×

Piimänkatu 1, 77800 Iisvesi, Finland
Tel: +358 17 515 201
etunimi.sukunimi (at) iisveden.fi

Y-tunnus 0213427-2 | Verkkolaskuosoite: 003702134272 | Operaattori: Maventa (003721291126) | Välittäjän tunnus: DABAFIHH*

*Käyttäkää tätä välittäjätunnusta mikäli käytössänne olevasta verkkolaskutusohjelmasta ei voi lähettää laskuja suoraan Maventan välittäjätunnukselle.

Lastausajat: ma–pe 6:00–22:00

Tietosuojaseloste »

Metsäosasto

Metsä­johtaja / hallinto

Eero Riipinen
+358 50 306 8591
eero.riipinen@iisveden.fi

Metsä­johtaja

Ville Tuhkanen
+358 40 486 5110
ville@iisveden.fi

Karttula / Kuopio / Siilinjärvi / Maaninka / Vehmersalmi / Riistavesi / Tervo / Keitele eteläosa (77-tien eteläpuoli) / Pielaveden eteläosa (77-tien eteläpuoli)
Kaija Rissanen

Metsä­johtaja

Kaija Rissanen
+358 50 543 1104
kaija@iisveden.fi

Leppävirta / Heinäveden länsiosat / Varkaus / Pieksämäki / Joroinen / Haukivuori / Suonenjoki

Metsä­johtaja

Jussi Rossi
+358 50 512 4000
jussi@iisveden.fi

Konnevesi / Hankasalmi / Rautalampi / Suolahti / Sumiainen / Laukaa / Jyväskylä (länsi) / Kangasniemi (pohjoinen) / Vesanto / Viitasaaren kaakkoisosa (Keitelejärven itäpuoli ja 77-tien eteläpuoli)
Santtu Korhonen | Iisveden-metsä

Operaatio­johtaja

Santtu Korhonen
+358 50 337 5511
santtu@iisveden.fi

Metsä­johtaja

Vanhempainvapaalla

Tuotanto

Kuivaus- Ja Laatu­johtaja

Miia Kiianmies
+358 50 317 2929

Logis­tiikka­johtaja

Anna Paananen
+358 40 827 8804

Sami Juntunen

Tuotantojohtaja

Sami Juntunen
+358 50 5188 828

Työn­johtaja

Juha Halonen
+358 50 467 1668

Työn­johtaja

Sami Matilainen
+358 50 466 2396

Juha Salo | Iisveden-metsä

Kunnossapitojohtaja

Juha Salo
+358 50 338 3666

Konttori

Laskutus­johtaja

Tarja Vornanen
+358 17 515 201

Hallinto­johtaja

Kirsi Hämäläinen
+358 50 599 9291

Kaisa Uuttu

HESQ-­johtaja

Kaisa Uuttu
+358 50 355 2225

Laskutus­johtaja

Kati Hämäläinen
+358 40 701 8647

Laura Orta

Laskutus­johtaja

Laura Orta
+358 50 3807 493

Toimitus­johtaja

Tommy Lindström
+358 40 900 7583

×
Tarjoa Myyntiin_iisveden

TARJOA PUUTA MYYNTIIN

Olemme kiinnostuneita etenkin kypsistä kuusikoista. Jos haluat, että ostajamme ottaa yhteyttä, jätä tietosi alla olevaan lomakkeeseen ja palaamme pikimmiten asiaan!

×

Piimänkatu 1, 77800 Iisvesi, Finland
Tel: +358 17 515 201
firstname.lastname (at) iisveden.fi

Loading: Mon–Fri 6 AM – 10 PM

Export Sales

Pekka Sainio
+358 40 900 7584
pekka.sainio@metsantuottajat.fi

Export Sales

Aki Aikio
+358 40 730 1475

aki.aikio@metsantuottajat.fi

Invoicing

Kati Hämäläinen
+358 44 262 6385

Invoicing

Tarja Vornanen
+358 17 515 212

Shipping

Anna Paananen
+358 40 827 8804

Production Director

Sami Juntunen
+358 50 5188 828

Managing Director

Tommy Lindström
+358 17 515 204
+358 40 900 7583

×
Trukkikuski Kalle Hänninen nostaa töissä lautapaketteja ja vapaalla rautaa

Trukkikuski Kalle Hänninen nostaa töissä lautapaketteja ja vapaalla rautaa

kesä 27, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Raskaiden koneiden ja metsäalan parissa useita vuosia työskennellyt trukinkuljettaja Kalle Hänninen on se lenkki, jonka noston kautta moni paketti löytää tiensä Keski-Euroopan vuoristoon. Miltä lastauskentän arki näyttää ja mitä Kalle kokee työssään palkitsevana?
 

Onnistunut lastaus vaatii tarkkuutta ja 3D-hahmotusta – joskus jopa viittomista

 
Kesäaurinko paistaa ja iltapäivä on alullaan. Aurinkolasien takaa katseellaan tervehtivä Kalle Hänninen on tullut iltavuoroon lastaamaan asiakkaiden kyytiin oikeita lautapaketteja. Työkaluna on KALMARin uudenkarhea punainen trukki, jonka koppia koristaa erilaiset peilit ja nappulat.
 

Työergonomia on tosi tärkeää. Tässä trukissa on esimerkiksi kädensijassa miniratti, minkä ansiosta ei tarvitse koko päivää kurotella isompaan rattiin. Menee niskat ja hartiat muuten tosi äkkiä jumiin, jos 8 tuntia pyörittelet rattia, Kalle valottaa uuden trukin hyviä puolia.

 
Raskaat koneet ovat Kallelle monipuolisesti tuttuja. Välillä työkalu vaihtuu pyöräkuormaajaan.
 

