta uusille asukkaille

Iisvesi-seuran nykyisen puheenjohtajan, Laura Rukolan pappa oli perustamassa kylän seuraa yhdessä Armas Angelinin kanssa.

Kotialbumien aarteista löytyy lehtileikkeitä raitin aktiivisesta kauppiaselämästä, Rukolan Kaupan valikoiman ja tilojen laajennoksista sekä ampumahiihtäjien urheilumenestyksestä.

Aktiiviselle ja vapaaehtoiselle seuratoiminnalle on raivattava oma tilansa urbanisoituneen ja nopean maailmanmenon keskellä, mutta Lauralle se on tärkeää.

Olen sydämeltäni aina iisveteläinen. Olinpa missä vaan. Iisvesi on minulle tunne, että olen kotona. Täällä on turvallista. Täällä on aina lämmin vastaanotto, Laura kertoo.

Lauran isä, Iisvesi-seuran hallituksen jäsen Raimo Rukola on seudun pitkän linjan yrittäjä Rantapaviljongin iltatanssien ja näyttävien satamaregattojen taustalta.

Ihmisten yhteen kokoaminen on tärkeä palanen kylän elinvoimaa ja yhteisöllisyyden tunnetta. Niin uusille kasvoille kuin takavuosien tuttavillekin, jotka eivät ole nähneet toisiaan pitkiin aikoihin.

Täällä on ollut niin monessa touhussa mukana. Ihan silläkin olen halunnut olla mukana seuran toiminnassa, jos pystyn vaan jotenkin olemaan avuksi. Nyt on aikaakin, kun työpuuhat ovat vähemmällä, Raimo kertoo.

Jos Lauran sydän on jäänyt lähtemättömästi kylän henkeen ja luontoon – niin on käynyt muillekin: Iisvedelle saumansa antaneet ja ikihyviksi seutuun ihastuneet uudet asukkaat ovat alkaneet kauppaamaan Iisvedellä asumista omille tutuilleenkin!

Ihmiset ovat tulleet tänne kaupunkeja pakoon. Eräs tuntemamme pariskunta muutti Etelä-Suomesta ja sitten he houkuttelivat perässään tänne oman tuttavapariskuntansa, Laura riemuitsee

Iisvesi-seura järjestää tapahtumia, joihin jokaisen on helppo tulla tapaamaan tuttaviaan ja tarinoimaan omia muistelmiaan kylän rikkaasta työ- ja kulttuurielämästä.

Iisvesi-seuran hallituksen jäsen Jaana Oikarinen kertoo, että perinteikäs Iisvesi-päivä pidetään taas Rantapaviljongilla 10.6 lauantaina.

Lisäksi on Iisvesi-kuvien katseluilta Kirin talolla torstaina 4.5 ja Iisveden perinteiden muisteluilta torstaina 25.5. Sunnuntaina 11.6 on Iisveden kyläkävely ja kahvit Kirin talolla, Oikarinen listaa tulevia tapahtumia

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Kuusi ja luonnon antimet pitävät pihkassa Iisveteen jatkossakin

Pekka Korhonen muistelee, miten Piimän sahalla pilli soi aina neljästi päivässä. Hän oli mukana työntelemässä puita lautatarhalla. Töihin tultiin hyvissä ajoin, että kerettiin rupatella viimeiset kuulumiset huulilta.

500 sahatyöläisen elämästä ei kyllä vauhtia puuttunut. Työväki paiski yhdessä hommia, rillutteli tanssi-iltamissa ja löi keskenään korttia. Sahojen välillä oli puulaakiotteluita, jossa lajeina olivat esimerkiksi pussitappelu, pölkynheitto ja tukkilautalla juoksu, Korhonen kuvaa sahan ja kylän kuhinaa.

Työläisten vakioharrastuksiin kuuluivat Korhosen mukaan myös innokas kalastaminen, vilkas yhdistystoiminta, teatteriharrastukset ja urheileminen useiden Iisvedellä vaikuttaneiden urheiluseurojen riveissä.

Nyt sahaelämän ja työn jatkumisen lippua kantaa Iisveden Metsä Oy, jonka 100-vuotisjuhlavuosi kolkuttelee ovella vuoden kuluttua.

Laura ja Raimo Rukola nyökkäilevät, että sahan soiminen on Iisveden kylän elämän jatkuvuudelle vankka tunnusmerkki. Sahan merkitys näkyy seuralle valmistetussa uudessa viirissäkin.

Hyvinvoinnin ainekset täydentävät rikkomaton rauha ja runsaat luonnon antimet. Ne pitävät huolta, että Iisveteen on helppo pysyä ikuisesti pihkassa.

Rukolat tunnustautuvat intohimoisiksi sienestäjiksi. Lauran äidiltään tattikankailla perityt opit ovat siirtymässä jo seuraavalle jälkipolvelle. Virkistyksen ja ravitsemuksen ohessa, vahveroilla ja käävillä on ollut myös arkea helpottava bonus.

Vuosi 1998 oli niin hyvä vuosi, että poimimme sieniä myytäväksi välittäjille. Opelin takakontti oli pullollaan niitä. Sienillä kerättiin Lauran ajokorttiin rahat, Raimo ja Laura muistelevat yhdessä hymyillen.

Kertojat vaihtuvat, mutta kylän tarina jatkuu. Ota tulevat tapahtumat kalenteriisi ylös ja seurojen kuulumiset seurantaasi myös Facebookissa.

Hitaus on valttia metsässä ja ripeys järven jäällä – Haastattelussa metsäjohtaja Jussi Rossi

Hitaus on valttia metsässä ja ripeys järven jäällä – Haastattelussa metsäjohtaja Jussi Rossi

maalis 13, 2023

metsäjohtaja Jussi Rossi
Keiteleen järven varrella varttuneen maitotilallisen pojasta ei tullutkaan ylioppilasta. Mutta ei se mitään. Sen sijaan hänestä kehkeytyi pilkkimisen Suomen mestari ja metsäjohtaja. Mitkä asiat nostavat Jussi Rossin mielestä savolaisen kuusen ja pilkkijän maailman ykkösluokkaan?
 

Kun ahvenet söivät valkolakin

Aikoinaan Suomen pienimpänä kuntana tietovisoissa esitetty Sumiaisten maaseutupitäjä täyttyy mökkiläisten ja kesäasukkaiden tuomalla kuhinalla, kun talven mahti taittuu lämpöön.

Se on ollut Iisveden Metsä Oy:n metsäjohtaja Jussi Rossin lähtöruutu elämän apajille.

Sumiaisissa kaikki palvelut ovat aivan veden äärellä. Jos et rantaa näe, niin näet vähintäänkin järven. Katsoitpa mistä tahansa. Jos mieli tekee aidosti luonnon keskelle, niin eiköhän kotikonnuilta vielä jokunen myymätön rantatontti löydy, Rossi lohkaisee.

Rossi on jatkanut sukutilansa arjen pyöritystä kylän eteläpuolella sijaitsevassa Peltolassa. Rosseilla oli aikoinaan noin kymmenpäinen lypsytuotantokin. Ajansaatto on kuitenkin muuttanut kuviot monessa navetassa ja torpassa.

Maitotiloja oli parhaillaan kymmeniä. Nyt niitä on jäljellä enää yksi, Rossi toteaa.

Oma koulu on onneksi saatu paikkakunnalla säilymään. Sen opinahjossa Rossi soisi omankin jälkikasvunsa pääsevän vielä yleissivistyksensä tankkaamaan.

Pilkkiminen on vienyt Jussi Rossin mukanaan ala-asteen aapisen tavauksesta lähtien. Kun lukion oppimäärä oli käyty, seuraavan reiän kairaaminen vei ylioppilaskirjoituksilta voiton.

Isä on sanonut, että ahvenet ne söivät pojan valkolakin. Homma meni kuten Jaakko Tepon laulussa eli ”kiittäen hylätty”, Jussi veistää.