Samanlaiset öljythän näissä samoja periaatteita noudattaen kiertää, Hänninen tuumii.

 
Metsäkoneen ohjaksissa Kallen saattoi tavata vielä vuoden 2021 alussa. Neljän vuoden jälkeen tuli olo, että homma on nyt nähty.
 

Kuulin tuttavilta, että täällä sahalla voisi olla kesäksi hommia. Ensin mentiin kesätöissä ja sitten sopimusta jatkettiin, Kalle muistelee siirtymistään Iisveden Metsän lastauskentälle.

 
Onnistuneeseen kuorman lastaukseen tarvitaan kolmiulotteista hahmotuskykyä. Kun tapit ovat tiukat ja laakerit kunnossa, nostoissa ei tule viiden sentin heilumisliikkeitä.
 

Lähetystrukkia ajaessa pakettien kasaaminen oikeaan järjestykseen on haastavaa. Meillä on onneksi hyvin ammattitaitoista väkeä, Kalle viittaa työkavereihinsa Joni Turkkaan ja Ari Suihkoseen.

 
Yhteinen kielikin aina löydetään, vaikka kuljetusliikkeiden rekkojen kopeista alkaa virtaamaan kansainvälisempää puheensorinaa.
 

Viimeistään viittomalla ja elehtien, Kalle naurahtaa.

Suonenjokelainen, amerikkalaisen Top Chef-kilpailun finaalista maailmanlaajuisesti kuuluisaksi tullut keittiömestari <strong>Stefan Richter</strong>, on kuumentamassa pariloita. Menussa on irlantilaisia possuvartaita, tartar-kastike ja saksalainen perunasalaatti.

Tavoitteellisesti vapaalla ja töissä

 
Kalle Hänninen oli mukana perustamassa voimannostoseuraa Rautalammille. Voimannostossa kehittymisen ja tulosten parantamisen pohjana toimii nousujohteinen treenaaminen ja terveet elämäntavat, kuten riittävä uni.
 

Voimannostokisoissa olen muutaman kerran käynyt. Enemmän se on sellaista itseään vastaan kilpailemista, Hänninen tokaisee.

 
Itsensä haastaminen heijastuu myös työssä. Kallen mielestä työn parasta antia on oman kehittymisen huomaaminen. Aina jonkun asian pystyy tekemään nopeammin tai helpommin. 
 

Täällä ei ole sellaista komentamista komentamisen perään. Kun keksit jonkun hyvän idean, miten tuotantoa voi tehostaa, sitä tuetaan ja siitä palkitaan, Kalle iloitsee.

 
Metsätalouden insinööriopinnot kiinnostavat tulevaisuudessa metsän parissa hyvin viihtyvää Kallea, josta tuli myös perheenisä tänä kesänä.
 

Kunnon teknolla tehoa peliin!

 
Kysäisen Kallelta, näkyykö koneiden tai autojen sielunelämä vapaa-ajalla. Tuning kuului harrastusten kirjoon nuorempana. Laitettavat autot olivat hyvin klassisia käyttöautoja.
 

Volvo 740. Sitten oli vanhoja Mersuja. Yksi ”Väyrynenkin”, jossa oli 750 000 kilometriä mittarissa. Se ei oikein lähtenyt mihinkään, Kalle muistelee tallissa piipahtaneita projekteja.

 
Rammstein ja Metallica antavat mukavasti raskasta vauhtia arkeen. Kyseiset bändit ovat pysyneet Kallen soittolistoilla jo vuosikausia. Mutta kunnon kiireeseen toimii parhaiten tekno.
 

Kun laittaa tahdin kiihtyessä korvanappiin Pendulumin pyörimään, niin eiköhän sillä muutaman prosentin saa lisää tehoa irti, Kalle kuittaa hymyillen.

 
Horisonttiin ilmestyy asiakkaan rekka. Aika keskittyä nostamaan seuraavaa pakettia maailmalle.
 
Seuraavaa PIIMÄPOSTIA odotellessa, voit lukaista, mitä hoitoalan kolmivuorotyöstä sahan konttoriin hypännyt Minttu Markkanen on tykännyt uudesta työstään ja mikä on hänen vapaa-ajan bravuurinsa. Pääset lukemaan artikkelin TÄSTÄ.

 

Seuraa meitä myös Facebookissa- ja Instagramissa.

 

Iisveden Metsä Oy:n apulaislogistiikkajohtajan käsissä syntyy rahtikirjoja ja täytekakkuja  – Haastattelussa Minttu Markkanen

Iisveden Metsä Oy:n apulaislogistiikkajohtajan käsissä syntyy rahtikirjoja ja täytekakkuja – Haastattelussa Minttu Markkanen

kesä 21, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Uusi kevät on tuonut tullessaan Iisveden Metsä Oy:n konttoriin uuden tuulahduksen moniosaamista, kun apulaislogistiikkajohtajan työt aloittanut Minttu Markkanen hyppäsi mukaan sahan arkeen.
 
Siirtymä äitiyslomalta ja kolmivuorotöistä säännöllisempään työrytmiin eteni melkoisella rytinällä.
 

Kaikki kävi vähän kuin ”vahingossa”. Valmistuin vuonna 2020 kirjanpitäjäksi oppisopimuksella. Sellainen opiskeluvaihtoehto oli hyvä ratkaisu, koska en tunnista olevani oikein sellainen ”kouluihminen”. Mieheni äiti sitten mainitsi konttorilla käydessään uusista urasuunnitelmistani. Siitä sain kutsun tulla kahville. Tapaamisen jälkeen, Hämäläisen Kirsi soitti jo muutaman tunnin päästä takaisin ja pyysi tulemaan sopimuksen tekoon, Minttu kertaa työsuhteen alkua.

 

Markkasen puheessa paistaa lämmin tyytyväisyys päivätyötä kohtaan, sillä kolmen eloisan poikalapsen äidillä liikkuvia osia riittää. Pojista vanhin pelaa ahkerasti lentopalloa Suonenjoen Vasaman ringissä. Lisäksi hän käy yhdessä keskimmäisen veljensä kanssa Kuopion Konservatorion järjestämässä musiikkileikkikoulussa.

Miehelläni Janilla on ”Mäkisen Kone”-niminen bändi, jossa hän laulaa ja soittaa kitaraa. Se on sellainen duo. Sieltä kumpuaa perheeseen musikaalista puolta, Minttu taustoittaa.

 
Mintun omaan harrastukseen ja bravuuriin eli leipomiseen päästään tutustumaan tarkemmin haastattelun lomassa. Juttutuokio kun on sopivasti sattunut hänen syntymäpäivälleen.
 
Pienet työkavereiden leikkisät vihjailut kakkukahveista ovat muuttuneet todeksi, kun Minttu on pyöräyttänyt tarjolle kääretorttu-mallisen kakun, jota koristavat pensasmustikat ja mansikat.
 
Suonenjokihan tunnetaan ympäri Suomen mansikasta. Mikä muu näillä seuduilla ilahduttaa Nuutilansuolta kotoisin olevaa Minttua?    
 

Lasten kannalta, reitit joka paikkaan on tuttuja ja lyhyitä. Liikkuminen on helppoa, kun ei tarvitse parkkimaksuja maksella. Venepaikkaa ei tarvitse jonotella. Kaiken saa hyvin helposti, Minttu kuvaa.

 
Saapunut kesä lisää veneilyn määrää Mintun perheessä. Vesillä vierähtää joskus koko päiväkin, jos käytössä on asuntolautta.

Suonenjokelainen, amerikkalaisen Top Chef-kilpailun finaalista maailmanlaajuisesti kuuluisaksi tullut keittiömestari <strong>Stefan Richter</strong>, on kuumentamassa pariloita. Menussa on irlantilaisia possuvartaita, tartar-kastike ja saksalainen perunasalaatti.

”Mitäs oot tykännyt?” kyseli Ari – Kiitosta monipuolisuudesta ja sujuvuudesta

 
Sahalla tapahtuva työ ja elämä on avautunut täysin uudella tavalla Mintulle. Hän ei ole oikeastaan edes ajatellut koskaan aiemmin, mitä sahalla tehdään.
 

Täällä näkee hyvin monipuolisesti erilaisia työtehtäviä, kun auttelee ja tuurailee vuorotellen eri ihmisten töitä. Paanasen Annan työparina tarkastan kuljetusten numeroita ja täyttelen rahtikirjoja. Eniten olen tietokonehommissa tekemässä laskuja. Tallennan laskuja ja erilaisia sopimuksia, Markkanen valottaa työpäivien sisältöä

 
Edellisessä Piimäpostissa yli 40 vuotta kesiä sahalla touhunnut Ari Väätäinen halusi kysyä Mintulta, mitä hän on tykännyt Iisveden Metsä Oy:n meiningistä?
 

Työtehtävät vaihtelevat sopivasti ja työilmapiiri on savolaisen rempseä. Se erityisesti ilahdutti, kuinka kaikki oli valmiina heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Tarvittavat ohjelmat, koneet, sähköpostit ja tunnukset olivat heti käytössä. Töiden aloittaminen oli tosi sujuvaa, Markkanen iloitsee.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa voit lukea Ari Väätäisen työstä ja mistä punaiseen työhattuun liittyvä legenda on peräisin tästä.
 
Ota myös Facebook- ja Instagram-tilimme seurantaan.

Huumori, hyvät välit ja kehitysmyönteisyys pitävät kilpailukyvyn kunnossa

Huumori, hyvät välit ja kehitysmyönteisyys pitävät kilpailukyvyn kunnossa

touko 25, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Hyvät jutut. Sulkapallomestari. Punainen hattu. Kesäpoika. Nämä ovat kaikki työkavereiden kuvailuja Iisveden Metsä Oy:n kunnossapitojohtaja Ari Väätäisestä. Nyt on aika ottaa selvää, mitä näiden heittojen taustalla on.

Rieponlahti ja järvi kutsuu – lomalla kuin arkena

Mökiltä on vesimittari mennyt vaihtokuntoon. Ari Väätäinen on käväissyt Suonenjoelta hakemassa uudet tarvikkeet juuri ennen juttuhetkeämme. Joskus asiointireissut sujuivat pyöräillen. Nykyisin mennään enemmän autolla.
 

Tämä Iisvesi on ollut aikanaan virkeä kylä. Täällä oli monta kauppaa. Lappalaisen kenkäkauppa ja Immosen vaatekauppakin, Ari Väätäinen muistelee. 

 
Iisveden Metsä Oy:n kunnossapitojohtajana työskentelevä Ari viihtyy hyvin Rieponlahdella sijaitsevalla mökillä.

Paikka on vain 30 kilometrin päässä kodista. Vesille tulee lähdettyä usein työvuorojen jälkeenkin. Yleensä olen järvellä sen aikaa, kun syömäkalat ovat kasassa. Joskus reissut voivat kestää työpäivänkin mitan, kun oikein viihtyy, Ari kuvaa mökin roolia omassa elämässään.  

Kalastuksesta ei tietenkään osaa puhua kysymättä tärkeimpiä: Eli miten on tärpännyt ja mitä kalastusniksejä Väätäisellä on valttikortteina hihassaan?
 