Moni on Jauholahdella kokeillut – toiset pysyneet lähes 100 vuotta

Muutama kaveri sai houkuteltua Jussi Rossin hakemaan metsäalan kouluun. Paperit lähtivät vetämään tasan yhteen paikkaan eli Pieksämäellä sijainneeseen Nikkarilaan, jonne ovet myöhemmin myös aukenivat.

Rossin ensimmäiset metsäalan työnantajat olivat suuria pörssiyhtiöitä. Kahden yönseudun varoajalla elämä heitti pienen työlenkin Paltamoonkin, mutta synnyinseudun imu veti nopeasti takaisin Kainuusta kotiin.

Sitten eräänä päivänä työkaveri tuli vinkkaamaan Jussille nähneensä Iisveden Metsä Oy:n hakevan uutta vahvistusta metsäosastolle. Osaston vetäjäksi paljastui järvien jäiltä hyvin tuttu mies.

Me olimme Eeron (Riipinen) kanssa tavanneet ensimmäisen kerran jo 1990-luvun lopulla pilkkikisoissa ja pyörineet samoissa kalapiireissä. Keski-Suomessa taso oli tosi kova ja pärjätäkseen tarvittiin nälkäistä kilpailuhenkeä, Rossi muistelee.

Työpaikan vaihto ei ollut ilmeinen liike, sillä pysyminen lestissään toi varmuutta elämään. ”Piimän” pitkä historia kuitenkin sinetöi lopullisen päätöksen tarttua puhelimeen ja pirauttaa vanhalle tutulle.

Jos yritys on ollut olemassa lähemmäs sataa vuotta, niin tuskin se siitä heti nyykähtää. Niin sen mielessäni järkeilin. Jauholahden ympärillähän on monta sahaa ollut, mutta tämä on kaikista se, joka on yhä pystyssä, Rossi toteaa.

Työhakemukseksi Rossi näpytteli Riipiselle lyhyen sähköpostiviestin: ”haen tätä avoinna olevaa työpaikkaa”. Ja loppu on tuonut nykyhetkeen.

Hyvä kasvatus takaa laadun, jolla pötkitään jopa pitkälle

Rossin mielestä hyvä paikallinen metsänhoito, toimiva yhteistyö ja Iisveden Metsä Oy:n hankinta-alueelle ominaiset kasvuolosuhteet luovat jatkossakin sen laadun, josta paikallinen kuusi maailmalla tunnetaan.

Vuodenkierto on täällä sopivaa. Eurooppalainen ja harvasyisempi puu on hauraampaa. Nopeasti kasvanut motti ei ole lujuudeltaan ja laadultaan läheskään samaa tasoa kuin hitaasti kasvanut savolainen motti, kun se ajetaan sahasta läpi. Laadulla me menemme näissä kisoissa tosi pitkälle, Rossi sanoo.

Metsäammattilaiset voivat omalla asiantuntijuudella ohjata metsänomistajia tekemään hyviä päätöksiä, joilla saadaan suomalainen metsänhoito ja metsien kasvu pysymään aktiivisena.

Rossin ja muun metsäosaston väen työtehtäviin kuuluu myös säännölliset kohtaamiset lasten ja nuorten metsäkasvatuksen parissa.

Pidän tosi tärkeänä sitä, että lapsille puhutaan metsän arvon ja vaikutuksen kaikista puolista. Työllisyydestä, luontoarvoista, hyvinvoinnista, taloudellisesta puolesta ja suojelusta. Tämän tärkeyttä pysähtyy pohtimaan erityisesti silloin, kun joku ei tunnista kuusta männystä tai tiedä, mitä hehtaari tarkoittaa, Rossi sanoo.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Pilkkiminen on talvella parasta mitä voi tehdä housut jalassa

Rossi on juuri palannut pilkkimisen mormyskoinnin maailmanmestaruuskisoista Virosta. Mormyskointi ja ahkera kairaus ovat antaneet hänelle tilaisuuden nähdä paljon maailmaa
Edellinen Piimäpostin haastateltava halusi sopivasti tietää, kuka on firman kovin kalastaja? Onko tähän vastaus täysin ilmeinen?

Yksi työkaveri houkutteli mukaan kilpapilkintään vuonna 1998. Olen ollut kaksi kertaa Suomessa järjestetyissä MM-koissa. Sen lisäksi ainakin Amerikassa, Valko-Venäjällä, Liettuassa, Bulgariassa, Kazakstanissa, Latviassa ja Ukrainassa, Jussi luettelee.

Ensi vuonna kisapaikkana on vuorossa Mongolia. Maa kuulostaa eksoottiselta ja taitoja punnitsevalta, sillä jääkerros oli siellä tänä talvena jopa 1,5 metriä paksua.

Edellisten vuosien meriittejä ei pidetä mittatikkuna, vaan tie kisoihin käy jokaisella tarjokkaalla karsinnan kautta. Niissä on pärjättävä, jos oman paikkansa kilpailijarivistöstä aikoo lunastaa.

Jos metsän kasvussa hitaus on valttia, niin pilkillä nopeus on Jussin avainsana.

Minä en ole pilkkijänä sellainen jumittunut ja rauhallinen auringonottaja. Jos kala ei syö, niin paikka vaihtuu hyvin äkkiä seuraavaan. Kalat eivät tule pilkkijän luo, pilkkijän on itse mentävä kalojen luo, Jussi kuvaa lajifilosofiansa.

Loppuun hän tokaisee, että pilkkiminen on parasta mitä ihminen voi talvella housut jalassa tehdä.

Toivotetaan Jussille ja Suomen maajoukkueelle hyviä tärppejä ja kireitä siimoja kisoihin jatkossakin.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Puukaupassa vankat juuret tyytyväiseen asiakkuuteen syntyvät lupaukset pitäen – Haastattelussa metsäjohtaja Ville Tuhkanen

Puukaupassa vankat juuret tyytyväiseen asiakkuuteen syntyvät lupaukset pitäen – Haastattelussa metsäjohtaja Ville Tuhkanen

helmi 24, 2023

Puukaupassa vankat juuret tyytyväiseen asiakkuuteen syntyvät lupaukset pitäen – Haastattelussa metsäjohtaja Ville Tuhkanen
Etelä-Savon Juvalta Pohjois-Savoon ja Iisveden Metsä Oy:n palvelukseen ponnistaneen Ville Tuhkasen pitkä puukauppaura on sisältänyt työnkuvan laajennuksen ja muutoksen maaseudun tuvista monipuoliseksi metsäalan ammattilaiseksi. Mikä on hänen työssään ja työpaikassaan merkitseviä asioita?
 

Suunta metsäalalle oli kuin savolainen metsätie – mutkainen, mutta vei perille

Kuvittele tilanne, että käyt kolmessa eri työpaikassa. Kussakin 2 tuntia kerrallaan.

Ville Tuhkasen arki 2000-luvun aattona ja fysioterapeuttina oli määräaikaisten ja lyhyiden pätkätöiden keskellä sukkulointia. Hänen polkunsa puukaupan tekijäksi ei ollut mikään äidinmaidossa huuhdeltu läpihuutojuttu.

Vanhemmilla on ollut metsätila. Siellä raivaus- ja taimenistutustöissä minäkin olin lapsuudessa paljon mukana. Silloin siihen työhön oli jo jotenkin leipääntynyt, Tuhkanen muistelee ensimmäisiä urapäätöksiään.

 

Hän jäi Pohjois-Karjalan Prikaatissa suoritetun varusmiespalveluksensa jälkeen armeijan kantahenkilöstöön ”kesäkessuksi”.

Varuskunta Ylämyllyllä oli oikein miellyttävä työpaikka. Varteenotettava vaihtoehto jäädä ihan pysyvästi. Jos näin olisi käynyt, olisin ollut eläkkeellä jo 7 vuotta, Tuhkanen laskeskelee leikkimielisesti virne suupielessä.