Nyt on noussut hyvin kuhaa ylös. Parhaat apajat on vain etsittävä. Sekin vaikuttaa, sataako vai paistaa. Karikko-uistimet uivat hyvin 4-5 metrissä ilman lisäpainoja, Väätäinen summaa omia vinkkejään. 

Takaisin Tapiolaan ja koti kuntoon – taatulla Iisveden laadulla

Ari Väätäinen on syntynyt 500 metrin päässä nykyisestä Tapiolan kodistaan. Muutto Käpylän omakotitalosta takaisin kotimaisemiin ja työpaikan naapuriin tapahtui vuonna 1988.

Sattui tulemaan myyntiin vanha halpa mökki. Tähän taloon ei tullut silloin edes vettä. Siitä sitten pikkuhiljaa laiteltiin paikkoja. Lautatavarana on käytetty tietysti taattua Iisveden laatua, Väätäinen kuvailee paluuta lapsuuden seudulle.

Työmaa on sijainnut jo viiden vuosikymmenen ajan viereisellä tontilla. Aiemmin rengasliikkeessä työskennellyt Ari kyseli armeijasta päästyään vuonna 1978 kesähommia silloiselta työnjohtajalta, Kauko Bomanilta.

 

Tänä vuonna on jo 44 vuotta menty näin. Minä olen meillä sellainen ikuinen kesäpoika, Väätäinen virnistää. 

Saha on hyvin kiinteä osa Väätäisten kotialbumia monessakin mielessä. Joskus aikoinaan, Ari innostui viljelemään mansikkaa viereisellä tontilla, joka oli ”Piimältä” vuokralla.

Silloin raivasin lepikot ja poltin pajukot. Ilmoitin palokunnalle, että jos joku soittelee, niin älkää tulko, Minä se vain olen. 2005 mansikanviljely alkoi käydä pienelle viljelijälle raskaaksi. Tuli kaikkia EU-kuvioita. Siihen se homma sitten loppui, Väätäinen muistelee.

Arin mummo on ollut sahalla palo- ja yövahtina. Isä oli mukana kuormien teossa ja taaplauksessa, kunnes jäi ansaittujen eläkepäivien viettoon 1990-luvulla.

Nykyisin kaksi muutakin perheenjäsentä on sahan korjaamolla töissä ja yksi lapsista on käynyt siellä koneasentajan tutkinnonkin, Ari listaa sahan paikkaa perheen arjessa.

Suonenjokelainen, amerikkalaisen Top Chef-kilpailun finaalista maailmanlaajuisesti kuuluisaksi tullut keittiömestari <strong>Stefan Richter</strong>, on kuumentamassa pariloita. Menussa on irlantilaisia possuvartaita, tartar-kastike ja saksalainen perunasalaatti.

Sopuisat välit ja kehitysmyönteisyys takaavat pärjäämisen

Väätäinen on ehtinyt olla työurallaan vuosikymmeniä erilaisissa luottamustehtävissä. Esimerkiksi Pääluottamusmiehenä 20 vuotta ja työsuojeluvaltuutettunakin 30 vuotta.

Olen ehtinyt olemaan nyt kolmen toimitusjohtajan aikana talossa töissä ja aina on saatu sovittua kaikki asiat paikallisesti. Luottamus ja yhteisymmärrys on kunnossa, Ari kiteyttää kokemuksensa henkilöstön edustamisesta.

Väätäisen mielestä sahalla seurataan markkinaa ja uudistetaan laitteistoa markkinan tarpeiden mukaan. Huolto- ja kunnossapito-osaston on pysyttävä kehityksen tahdissa. Siten laitteita osataan huoltaa ja tarvittaessa korjata.

Meillä on minusta hyvin kehitysmyönteinen johto. Lindströmin Tommy tuli toimitusjohtajaksi Helsingistä vuonna 2006. Minun mielestäni Tommy on kyllä enemmän savolainen kuin me savolaiset itse, Ari heittää keskinäisestä ymmärryksestä ja hörähtää kepeään nauruun.

Sitten tärkein – eli totuus sulkapallosta ja punaisesta hatusta

Väätäinen on harrastanut sulkapalloa yli 30 vuoden ajan. Hän muistelee, että Jussi Tiirikka sai hänet aikoinaan houkuteltua Iisveden Kirin porukkaan, joka kokoontui pelaamaan kahtena iltana viikossa.

Nykyisin meillä on töistä sellainen 6-7 hengen porukka, jonka kanssa pelataan Iisveden koululla torstaisin ja sunnuntaisin. Siinä saa mukavasti hien pintaan ja pääsee sen jälkeen kotiin löylyihin. Kyllä minusta tuntuu sille, että pelaaminen on auttanut pysymään hyvässä kunnossa, Ari avaa sulkapallon parhaita puolia.

Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu halusi tietää, kuinka napataan kaikki verkon yli vauhdikkaasti viuhuvat lyönnit. Miten siis on?

No siten, että laittaa mailan vaan eteen, Ari vastaa kysymykseen lyhyesti ja pilke silmäkulmassa.

Punaisesta lippalakista on tullut toinen Väätäisen tavaramerkki. Mikäs tarina sen takana on?

No ei oikeastaan mikään. Se on vaan ollut kymmenkunta vuotta nyt päässä. Jos laittaisin jonkun toisen hatun päähän, niin joku kuitenkin tiedustelisi minulta, että missäs se punainen hattu on. Hattuja on vielä parikymmentä jäljellä. Olen luvannut joskus, että olen töissä niin pitkään kuin niitä riittää. Mutta ei se taida ihan pitää paikkaansa, Ari veistää.

Ari toteaa lopuksi, että töissä on paljon mukavampaa, kun ei olla hampaat irvessä. Huumori pitää mielen virkeänä ja auttaa jaksamaan.