Matka kuitenkin jatkui kuorma-auton rattiin ja siitä sosiaali- ja terveysalan pariin. Epävarmat työnäkymät eivät kuitenkaan taanneet rakennusaineita tulevaisuuden pitkäjänteisempään suunnitteluun.

Sosiaali- ja terveysalalla oli silloin muuntokoulutukset menossa. Minulla oli jo hakupaperit sisällä. Kyllä siinä monta yötä tuli nukuttua päätöstä tehdessä. Kun näin mielessäni terveyskeskuksen aulan, niin tulin siihen johtopäätökseen, että se ei ole minun paikkani, Tuhkanen muistelee.

Niinpä hän haki metsäalan koulutukseen. Pääsi sisään. Ja nyt yli 20 vuotta myöhemmin keitellään kahvia Iisveden Metsä Oy:n neuvotteluhuoneessa uuden PEFC-sertifiointikoulutuspäivän päätteeksi ja puhutaan siitä, millaista metsäjohtajan työ sahayhtiön palveluksessa on.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Periaate: Ei kuuta taivaalta – vaan se, minkä voi pitää

Puukauppauran alkutaivalta Ville Tuhkanen kuvaa maanläheiseksi.

Silloin kierreltiin maaseutua ja käytiin koputtelemassa metsänomistajien oviin. Joidenkin kanssa olimme edellisenä syksynä sopineet etukäteen, että tulen käymään kylässä seuraavana vuonna, Tuhkanen kuvaa yhteydenpitoa.

Aiemmin metsäyhtiöiden puun ostajat keskittyivät tekemään puukauppoja ja metsänhoitoyhdistykset hoitivat kaiken muun. Sitten metsäyhtiöt ryhtyivät muotoilemaan palvelujaan niin, että samalta asiamieheltä voi saada kaiken tarvitsemansa.

Villen mielestä asiakkaiden kanssa ajanviettäminen on metsäjohtajan työssä arvokkainta, sillä siinä pääsee kuulemaan ihmisten erilaiset tarpeet ja toiveet.

Toisille pelkkä puukaupan teko on tärkeää. Toiset haluavat hoitaa kaiken yhden ihmisen kanssa. Jollekin ympäristönäkökulmat merkitsevät eniten, Tuhkanen kuvailee odotuksia

Hän toteaa, että tilannetajun ja avoimuuden kanssa pärjää pitkälle.

Esimerkiksi rehevöityneelle maalle kuusen kasvatus jatkuvan kasvun mallina ei toimi. Silloin sanon ihan suoraan, että tämä ei ole sellainen kohde. Ei onnistu. Tehdään se, mihin pystytään. Ei ryhdytä lupailemaan kuuta taivaalta rakentaen epärealistisia odotuksia, Tuhkanen linjaa periaatteensa.

Nykyisin Siilinjärvellä asustelevan Villen työpaikan osoite Iisveden Metsä Oy:llä löytyi kavereiden rummuttaman puskaradion kautta. Hänen mielestään Iisveden Metsä Oy:ssä on ”vanhan hyvän ajan metsäyhtiöhenkeä”. Mitäs tämä tarkoittaa?

Täällä saa ajatella itsenäisesti. Miettiä, miten työt ovat oikeasti järkevintä tehdä, Tuhkanen toteaa.

Tehtävälistan läpikäynnin järjestyksellä ei ole niin merkitystä, kunhan vastuunsa tuntee ja hommat hoituvat. Aamupäivän voi viettää metsäkatselmuksia tehden, jos herätessään näkee ikkunasta kauniin kevätauringon paistavan.

Maailmanmestaruudet eivät paina metsäosaston pilkkikisoissa

Kevätaurinko nostaa ajankohtaisen ulkoiluharrastuksen eli pilkkimisen mieleen. Metsäosaston edellinen virkistyspäivä vierähti Hankasalmen jäillä. Tuhkasen kollegana työskentelevä Jussi Rossi on parhaillaan ollut pilkkimisen maailmanmestaruuskisoissa Virossa

Edellinen Piimäpostin haastateltava halusi sopivasti tietää, kuka on firman kovin kalastaja? Onko tähän vastaus täysin ilmeinen?

No ei. Kyllä se titteli on meidän Hennariikalla (Savolainen, Varkauden seudun metsäjohtaja). Meillä oli kisa, jossa mitattiin kolmea tulosta: lajien määrää, yhteispainoa ja suurinta kalaa. Katsoipa asiaa mistä vinkkelistä hyvänsä, niin Hennariikka oli kaikissa osa-alueissa porukan ykkönen, Tuhkanen kehuu keski-savolaisen kollegansa kalastustaitoja ja viereisestä huoneesta operaatiojohtaja Santtu Korhonen vahvistaa kertomuksen

Kuvausryhmämme kävi loppusyksystä Villen Volvon kyydissä samoilemassa savolaisessa kuusimetsässä ja taltioimassa metsäjohtajan työpäivän aamukahveista puukaupan tekoon.

Katso tästä videolta, miltä Villen työ näyttää:

”Kuljetusala on asennehommaa” – Haastattelussa Kuljetus Raimo Tuomainen Oy:n toimitusjohtaja Sami Tuomainen

”Kuljetusala on asennehommaa” – Haastattelussa Kuljetus Raimo Tuomainen Oy:n toimitusjohtaja Sami Tuomainen

helmi 14, 2023

Kuljetus Raimo Tuomainen Oy:n toimitusjohtaja Sami Tuomainen
Varkautelaisen Tuomaisten perheen elämäntyö on ollut tiiviisti mukana Iisveden Metsä Oy:n maailmanvalloituksessa jo vuosikymmenten ajan. Tänään kuulemme toimitusjohtaja Sami Tuomaiselta, mitkä kaksi asiaa ovat kuljetusliikkeen arjessa tärkeimpiä, kun keula kääntyy tästä päivästä kohti huomista.
 

Ajat nopeutuvat ja suunnat vaihtuvat

 
Ysitiellä rullaa Scania, jonka perävaunun kylki kääntää katseita. Kuvassa komeilee mystisen näköinen pipomies, joka mittailee katseellaan sahatun savolaisen kuusitavaran kauneutta. Taustalla siintää Alppien jono.

Kiituri kuuluu Kuljetus Raimo Tuomainen Oy:n kalustoon, jonka kuljetustoiminnan nokkamies Sami Tuomainen on saapunut kaluston tarkastuskäynnille Piimänkadulle.

Sami hyppäsi isänsä Raimon kyytiin tutustumaan autoiluun jo pikkupoikana. Hänelle uravalinta kuljetustoiminnan parissa on ollut hyvin selkeä ratkaisu.

Ennen vanhaan oli helppo lähteä kyytiin, kun tehtailla liikkumisesta ei oltu niin tarkkoja. Saapuville kuormille oli aina ihmisiä vastaanottajina tiedustelemassa tuomisista. Nykyisin kuljettajat hoitavat kaiken hyvin itsenäisesti, eivätkä välttämättä edes tapaa määränpäässään ketään, Tuomainen muistelee ja pohtii toimintatapojen muutoksia.

 

Alasta on tullut myös hektisempi. Aiemmin ajoreitti ja järjestys oli usein tiedossa. Se kulki Iisvedeltä Jämsän Kaipolaan ja sieltä Varkauteen. Nyt kuormien ja autojen suunnat vaihtuvat tiheämpään.

Kuskin apupojan penkiltä perheyhtiön ohjaksiin

Sami Tuomainen muistelee käyneensä Iisveden sahalla ensimmäisen kerran jo vuonna 1985.

Isä perusti yrityksen vuonna 1968. Kaikki alkoi silloin hänestä ja yhdestä autosta. Minä tulin virallisesti mukaan hommiin vuonna 1991. Silloin meidän lisäksi oli yksi työntekijä. Nyt täysperävaunullisia autoja on jo 12 ja kokoaikaisia työntekijöitä kuljetuspuolella 28, Tuomainen kuvaa kehityskaarta.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality
Tuomaisten perheyrityksen liiketoiminta jakautuu metsäteollisuuden sivutuotekuljetuksiin, pyöräkonevuokraukseen ja kaluston huoltoon. Samilla on ohjakset kuljetustoiminnasta ja Samin veli Mikko pyörittää Varkaudessa huoltoliiketoimintaa, jonka leivissä on 7 työntekijää.

Hake-, puru- ja kuorilastien kuljetusten lisäksi Iisveden Metsä Oy:n lajittelupihalla ärjyy 6 Volvon pyöräkuormaajaa, jotka ovat kaikki Tuomaisten kalustoa.

Vuokraus aloitettiin aikoinaan yhdestä koneesta. Siitä sitten yhteistyö alkoi laajentumaan, kun saha alkoi hävittämään omia koneitaan pois, Tuomainen kertoo.

Tällä tarkastuskäynnillä Tuomainen arvioi, että seuraavaksi kahden pyöräkoneen rengassarjat menevät uusintaan.

Raskaassa sarjassa myös rengaskustannukset ja kulutusvauhti ovat perusmaasturin kesänakkikierrokseen verrattuna aivan omassa luokassaan. Hieman päälle 40 000 euron investoinnilla kone rullaa ilman havereita eteenpäin taas seuraavat 2 vuotta.

Pakko tietysti kysyä, että miten perheen kesken sopu sijaa antaa vai tuleeko paljon ”kolareita”?

Samia kysymys selvästi hieman huvittaa.

Tietysti kun oman perheen kanssa on touhuttu niin kauan, niin mielipiteet jokaisella on. Olemme joskus laskeneet kaikki omat tarjouksemme ja vertailleet niitä sitten toisiinsa. Siten on nähty, onko ajatuksemme keskenään edes sinnepäin, Sami heittää esimerkin.

Tuomainen kiittää perheyrittäjyydessä erityisesti helppoa ja valmiiksi perehtynyttä varajärjestelmää, jos tulee tarvetta olla hetken aikaa pois.

Kuljetusalalla pärjää, kun kaksi tärkeää asiaa toimii

Sami Tuomainen kokee, että kuljetusalan työhön suhtaudutaan positiivisesti. Ihmiset ymmärtävät työn merkitystä, vaikka joukossa tien tukkimisista syyttäviä satunnaisia vähemmistösoraääniä joskus kuuleekin.

Tuomainen iloitsee, että yhtiön henkilöstö on monimuotoista ja rattiin on löytynyt oikeanlaista kipinää.

Meillä on nuoria ja vanhempia kuskeja. Yli 20-vuotisia työsuhteita. Jotkut jo eläkkeelle päässeetkin saattavat käydä ajamassa vuoroja. Meillä on miehiä ja naisia. Joskus joku on saattanut kysyä, että ”miten tyttö on pärjännyt?”. Olen siihen vastannut ihan yksin tein, että hyvin. Ei tämä ole työtä kummempaa. Kuljetusala on asennehommaa, Tuomainen korostaa.

Iisveden Metsä Oy:n toimintatavoille hän antaa mielellään kiitosta. Henkilökunnankin kanssa on vuosirenkaiden myötä tultu tutuiksi. Joulun alla on ollut tapana käydä konekuskien kanssa yhteisellä lounaalla.

Edellinen Piimäpostin haastateltava halusi jättää seuraavalle tentattavalle kysymyksen. Pieni uskon kipinä on, että kysyjä saattaa olla Tuomaiselle hyvinkin tuttu. Eli kenen ääni soi parhaiten Iisveden Metsä Oy:n karaokessa?

Tuomainen pohtii tarkasti ja heittää sitten veikkauksensa:

Kyllä se taitaa olla Lehtinen. Tuomainen toteaa.

Työ kiitoteillä jatkuu ja koneet pitävät sahan ruokinnassa. Savo pysyy pyörillään.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, vvoit lukea Iisveden Metsä Oy:n ja Savon Voiman viime vuonna alkaneesta metsäenergiayhteistyöstä jolla savolaisia koteja pidetään lämpimänä.

Savon Voiman ja Iisveden Metsä Oy:n metsäenergiayhteistyö lämmittää jo yli 2500 savolaiskotia

Savon Voiman ja Iisveden Metsä Oy:n metsäenergiayhteistyö lämmittää jo yli 2500 savolaiskotia

tammi 30, 2023

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Vuosi 2022 käynnisti Savon Voiman ja Iisveden Metsän välillä yhteistyön, jonka tuotoksesta voimme nauttia jo nyt lämpimästi lähiseudun kodeissamme. Savon Voiman uuden hankintayhtiön, Itä-Suomen Biomassa Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kauhanen ja sahan metsäenergia-asiantuntija Santtu Korhonen kertoivat Piimäpostille, miksi metsäenergian hyödyntämiseen satsaaminen kannattaa.
 

Iiksenvaaran Kesäharjoittelusta alkukipinä pitkälle energiauralle

 
Haastatteluhetkeen ajoittuva joulun aika saa savolaisväen kiiruhtamaan kaupoilla ja valmistautumaan vuoden suurimpaan kulutusjuhlaan.

Alkukuusta metsiin, teiden poskiin ja puiden latvoihin tupruttanut lumikerros on saanut viime päivinä vesikylvyn, joka vie liukastaessaan renkaiden ja kenkien alla enimpiä menohaluja pois.

Itä-Suomen Biomassa Oy:n toimitusjohtaja Tommi Kauhanen kuvailee alijäähtyneen veden hangen päälle rakentamaa jääkalvoa ja puiden latvoista vinhasti alas ropissutta tykkylumisadetta itselleen vielä ennen kokemattomaksi metsäelämykseksi.

Kauhasen polku yli 20 vuotta jatkuneeseen voimalaitosten ja polttoaineiden maailmaan alkoi kesäharjoittelupaikasta Joensuun Iiksenvaaralta.

Löysimme vaimon kanssa Pohjois-Karjalasta molemmat itsellemme sopivat koulutusalat. Olin kolme kesää harjoittelussa kaukolämmön ja sähkön parissa. Voimalaitospäällikkö kysyi sitten minulta, haluaisinko jäädä paikkakunnalle vähän pidemmäksi aikaa, Kauhanen muistelee alkusysäystä tulevaan.

 

Vuonna 2014 Kauhanen pääsi hyppäämään polttoaineiden hankintapäällikön saappaisiin, kun silloin Fortumin omistuksessa olleen Joensuun voimalaitoksen aiempi hankintapäällikkö eläköityi.

Kun sitten Fortum myi liiketoimintansa Savon Voimalle vuonna 2020, niin hankinta-alueeni laajeni samalla Savon Voiman laajuiseksi.

 
Myöhemmin Taaleri ryhtyi suunnittelemaan biohiilivoimalaitoksen perustamista Joensuuhun ja vuoden 2021 rullatessa eteenpäin hanke alkoi muuttumaan toteutukseksi.

Itä-Suomen Biomassa Oy päätettiin perustaa viime vuonna Savon Voiman ja Joensuu Biocoal Oy:n yhteiseksi polttoaineiden hankintayhtiöksi.

Minulle ehdotettiin tästä yhtiöstä vetovastuuta. Nyt olemme reilun puolen vuoden ajan hankkineet biomassaa voimalaitoksille polttoon, Sami Juntunen Kauhanen kuvaa nykytilannetta.

Kauhasen kipinää polttoaineiden hankintaan pitää yllä energia-alan vuosittain kiihtyvä muutosvauhti fossiilivapaampiin energiamuotoihin.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Saha ottaa roolia paikallisen lämmöntuotannon turvaajana

Iisveden Metsä Oy:n ydintoiminta istui Kauhasen johtamaan polttoaineen hankintakuvioon mallikkaasti, sillä pääraaka-aineena työstettävän kuusen latvusmassa ja energiaranka ovat eniten poltettua biomassaa koko Suomessa.