Seuraavaa PIIMÄPOSTIA odotellessa, voit lukaista, mitä mieltä henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu on Iisveden Metsä Oy:n menestystekijöistä. Pääset juttuun TÄSTÄ.

Lue myös tarkemmin, mitä Arin ja muiden Piimänkadun moniosaajien työpäivä sisältää TÄSTÄ.

Seuraa meitä myös Facebookissa ja Instagramamissa .

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot

touko 17, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot
Jos ei ole taikauskoinen, niin silloin perjantai ja 13.päivä on erinomainen tilaisuus lanseerata yhtiön toimintaa ohjaavat arvot. Iisveden Metsä Oy:llä uskotaan hyvän tai huonon tuurin sijaan mieluummin vankkaan yhteistyöhön, jolla pärjätään syklisessä markkinassa seuraavatkin 100 vuotta.
 

Vuoronvaihto – Grilli kuumaksi ja hetki yhdessä

 
Aurinko hellii Iisveden kylää. Keli on kuin morsian, kuten joskus tavataan sanoa. Vain muutamia pilvilauttoja matkustaa taivaalla. Kello on pian kaksi iltapäivällä ja sahalla on vuoronvaihto.

Piimänkadun tuotantohallien keskellä on teltta ja maasturi. Mitään wunderbaumeja ei tarvita, kun ilmanala tihkuu kuusen tuoksua. Lautapaketeista on syntynyt grillipaviljongin ympärille hevosenkengän muotoinen rakennelma. Sen äärelle kohta pysähdytään pieneksi hetkeksi syömään yhdessä hyvin.

Suonenjokelainen, amerikkalaisen Top Chef-kilpailun finaalista maailmanlaajuisesti kuuluisaksi tullut keittiömestari Stefan Richter, on kuumentamassa pariloita. Menussa on irlantilaisia possuvartaita, tartar-kastike ja saksalainen perunasalaatti.

Saksalainen perunasalaatti on asteen parempaa. Ei mitään majoneeseja, vaan hyvät liemet. Hyvät öljyt ja sipulia, Richter luettelee.  

Suonenjokelainen, amerikkalaisen Top Chef-kilpailun finaalista maailmanlaajuisesti kuuluisaksi tullut keittiömestari <strong>Stefan Richter</strong>, on kuumentamassa pariloita. Menussa on irlantilaisia possuvartaita, tartar-kastike ja saksalainen perunasalaatti.
Stefan Richterin linjasto jakeli varmoilla otteilla maailmanluokan herkkuja maailmanluokan
sahaväelle.

Arvot, jotka kuvastavat jokapäiväistä työtä

Kun vartaat ovat löytäneet lautasille, Iisveden Metsä Oy:n toimitusjohtaja Tommy Lindström astelee paviljongin eteen lausumaan muutaman sanan tilaisuuden tarkoituksesta.
 
Haluaisin puhua teille tänään hieman tämän yhtiön kehittämisestä. Miten asioita pohditaan ja miten niitä hoidetaan. Meiltä on tähän asti puuttuneet alas kirjatut arvot, jotka näkyvät yhtiömme päivittäisessä toiminnassa, Lindström alustaa.

Sitten hän avaa liivinsä. Liivin alta paljastuu t-paita, jossa on firman logo ja otsikkona lukee ”YHDESSÄ PAREMMIKSI”. Sen alla lukee arvot:
 

  • Kannolta asiakkaalle yhdessä tehden
  • Arvostus
  • Kehityshakuisuus

Me pohdimme porukalla, mikä tätä meidän tekemistämme kuvastaa. Tähän päädyimme. Teemme täällä parempaa maailmaa yhdessä. Meidän on muistettava, että ei ole yhtä ainoaa tapaa toimia. Meidän pitää ottaa toisemme huomioon. Meidän pitää muistaa kuunnella ja arvostaa toisen ratkaisutapoja. Pidettävä tämä koko ketjumme mahdollisimman lujana, Lindström avaa arvojen filosofiaa.

Lindströmin puheessa korostuu toisen kunnioitus useita kertoja. Käyttäydytään toista kohtaan, niin kuin haluttaisiin itseä kohtaan käyttäydyttävän.

Maailma ei pysy paikallaan. Toivoisin, että me miettisimme täällä joka päivä, mitä me voimme tehdä fiksummin ja helpommin. Helppous ei ole mikään synti. Se tarkoittaa yleensä samalla tapaa tehdä tehokkaammin. Muistaisimme joka päivä avata suumme ja puhua ajatuksemme. Mitä työkaluja tai ohjelmia kenties tarvitaan. Näillä eväillä olemme pelissä mukana myös seuraavat 100 vuotta, Lindström niputtaa arvojen merkitystä koko yhtiön tulevaisuudelle.

Lopuksi hän kiittää kaikkia hyvästä työstä toivoen, että arvojen lanseeraus otetaan vastaan hyvänä juttuna.

Hän mainitsee myös, että kerrankin oli puhe, jossa ei tullut edes yhtään vitsiä – mikä on hyvin luontevaa osoittamaan yhtiön tapaa olla yhdessä arjessa: Hommia tehdään tosissaan, mutta aina mukana pieni positiivinen pilke silmäkulmassa.

Näinhän me olemme tehneet täällä asioita koko ajan. Mutta se on hyvä, että tätä tapaa tehdään nyt myös näkyväksi, kommentoidaan puhetta kuulijoiden joukossa.

  

Uutena henkilöstöjohtajana maaliskuussa aloittanut Kaisa Uuttu lausuu lopuksi muutaman sanan. Hän toivottaa kaikki mahdolliset ja mahdottomaltakin vaikuttavat ideat tervetulleeksi, miten työtä, turvallisuutta ja henkilöstön hyvinvointia voidaan edelleen tukea ja kehittää.