Iisveden Metsä Oy:n operaatiojohtaja Santtu Korhonen pitää nykyisen ja aiemmin jo vakiintuneen korjuu- ja kuljetuskumppaniverkoston merkitystä tärkeänä, kun uusi toiminta on käynnistelty täyteen vauhtiin.

Hänen mielestään metsänomistajatkin ymmärtävät nykyisin entistä paremmin metsäenergian hyödyn lämmön tuotannossa.

Uuden metsän istuttaminenkin on omistajan kannalta helpompaa kohteella, joilta hakkuutähteet on kerätty. Muokkaaja ja istuttaja saavat molemmat tehtyä paremman työjäljen, koska hakkuutähteet eivät haittaa uudistamistyötä, Korhonen pohjustaa.

Hän lisää, että kaikkea hakkuutähdettä ei kerätä. Osa jätetään ylläpitämään monimuotoisuutta. Näin vältetään samalla kivien nouseminen maasta hakkuutähteen mukana. Kivet kun ovat vahingollisia hakkureiden terille.

Joillekin myös havujen keruun esteettinen puoli on tärkeää. Uudistusala maisemoituu nopeammin, kun hakkuutähteet kerätään, Korhonen nostaa esiin vielä yhden lisähyödyn.

Metsäenergiaa syntyy joka tapauksessa aina, kun kuusikolle tehdään harvennus tai päätehakkuu.

Iisveden metsän tuotannossa latvusmassa otetaan talteen päätehakkuilta. Havut puidaan kasoihin ja niiden annetaan kuivua kesäajan palstalla.

Palstakuivumisen jälkeen latvusmassa ajetaan ajokoneella tienvarteen. Samalla kasat peitetään peitinpaperilla, jotta syksyn sateet tai talven lumet eivät kastelisi kasoja.

Lämmityskaudella kasat sitten haketetaan ja syntyvä hake kuljetetaan konttiautoilla polttoon lämpölaitoksille.

Polttoranka puolestaan ajetaan jo hakkuun yhteydessä ajokoneella tienvarteen, ja viedään muun puutavaran mukana terminaaliin kuivumaan ja odottamaan haketusta.

Iisveden Metsän ja Savon Voiman yhteistyöstä hyödynnettäviä biomassa kulkee kahteen osoitteeseen: Suonenjoen Mansikkaraitin sivutien varrella pöhisevälle vaaleansävyiselle lämpölaitokselle (kuvassa) ja Pieksämäellä sijaitsevalle sähkö- ja lämpölaitokselle.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality
Lyhyet toimitusmatkat tuovat kustannustehokkuutta, mutta on kaikessa eräs toinenkin hyvin tärkeä näkökulma.

Pelkkää purua polttamalla ei voi turpeen käyttöä kokonaan korvata. Siksikin tarvitaan lisää metsäenergian monipuolista hyötykäyttöä. Metsäenergia lämmittää myös silloin, kun ei tuule, Korhonen sanoo.

Iso paikallisuus luo leipää ja lempeää lämpöä moneen lähisoppeen

Tommi Kauhanen näkee metsäenergian tuotannon tärkeänä lenkkinä polttoaineiden huoltovarmuuden ja omavaraisuuden takaamisessa.

Polttoaineen kannalta Savon alue on vakaimpia alueita. Alueella on vakaat toimijat ja metsävarat ovat tosi hyvät. Lisäksi Iisvedellä ja Suonenjoella on myös iso paikallisuusaste, koska valtaosa laitoksen polttoainemenekistä on Iisveden Metsä Oy:n hoitamaa, Kauhanen kuvailee tilannetta.

Vuoden 2022 yhteistyön tuotantotavoitteena oli 50 000 megawattituntia. Sillä katetaan käytännössä noin 2760 sähkölämmitteisen savolaisomakotitalon keskimääräinen vuosikulutus*

Tuotantoa on tarkoitus kasvattaa maltillisesti. Metsäjae mukaan laskettuna, vuonna 2023 yllettäisiin jo 60 000 megawattitunnin lukemiin.

Toimintaa kehitetään aktiivisen vuoropuhelun avulla. Yhteistä oppiakin on jo syntynyt.

Viime kevättalvena Iisveden Metsältä tuli hyvä oivallus, että rangat kannattaa hakettaa terminaaleissa ja tehdä toimitukset tietyllä aikajänteellä, Kauhanen nostaa esiin.

Hänen mielestään yhteistyö on ollut avointa ja hyvin luontevaa. Asiat otetaan asioina. Palautetta annetaan puolin ja toisin.

Kollegankin kanssa jutellessa nousi esiin kiitosta, miten kaikki se tapahtuu, mitä on sovittukin. Tehdään, mitä luvataan, Kauhanen toteaa loppuun.

Voit tutustua Itä-Suomen Biomassa Oy:n toimintaan tarkemmin osoitteessa
www.biomassa.fi.

*= Laskennassa on käytetty sähköllä lämmitettävän omakotitalon vuosittaista keskikulutusvertailulukua Itä-Suomen alueella. Laskentahetkellä 28.12.2022 lukema oli 18 110 Kwh (lähde: Vertaaensin.fi)

”Ennätykset paukkumaan ja pidetään hauskaa” – Mitä mietteitä uusi vuosi tuo tullessaan Iisveden Metsällä?

”Ennätykset paukkumaan ja pidetään hauskaa” – Mitä mietteitä uusi vuosi tuo tullessaan Iisveden Metsällä?

tammi 16, 2023

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Almanakat käännettiin vuoteen 2023. Varmaa on, että Piimänkadulla uusi vuosikin on kuusivuosi. Mitä muita mietteitä, uusia kujeita ja odotuksia arkeen toivotaan? Piimäpostin toimitus oli uteliaalla tuulella ja tuli samalla luvanneeksi jotain hyvin liikuttavaa.

Kun saha syö hyvin, käyrä osoittaa koilliseen – Mutta painoarvoa toivottiin alas

Vuoden ensimmäiset arkipäivät rullaavat. Arokiven puuauton nosturia ja kouraa käskyttävä kuljettaja huikkaa tervehdyksen kuusitukeista kohoavan runkopinon vierestä.

Puuta piisaa. Se on hyvä merkki. Näyttää siltä, että puun myyjät ovat muistaneet aktiivisesti luottaa paikalliseen metsäkauppaan.

Mikäs siinä. Ahkerasti soiva Veisto Oy:n saha onneksi tykkää siitä, että sille annetaan reilusti kunnon kuusta käsittelyyn. Yhtä trendiä metsäosastolla on tosin tarkoitus saada osoittamaan alaspäin:

Tarkoitus olisi vähentää painoarvoa, yli 20 vuotta puukaupan parissa työskennellyt ja linnustajaksikin harrastuksiltaan tiedetty metsäjohtaja Ville Tuhkanen virkkoo näkymiään vuodelle 2023.

Yhdysteillä asiakaskäynneille kurvaillessa istumisajat auton ratissa pidentyvät, jolloin sopiva ”vaateri” löytyy arjen hyvistä valinnoista kaupan hyllyillä.

Villen työpäivään päästään tutustumaan tarkemmin helmikuussa, sillä kuvausryhmä kävi hänen matkassaan savolaismetsiköissä samoilemassa ja puukaupan tekoa taltioimassa.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Väki sanoo, että sahataan enemmän – sahurikin pitää hauskaa!

 
Iisveden Metsä Oy:n tuotantomäärä oli vuonna 2022 noin 140 000 mottia valmista tavaraa.

Tänä vuonna pyritään nostamaan tuotanto 150 000 mottiin. Tällä hetkellä kauppa käy hyvin ja sahattavaa kyllä riittää, summaa tuotantojohtaja Sami Juntunen ja sanat vahvistuvat porukan hyväksyvillä nyökkäyksillä.

Odotuksista tunnutaan olevan Juntusen ympärillä hyvin yksimielisiä.

Sahataan enemmän kuin viime vuonna. Siinä se, työnjohtaja Sami Matilainen kertoo ajankohtaisista näkymistä.

Tavoitteiden saavuttamista on tullut vauhdittamaan uusi varastointijärjestelmä, joilla varastojen hallinnan on tarkoitus tulla entistäkin helpommaksi.

Takimmaisessa huoneessa paketteja maailmalle järjestelevä Anna Paananen toivoo tasaisen hyvää myyntiä. Kun tavara pysyy liikkeellä, niin varastot kiertävät tehokkaasti.

Mitäs näihin odotuksiin tuumitaan sahurin kopilla?

Aktiivisena urheilumiehenä tunnettu Jani Silkkola kertaa viime vuoden reiskafutiksen MM-kisojen tapahtumia. Hän jyvittää vuoden 2023 tähtäimet yhteen virkkeeseen näin:

Paukutetaan ennätyksiä ja lähdetään pitämään hauskaa

Paketteja oikeisiin kyyteihin lastauspihalla kuormaava Kalle Hänninen on myös käynyt pyörähtämässä juttusilla. Hän lupailee tulevansa vähintään yhden kerran Iisveden koulun salivuoroille antamaan sulkapalloille kyytiä.

Piimäpostin suuntaan tulee vastapalloon pieni vihjaus: Vielä ei olla nähty mailojen varressa, vaikka toimituksen omien sanojen mukaan sen pitäisi olla paikalla ”aina siellä missä tapahtuu”.

Ovat oikeassa. On aika lunastaa puheet. Niinpä sinäkin pääset näkemään tämän kevään kuluessa, miten kahinoissa käy.

Kuusta hyvin. Kaikki hyvin.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit tutustua tarkemmin sahan jääkiekkoperheeseen tästä.

Ota meidät seurantaan myös Facebookissa ja Instagramissa.

Snellmanien jääkiekkoperheen Onni pelaa Suomen korkeimmalla tasolla – ”Vanhemmat tukevat. Kaverit tukevat. Äiti laittaa ruokaa valmiiksi”

Snellmanien jääkiekkoperheen Onni pelaa Suomen korkeimmalla tasolla – ”Vanhemmat tukevat. Kaverit tukevat. Äiti laittaa ruokaa valmiiksi”

tammi 4, 2023

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Suonenjokelaista Snellmanien perhettä voi kutsua todelliseksi jääurheiluperheeksi. Lähes kaikilla on ollut luistimet jalassa ja maila kädessä. Toissa kauden alla, Onni Snellman sai mieluisan soiton Kuopiosta. Miten arki on saatu järjestymään ja tukemaan huippu-urheilua?
 

Kiekkoilijan menestys käy unen ja vatsan kautta

 
Kun keltamustaisten kilpipaitojen kevättalven iltatreenit ovat alkamassa, pukukopin numero 25 saattaa tankata vielä viime hetken energiaa nappaamalla nopeat torkut ennen jäälle hyppäämistä.
 
Kuopion Prisman vieressä sijaitsevan sähköalan koulun, sataman ja Niiralan Olvi-Areenan välinen kolmio on Onni Snellmanille tuttu kuvio.
 

Tiistaina herätään klo 7 aikaan aamutreeneihin. Siitä mennään suoraan kouluun. Koulusta mennään suoraan treeneihin. Kotona olen joskus iltaseitsemän ja kahdeksan välissä. Sitten pitäisikin kohta jo ruveta nukkumaan, Onni kuvailee yhden päivänsä sisältöä.

 
Runkosarjassa pelataan 24 ottelua, joista puolet on vierasotteluita. Matsit painottuvat viikonloppuihin. Kaukaisimmat pelireissut heitetään Raumalla ja Rovaniemellä. Pelimatkat taittuvat nukkuen ja joskus korttia pelaten.

Joskus Onni kohtaa kommentointia, miten hänen arkensa täytyy olla varmasti hyvin rankkaa.

 

Mutta ei tämä edes oikeasti ole. Kaikkeen kyllä tottuu. Kun muistaa vaan riittävästi levätä ja syödä hyvin, niin homma kyllä toimii, hän murtaa ennakkokäsitystä.

 

Taistelu peliajasta on kovaa. SuKiKan kasvattina pelivainunsa teroittanut Onni on saanut sauman pelata Suomen korkeimmalla sarjatasolla.  
 

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Onni Snellmanin mielestä erilaiset persoonat hitsaavat KalPau18SM-joukkueen tiimihengen hyvin yhteen. Kuva: Mika Marttinen

Omien vanhempien perintönä periaate isältä omille lapsilleen

Jääkiekon, tasapainoisen arjen ja opiskelun yhdistäminen on palapeli, joka on tullut Snellmanin perheessä viime vuosina tutuksi.

Onnin isä, Iisveden Metsän tukkikentällä konetta käskyttävä Kari Snellman oli oman lapsuudenkotinsa vanhin veljes kolmikosta. Karin vanhemmilla oli tärkeä periaate: Yksi harrastus mahdollistetaan jokaiselle. Tuli mitä tuli.

Karin valinta oli jääkiekko. Pelit Suonenjoen Kiekko-Karhuissa jatkuivat täysi-ikäisyyden kynnykselle saakka.

On tosi tärkeää, kun saat olla rakastamasi harrastuksen parissa ja tehdä sitä, mistä itse tykkäät. Koulu kasvattaa elämään, mutta kyllä nämä pikkukylien urheiluseurat kasvattavat ihmisinä. Paljon puuttuisi, jos Suonenjoellakaan ei olisi omia urheiluseuroja aktiivisine vanhempineen, Snellman toteaa pohdiskelevalla äänenpainolla.

Karille päätös lopettamisesta oli aikoinaan iso, sillä yhteisöstä tuli hyvin tärkeä. Vaikka hokkareiden noustessa naulaan yhteydet kavereihin säilyivät, sosiaaliseen elämään syntyi pukukoppikulttuurin mentävä aukko.

Snellmanin vanhempien harrastusten periaatteen perintö on siirtynyt hänenkin periaatteekseen.

Kun KalPasta soitettiin ja kysyttiin Onnia SM-sarjaan, niin ajattelin, että annetaan siihen mahdollisuus. Minäkin arvostan tosi paljon sitä, että oma perhe mahdollisti minun harrastukseni, Kari tuumaa.

Treenien, pelien ja taloudellisesti tarvittavien resurssien määrä harppaa ylös siirryttäessä pienemmistä sarjoista Suomen korkeimmalle tasolle.

Kari Snellmania hieman harmittaa ajatus, miten moni potentiaalinen ja kehityskelpoinen pelaaja voi jäädä vaille mahdollisuutta kohoavien jää- ja varustemaksujen vuoksi.

Jääkiekko on kallis harrastus. Mailat maksavat esimerkiksi 250 euroa kappaleelta. Niitä menee helposti neljästä kahdeksaan kaudessa. Kausibudjetti on kokonaisuudessaan noin kymppitonnin luokkaa, Snellman laskeskelee ja kiittelee samalla Iisveden Metsän tarjoamaa sponsorointitukea.

Hän toivoo, että yhteiskuntakin voisi jotenkin paremmin tukea lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality
Kari Snellman antaa kiitosta aktiivisille paikallisseuroille ja vanhemmille harrastusmahdollisuuksien luonnista

Onni Snellman #25 pelaa ja tukiverkko toimii

Rahan lisäksi, huippu-urheilun taakse tarvitaan paljon yhteen hiileen puhaltamista.

Ensimmäisellä kaudella treeneissä ja peleissä käytiin autolla Suonenjoelta käsin. Viime kaudelle yhtälö todettiin jo mahdottomaksi, sillä treenejä on paljon ja ne alkavat hyvin aikaisin. Niinpä Onnille päätettiin järjestää asunto Kuopion Satamakadulta.