Jaahas, eiköhän lähdetä sitten takaisin töihin, kuuluu tuumaus ja väki purkaantuu trukkien, radiopuhelimien, näyttöjen, linjojen ja sahojen ääreen tekemään sitä, mistä Iisveden Metsä Oy on maapallon toisellakin puolella kuuluisa.

Yhdessä paremmiksi. Eikä edes satanut.

Tommy Lindströmin puhe kiteytti lujan ja kunnioittavan yhteistyön roolia yrityksen kilpailukeinona.
 

Piimäposti kävi tutustumassa tammikuussa työn kulkuun ja tapasi mm. ”Sensein”, nykyaikaisen sahurin ja yhtiön ”Nakkikoneen”. Pääset lukemaan lisää tästä.

Tule mukaan seuraamaan meitä Facebookiin ja Instagramiin .

Varsinaisen yhtiökokouksen esityslista 7.6.2022

touko 13, 2022

IISVEDEN METSÄ OY
VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 07.06.2022 kello 10.00
YRITYSPUISTO FUTURIA, JALKALANTIE 6, SUONENJOKI

ESITYSLISTA

  1. Kokouksen avaaminen (hallintoneuvoston puheenjohtaja)
  2. Puheenjohtajan ja sihteerin vaali
  3. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen (12 §)
  4. Pöytäkirjan tarkastajat, 2 henkilöä (tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina)
  5. Todetaan kokouksen osake- ja äänimäärä.
  6. Esitetään
  7. – tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2021
    – hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä
    – tilintarkastuskertomus

  8. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
  9. Päätetään toimenpiteistä, joihin taseen osoittama voitto tai tappio antaa aihetta (mahdollinen osingonjaon alkamispäivä; ehdotus 15.6.2022)
  10. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle.
  11. Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten palkkiot
  12. – hallintoneuvoston puheenjohtajan palkkio (aikaisemmin 3300 €/vuosi)
    – hallintoneuvoston jäsenten kokouspalkkio (aikaisemmin 160 €/kokous)
    – matkakustannukset valtion matkustussäännön mukaan.

  13. Tilintarkastajien palkkiot (laskun mukaan)
  14. Hallintoneuvoston jäsenten vaali
  15. Erovuorossa
    – Reijo Karttunen
    – Markku Miettinen
    – Kari Mölkänen

  16. Tilintarkastajien vaali
  17. -ehdolla varsinaisiksi tilintarkastajiksi KHT-yhteisö Ernst&Young vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mervi Markkanen

  18. Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle omien osakkeiden hankkimisen valtuuttamisesta:
  19. Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 20 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta.
    Osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla yhtiön ja osakkeiden myyjän sopimalla markkinahinnalla. Hankkimisvaltuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.
     

  20. Kokouksen päättäminen.
Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu pitää hyvää huolta Iisveden Metsä Oy:n tärkeimmästä menestystekijästä

Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu pitää hyvää huolta Iisveden Metsä Oy:n tärkeimmästä menestystekijästä

touko 3, 2022

98-vuotiaskin voi hyvin ja tehokkaasti, kun ihminen tuntee olevansa tärkeä. Iisveden Metsä Oy:n uusi Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu kertoo meille, mitä hyvinvoiva henkilökunta merkitsee yrityksen menestymismahdollisuuksille.
 

Kotiseutu metsän rikkauksien keskellä

 
Sahan keskeltä löytyvän konttitoimiston juurelle on kevään mittaan ilmestynyt jiirisirkkeli ja kuukulkija. Työnjohtorakennus on saanut yläkerran, johon on hiljattain muutettu.
 
Iisveden Metsä Oy:n uutena henkilöstöjohtajana aloittanut Kaisa Uuttu ottaa ovella uteliaan koputtelijan iloisesti vastaan. Kahvit napataan alakerran kahviautomaatista.
 
Saa kaikki kahvinsa lämpimänä, kun ei jää keitetyt kahvit pannuun seisomaan, Uuttu tokaisee automaatin parhaan puolen.
 
Kaisa Uuttu on lähtöisin Suonteen kupeen maalaismaisemista ja nykyinen koti löytyy Suonenjoen kylältä. Ja mikäs tällä seudulla on asuessa ja pysyessä, kun kaikki on hyvin lähellä.
 
Suonenjoki on siitä hirveän kiva paikka, että täällä ihmiset ovat hyvin auttavaisia. Jokainen tuntee toisensa. R-Kioskilla käydessä melkein tiedetään, mitä on hakemassa ja muut autoilijat tietävät, minne suuntaan laittaa päälle vilkun, Uuttu kuvailee asuinyhteisön elämää.
 
Suonenjoen kaltaisessa pikkukaupungissa luonto on läsnä myös ihan kylän ytimessä. Takapihalla kaikuu moniäänisenä lirkuttava lintujen kevätkonsertti.
 
Minusta metsä on ääretön rikkaus monella tavalla. Se antaa meille puuta hyödynnettäväksi ja jatkojalostukseen. Uutta puuta kasvaa taas tilalle, Uuttu sanoo.

Iisveden Metsä | Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu

Tuttuun porukkaan hoitamaan työtä, joka on olemassa ihmistä varten

 
Iisveden sahan henkilökunta on Kaisalle entuudestaan tuttua, sillä hän työskenteli samojen ihmisten kanssa jo työterveyskumppanuuden parissa.
 
Halusin siinä tehtävässäni silloin tutustua tarkasti asiakasyrityksiini, että voisin mahdollisimman hyvin tukea ja auttaa terveys- ja turvallisuusasioiden kehitystyössä, Uuttu kertoo toimintatapaansa aiemmassa roolissaan.
 