Lapsilla pitää vielä koulukin toimia. Onnilla on kyllä mennyt koulussakin hyvin. Hän pääsi mukaan urheiluakatemiaan, jossa koulunkäynti suunnitellaan jääkiekon ehdoilla. KalPassa hoidetaan asioita oikein hienosti. On kaikki psykologit, valmennus ja terveydenhuolto. On ihan etuoikeutettu olo päästä näkemään hommaa läheltä, Kari kiittelee seuran toiminnan arvoja ja tekemisen tasoa.

Onnin mielestä kopissa on mukava sekoitus erilaisia persoonia ja englannin kielitaitoakin pääsee treenaamaan ulkomaalaisten joukkuekavereiden kanssa.

Vapaa-aikaakin vietetään yhdessä. Mentiin aina porukassa jonkun kämpille katsomaan futiksen MM-kisoja. Ja sitten pelataan ”änäriä”. Ei me mitään muuta oikeastaan pelatakaan, Onni lisää.

Millaisia tavoitteita Onnilla on jääkiekolle juuri nyt?

Minulle riittää se, että pärjään ja saan pelata oman ikäluokkani parhaassa jengissä. Hyvin kiekkoilu ja koulu sujuu yhdessä, kun on tukea. Vanhemmat tukevat. Kaverit tukevat. Ja äiti laittaa ruokaa valmiiksi kotiin, hän kiteyttää ja lähettää ruokahuollolle vielä oman erityiskiitoksensa lopuksi.

Toivotamme Onnille menestystä kevätkauden peleihin ja koulun pariin.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit tutustua myös sulkapalloa tänäkin vuonna Iisveden koululla ahkerasti lätkivään kunnossapitojohtajaamme Ari ”Sensei” Väätäiseen.

×

YHTIÖJÄRJESTYS

1§

Toiminimi ja kotipaikka

Yhtiön toiminimi on Iisveden Metsä Oy ja kotipaikka Suonenjoki.

2§

Toimiala

Yhtiön toimialana on harjoittaa puunjalostusteollisuutta sekä kaikkea laillista liiketoimintaa.

3§

Suostumus osakkeiden hankintaan

Osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. Oikeus merkitä ja muutoin hankkia yhtiön osakkeita on jokaisella yksityisellä ja yhteisöllä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy hallituksen esittäminä uusina osakkaina merkitsemään ja hankkimaan osakkeita.

4§

Osakkeiden lunastusoikeus

Jos yhtiön Osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle, ja yhtiöllä on oikeus lunastaa osake seuraavilla ehdoilla:

1) Lunastusoikeus koskee kaikkia saantoja.

2) Vastikkeellisissa saannoissa lunastushinta on siirtäjän ja siirronsaajan sopima hinta, mutta kuitenkin enintään EUR 10 /osake. Jos saanto on vastikkeeton, lunastushinta on EUR 10 / osake.

3) Mikäli yhtiö käyttää lunastusoikeuttaan, hallituksen on tehtävä lunastusvaatimus osakkeen saajalle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle.

4) Lunastushinta on suoritettava siirronsaajalle käteisenä rahana, pankkisiirrolla tai pankin varmentamalla shekillä kahden viikon kuluessa lunastusvaatimuksen tekemisestä lukien tai mainitussa ajassa talletettava ulosoton haltijalle.

5) Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on siirrettävä välimiesten ratkaistaviksi välimiesmenettelystä annetun lain (967/92) mukaisessa järjestyksessä.

5§

Hallitus

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, ellei asia tämän yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu hallintoneuvostolle. Hallitukseen kuuluu 3-5 jäsentä, joista yksi on
toimitusjohtaja sekä lisäksi kaksi varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi vuotta luettuna varsinaisesta yhtiökokouksesta varsinaiseen yhtiökokoukseen.

6§

Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka tulee hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaan hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa. Hallitus valitsee keskuudestaan varatoimitusjohtajan.

7§

Yhtiön edustaminen

Yhtiötä edustaa paitsi hallitus, toimitusjohtaja yksin, kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen jäsen yhdessä hallituksen yhtiön edustamiseen valtuuttaman henkilön kanssa. Hallitus voi antaa edustamisoikeuksia.

8§

Hallintoneuvosto

Yhtiökokous valitsee yhtiön osakkaista kymmenjäsenisen hallintoneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan luettuna varsinaisesta yhtiökokouksesta varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallintoneuvoston jäsenistä eroaa kahtena vuotena kolme ja kolmantena neljä vuoron mukaan. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

9§

Hallintoneuvoston tehtävät

Hallintoneuvoston tehtävänä on

1) Valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa.

2) Antaa lausuntonsa varsinaiselle yhtiökokoukselle tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen johdosta.

3) Kutsua yhtiökokouksen koolle.

4) Valita hallitus ja määrätä hallituksen jäsenten palkkiot. Hallintoneuvoston kokouksissa on hallituksen jäsenillä oikeus olla läsnä ja lausua mielipiteensä.

5) Tehdä metsätalouden edistämiseen tähtääviä aloitteita.

10§

Tilinpäätös

Tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja muiden yhtiön toimintaa koskevien pöytä- ja asiakirjain tulee olla viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä valmiina jätettäväksi hallintoneuvostolle.

11§

Tilintarkastajat

Yhtiössä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajat valitaan vuodeksi kerrallaan.

12§

Yhtiökokouksen koollekutsuminen

Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava julkaisemalla se viimeistään 2 viikkoa ennen kokouspäivää yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä tai yhtiön internetsivuilla. Kutsussa on mainittava
kokouksessa käsiteltävät asiat. Kaikki mainittuihin asioihin kuuluvat ehdotukset ja asiakirjat on kahdeksan päivän ajan ennen kokousta pidettävä osakkeenomistajien nähtävillä yhtiön konttorissa sen aukioloaikoina. Muut tiedonannot osakkaille on toimitettava samalla tavoin kuin kutsu yhtiökokoukseen.

13§

Yhtiökokouksen sisältö

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallintoneuvoston määräämänä päivänä kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kokouksessa on: esitettävä

1) tilinpäätös ja toimintakertomus

2) hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä

3) tilintarkastuskertomus päätettävä

4) tilinpäätöksen vahvistamisesta

5) toimenpiteistä, joihin taseen osoittama voitto tai tappio antaa aihetta

6) vastuuvapaudesta hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle

7) hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista valittava

8) hallintoneuvoston jäsenet

9) tilintarkastajat käsiteltävä

10) mahdolliset muut kokouskutsussa mainitut asiat.

14§

Äänileikkuri

Osakkeenomistajalla on äänivalta hänen omistamiensa osakkeiden lukumäärän mukaan siten, että

1-2 osakkeesta on 1 ääni

3-5 ” ” 2 ääntä

6-10 ” ” 3 ääntä

ja lisäksi jokaisesta seuraavasta 10 osakkeesta 1 ääni. Sen äänioikeus, joka samalla edustaa toista osakkeenomistajaa, määrätään kaikkien hänen edustamiensa osakkeenomistajien yhteenlasketun osakemäärän mukaan.

15§

Yhtiökokouksen puheenjohtajan valinta

Yhtiökokouksen avaa hallintoneuvoston puheenjohtaja, minkä jälkeen kokouksen osanottajat henkilöluvun mukaan valitsevat puheenjohtajan.

16§

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Päätös on pätevä vain, mikäli osakkeenomistajat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat sitä kannattaneet.

Iisveden Metsän liiketoiminta on siirtynyt osaksi Koskisen-konsernia 1.6.2025 alkaen.
Lue lisää
The business operations of Iisveden Metsä have become part of the Koskisen Group as of 1 June 2025
Read more »
Iisveden Metsän liiketoiminta on siirtynyt osaksi Koskisen-konsernia 1.6.2025 alkaen.
Lue lisää
  • KUKA
  • MITÄ
  • MITEN
  • MISSÄ
  • TUOTTEEMME
  • MITEN OSTAN
  • KUINKA MYYN
  • VASTUULLISUUS
  • YRITYS
    • Yritys
    • Historia
    • Piimäposti
    • Tiedotteet
  • OTA YHTEYTTÄ
  • SAVO
  • EN

Laadukkaan kuusierän kuivaus on tarkkaa solutiedettä ja prosenttipeliä

mennessä IIS-admin | tammi 25, 2024 | Markkinointiviesti

Pimentyneenä iltana 545-tietä ”Piimän” ohi ajellessasi saatat sivuikkunasta vilkaistessasi huomata taivaalla tupruavia pilviä. Ne ovat sahan kuivaamokamareista puhisevia 100 % vesihöyryluomuksia, joilla on tärkeä viesti: Taas on kauppa käynyt ja asiakkaat ovat...

”Jokainen pakkaus on firman käyntikortti” – Työnjohtaja Sami Matilainen kertoo, miten laatukuusi pakataan Iisveden Metsällä maailmalle edustamaan

mennessä IIS-admin | tammi 8, 2024 | Markkinointiviesti

”High-quality spruce from Finland”. Asiakkaan kohtaama lupaus Iisveden Metsä Oy:n sahatavarapakettien kyljissä asettaa sisällölle suuret odotukset. Pakkauslinja toimii huurteisina tammikuun pakkaspäivinäkin aurinkoisten asiakaskokemusten takuuasemana, kun jossain...

Näin Iisveden Metsä Oy:llä ostetaan kuusitukkia – Metsänomistajien kysymyksiä ja metsäjohtajien vastauksia

mennessä IIS-admin | joulu 29, 2023 | Markkinointiviesti

Tuotantolinjojemme läpi kulkee vuosittain noin 150 000 kuutiota kuusisahatavaraa. Ostamme kuusitukkia ympäri vuoden ja olemme kauppoja hieroessamme huomanneet, että metsänomistajilla on joitakin toistuvasti esiintyviä kysymyksiä puukaupan tekoon liittyen. Niinpä...

Joulu Jokaiselle-keräys tuo lohtua paikallisten ihmisten ahdinkoon – ”Tarpeet olisivat täysin välttämättömiä”

mennessä IIS-admin | joulu 1, 2023 | Markkinointiviesti

Vuoden päätteeksi koteihin saapuva kuusijuhla tunnetaan lahjoista, hyvästä ruuasta ja nauravista lapsista. Ilon kääntöpuolena on liian monta kotia, joissa sähköt ovat menossa kohta poikki, jääkaapissa loistaa yksinäinen valo ja epätoivo on synkentänyt mielen. Kolme...

Uusi Iisveden Metsän Kuusikabinetti henkii yhteistä tahtoa rakentaa uutta iloa kaikille

mennessä IIS-admin | marras 20, 2023 | Markkinointiviesti

Vanhamäen korkeimmalla laella seisoo kaksi vankkaa kuusta. Toinen niistä on katsellut Sisä-Savon elämää jo ainakin 200 vuotta. Ensi vuonna 100 vuotta täyttävä Iisveden Metsä sai tukevien havuhartiaoksien suojaan oman nimikkokabinetin, jonka valmistuminen henkii tahtoa...

Kun karhu murahtaa kaadon merkiksi, taustalla häärii kuudes kenttäpelaaja – Haastattelussa SuKiKan joukkueenjohtaja Jani Korhonen

mennessä IIS-admin | marras 6, 2023 | Markkinointiviesti

Jani Korhosen rautakauppareissu vajaa vuosikymmen taaksepäin johti hänet pestiin, jonka päätavoitteena on pedata parhaat saatavissa olevat olosuhteet SuKiKan karhuklaanille seuraavien kaatojen taputteluun. Millainen on Suonenjoen suurimman urheiluseuran...
« Vanhemmat merkinnät
Seuraavat merkinnät »

Viimeisimmät uutiset

  • Uusi metsäjohtaja Kaija Rissanen vaihtoi maidon metsään ja Piimään: ”Sitä miettii omalle kohdalleen, mitä itse metsänomistajana arvostaisi”
  • Paluu päiväksi pulpettiin – Metsäalan oppimispäivissä ajetaan uraa, käsketään kouraa ja soitetaan sahaa
  • Varsinaisen yhtiökokouksen esityslista 26.5.2025
  • ”Yksikin kerta on liikaa. Älä edes kokeile” – Nuoruus ilman päihteitä-kiertueen puhujat sanoittivat nuorten päihteiden käytön karut tosielämän seuraukset
  • Modernin pyöräkoneen tukkikoura, hyvä ryhmähenki ja varmat otteet ovat Jake Fräntilän työpäivän tärkeimmät välineet – ”Kone auttaa sinua kehittymään kuskina”
  • Kuusistaan maailmalla tunnetun Iisveden sahan seuraava vetäjä Jesse Kuusisto on sukupolvensa neljäs vetolenkki puuteollisuudessa – ”Pidämme jatkossakin hyvää huolta ihmisistä”
  • KUTSU YLIMÄÄRÄISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN
  • Iisveden Metsä sopinut liiketoimintansa myymisestä Koskiselle
  • 5 vuotta täyttävä Rautalammin Metsäeskari on saavuttanut lasten ja paikallisten perheiden keskuudessa suosion odotettuna ensiopinahjona – Tästä metsäeskarissa on kyse
  • PEFC-sertifiointi on metsänomistajalle vakuutus, jonka avulla metsässä tehdään sukupolvisesti oikeita päätöksiä – ”Monille sertifioinnin puuttuminen voi tulla jopa täytenä yllätyksenä”
  • Työn arvostus ja positiivisuus Iisveden perintönä: Haastattelussa sahanhoitajan poika ja Iisveden oma kasvatti Tapio Rissanen
  • Tarkka, terävä ja luja jakosaha on Piimän ”Graalin Malja” – Esittelyssä sahurin ja terämiehen työ ja työvälineet
  • Miltä näyttää Piimän sahan toimitusjohtajan entinen koti? Esittelyssä lähes 100-vuotinen ja legendaarinen konttorirakennus
  • 100-vuotisjuhlavuosi nippuun – Vuoden 2024 lisätyt sivut ja kuvat, joista et ehkä vielä tiennyt
  • Suojattu: kuvaslider
  • Millaista on työn rytmikäs pauke sahan linjassa? Piimäpostin erikoishaastattelussa linjan luottopelurit
  • Abete perfetto, grazie! Millaisia ovat Iisveden Metsän italialaiset asiakkaat? Haastattelussa paikallinen kuusilähettiläämme Stefano Creazzo
  • Lälläri ja exät ovat vakioseuraa, mutta pärreet eivät pala – Piimäposti työnjohtaja Sami Matilaisen mukana aamuvuorossa
  • Metsän uudistaminen tutuksi metsäasiantuntijamme Santtu Korhosen johdolla – Näin tunnistat ensiluokkaisen kuusentaimen
  • Tehokasta ja lupsakkaa joukkuepeliä kuormien ja kiekon parissa – Haastattelussa lähetyksen luottotrukkikuski Joni Turkka

Arkistot

  • toukokuu 2025
  • huhtikuu 2025
  • maaliskuu 2025
  • helmikuu 2025
  • tammikuu 2025
  • joulukuu 2024
  • marraskuu 2024
  • lokakuu 2024
  • syyskuu 2024
  • elokuu 2024
  • kesäkuu 2024
  • toukokuu 2024
  • huhtikuu 2024
  • maaliskuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • lokakuu 2023
  • syyskuu 2023
  • elokuu 2023
  • kesäkuu 2023
  • toukokuu 2023
  • huhtikuu 2023
  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • marraskuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • elokuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • helmikuu 2022
  • tammikuu 2022
  • joulukuu 2021
  • toukokuu 2021
  • marraskuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020

Suunnittelu: Elegant Themes | Tuen toimitti: WordPress