Tämän vuoden tammi-helmikuun kohdalla erään yhteispalaverin jälkeen, Uuttu sai sitten puhelun toimitusjohtaja Tommy Lindströmiltä, joka ehdotti hyppyä ”Piimän” omaan vahvuuteen.
 

Mutta miksi henkilöstöjohtajan työtä oikeastaan tehdään?

 
Tämä työnkuva on hieman leijuva käsite. Jokainen ymmärtää, mitä kaupan kassa tekee. Henkilöstöjohtamisessa on kyse työntekijöiden tukemisesta. Henkilöstön tyytyväisyys ja hyvinvointi ovat mittareita yrityksen tehokkuuteen ja toimivuuteen. Heille luodaan mahdollisuudet onnistua työssään. Kun ihmiset lähtevät töistä, he eivät ole aivan lopussa. Heillä on jaksamista huolehtia vielä läheisistään ja itsestään, Kaisa Uuttu linjaa.
 
Uutun mielestä kiire on hyvästä, kun on positiivinen tekemisen meininki. Mutta ei silloin, jos se on kroonista selviytymistä.
 

Kun näkee metsän puilta, maisemanvaihtoa ei tarvita

 
Työelämän nykyisistä vaatimuksista ja tehokkuustavoitteista käydään jatkuvasti vilkasta keskustelua eri medioissa. Kaisa Uutun mukaan, henkilöstöjohtamisessa ei ole kyse niinkään numeroiden ja lukujen tuijottamisesta, vaan siitä, että ihmiset voivat hyvin.
 
Työelämässä ihminen unohdetaan ihan liian usein. Se näkyy uupumuksena ja sairaslomina. Maanantaina saatetaan miettiä kotona, että miten voisi olla tämän päivän poissa. Porukka vaihtuu koko ajan, Uuttu kuvailee valitettavasti niin monen työpaikan normaalia arkea.
 
Ihmiset viihtyvät ja pysyvät työssään, kun he tuntevat tekevänsä arvokasta työtä, jolla on merkitystä. Arvostus ja kiitos säteilee motivaatioon.
 
Kun ideoita otetaan vastaan ja ihmistä kuunnellaan, silloin ei tarvitse lähteä hakemaan muutosta mistään muualta. On mahdollisuus oppia ja kouluttautua lisää, Uuttu korostaa.

Kaikki raaka-aineet parhaalle laadulle löytyy tontilta

 
Iisveden Metsä Oy:n kaltaista yritystä Uuttu ei muista vielä koskaan nähneensä. Hänen mukaansa Piimänkadun tontilla on kaikki mahdollisuudet menestyvälle liiketoiminnalle.
 
Täällä on todella poikkeukselliset ja kattavat henkilöstöedut. Minulta on tultu jo monta kertaa kysymään, tykkäänkö olla täällä töissä ja miltä paikka on tuntunut. Parhaillaan suunnittelemme yhteistä retkeä. Johto on äärimmäisen kiinnostunut ja ymmärtäväinen henkilöstöään kohtaan, Uuttu kuvaa ensimmäisten kuukausien kokemuksiaan.
 
Hän on käynyt myös kokeilemassa jo Iisveden koulun torstai-illan pelivuorolla, miten sulkapalloporukan vauhdissa pallot pomppivat.
 
Muistan pelanneeni viimeksi sulkapalloa polvenkorkuisena mökillä, mutta kyllä jokunen pallo meni verkon toisellekin puolelle. Sen kyllä haluaisin tietää, että miten otetaan ne ”Sensein” 120 km/h nopeudella verkon yli tulevat lyönnit, Uuttu naureskelee.
 
Kysytäänpä lopuksi vielä uudelta tulokkaalta muuta nopea kysymys ja mitä niistä tulee ensimmäisenä mieleen:
 
Leimikko – Kaisan vastaus: Lautatavara
Kuusi – Kaisan vastaus: Onhan se Suomen hienoin puulaji
Taimi – Kaisan vastaus: Uuden alku
Pokasaha – Kaisan vastaus: Mehtätyöt
Iisvesi – Kaisan (täydellinen) vastaus: Savon helmi
 
Seuraavassa Piimäpostissa Ari Väätäinen antaa vastauksen, miten viuhuva sulkapallolyönti selvitetään. Kuulemme samalla myös, millainen tarina hänen päässään matkaavalla mystisellä punaisella hatulla on.
 
Ennen seuraavan numeron ilmestymistä, voit tutustua koppariimme Anna Paanaseen tästä.

 
Lue myös hallintojohtajamme Kirsi Hämäläisen uratarina ja miten konttorityö on muuttunut 80-luvulta tähän päivään tästä

.

Tule mukaan seuraamaan Instagram-tiliämme (käynnissä on piimän bongauskisa 30.6.2022 saakka – palkintona polttopuita!) ja Facebook-sivuamme.

Ajat muuttuvat, mutta tilit täsmäävät, kun on tarkka taloudenpito – Haastattelussa hallintojohtaja Kirsi Hämäläinen

Ajat muuttuvat, mutta tilit täsmäävät, kun on tarkka taloudenpito – Haastattelussa hallintojohtaja Kirsi Hämäläinen

huhti 19, 2022

Kirsi Hämäläisen katse on harjaantunut havaitsemaan jopa pikkuruiset erot laskutoimituksista. Hän on ollut näköalapaikalla kokemassa konttorityön mullistukset yli 40 vuoden ajan. Miten entisajat ja nykyisyys poikkeavat toisistaan ja mikä samankaltainen hyvä on kestänyt ajan hammasta?

OMAN KYLÄN HOMMISSA

Kirsi Hämäläisen katse on harjaantunut havaitsemaan jopa pikkuruiset erot laskutoimituksista. Hän on ollut näköalapaikalla kokemassa konttorityön mullistukset yli 40 vuoden ajan. Miten entisajat ja nykyisyys poikkeavat toisistaan ja mikä samankaltainen hyvä on kestänyt ajan hammasta?

Kirsi Hämäläisellä on hyvin muistissa kultainen 80-luku ja ne hetket, kun hänen ja Iisveden Metsä Oy:n tiet kohtasivat.

Lukion jälkeen ja kirjoitusten päätyttyä, kävin kesätöitä kysymässä. Silloin konttoripäällikkönä toimi Hakkaraisen Helvi. Siitä se ura lähti mukavasti käyntiin postityttönä. Silloin Iisvedelläkin oli vielä kolme pankkia ja kolme kauppaa. Postipankin yhteydessä oli lisäksi Posti, Hämäläinen muistelee kylän tuolloista elämää.

Sahan töissä Kirsi on kirjaimellisesti kuin kotonaan, sillä Iisvesi on hänen synnyinseutunsa. Kotitilalta löytyi pieni metsäpläntti ja muutama kotieläin.

Postien parissa uransa aloitellut hallintojohtaja sai itse vuonna 2021 käteensä kirjekuoren, jonka sisältö tuli kuin puun takaa: Keskuskauppakamari myönsi hänelle yli 40 vuotta kestäneestä työurasta kultaisen elämäntyömerkin. Se on tunnustus vuosikymmenten ansiokkaasta työstä maan elinkeinoelämän hyväksi.

PALKKANAUHOISTA JA SÄHKÖSANOMISTA PAPERIPIHIIN ETÄTYÖHÖN

Kirsillä on tänäänkin täysmitallinen työpäivä menossa, vaikka kotoisasti hänen keittiössään pääsiäiskahvin, suklaamunien ja korvapuustin äärellä rupatellaankin.

Muutos alkuajoista nykypäivään on kyllä suuri. Koneellistuminen ja hyvät ohjelmat ovat mahdollistaneet nämä etätyöt. Papereitakaan ei tarvitse nykyisin enää tulostella kuin ihan vain muutamia, hän toteaa.

Toista oli uran alkutaipaleella, kun kaikki hallinnolliset työt hoidettiin käsipelillä.

Meille esimerkiksi soitettiin satamasta ja kerrottiin, että ”teille on saapunut sähkösanoma”. Viesti sitten kuunneltiin, kirjoitettiin paperille käsin ja vahvistettiin takaisin vastaanotetuksi. Sähkökirjoituskoneiden yleistyessä kysyin kerran, että eikö meillekin sellaista voisi jo hankkia. Sitten hankittiin, Kirsi muistelee hymyssä suin pientä tuuppaustaan kehityksen suuntaan.

Kauppaoppilaitoksen opintojen jälkeen, Hämäläisen toimenkuva muuttui laivauksiin ja palkanlaskentaan.

Palkkanauhat olivat sellaisia kapeita papereita, joihin palkat laskettiin käsin. Ei silloin mitään tietokoneita ollut. Laskut näppäiltiin laskukoneilla. Siinä oppi näpyttelemään tarkasti ilman, että tarvitsee edes katsoa koko laskinta, Hämäläinen naureskelee.

Hänen etätyöpisteeltään löytyy edelleen uskollinen ”kalkulaattori”. Se auttaa hahmottelemaan taulukkolaskentaohjelman rinnalla, miten johonkin laskennalliseen lopputulokseen päästään.

MONIPUOLINEN TYÖNKUVA ON SAHAN PUUMERKKI – AJASTA RIIPPUMATTA

Jos työtehtävät ovat monipuolisia nykyisin, niin totisesti sitä ne olivat myös ennen.

Hämäläinen havainnollistaa paperille piirtäen sahalaitoksen pihapiirin ajankulkua. Sahan kupeessa oli entisaikaan myös asuinrakennuksia.

Tien poikki rakentui lajitteluasema. Kaikki tavara tuli ja lähti sahalle silloin hinaajilla, uittamalla ja junilla. Kiskot menivät hake- ja turvekasoille saakka. Siellä kävin koputtelemassa junanvaunujen kylkiä ja päättelemässä, että onko sisällä mitään vai ei. Junanvaunusta piti etsiä ja kirjata numero, että tiesi mikä vaunu kuuluu mihinkin tilaukseen, Hämäläinen kertoo.

Rekat astuivat kuvioihin mukaan 80- ja 90-luvun taitteessa. Samoihin aikoihin uitot loppuivat ja hinaajat Metsä ja Tapio jäivät lopullisesti ansaittujen eläkepäiviensä viettoon.

PIIMÄ YHDISTÄÄ HÄMÄLÄISIÄ – JA MUITAKIN SISÄ-SAVOLAISIA PERHEITÄ

Hämäläisten poppoosta Iisveden Metsä Oy:n arjessa töitä paiskii Kirsin lisäksi kolme muutakin perheenjäsentä. Kirsin työkaverina hallinnossa toimivan tyttären, Kati Hämäläisen dalmatiankoira Romi on etäkonttorilla päivähoidossa ja viihdyttämässä juttuhetkeämme häntänsä heilutuksella.

Sahan väki on tehnyt keväisin ja syksyisin yhteisiä retkiä, joiden aikana on risteilty tai tutustuttu muihin, Iisveden Metsä Oy:n tavoin historiallisiin tehtaisiin, laitoksiin tai satamiin.

Paljonhan meillä on sahalla muitakin, jotka ovat samasta perheestä. Vanhempia ja heidän lapsiaan. Työnteko on kivaa yhdessä. Meillä ei olla sellaista turhaa tärkeilyä, vaan mutkattomuutta. Keskinäinen ymmärrys on hyvä, Kirsi kuvaa työpäivien tunnelmaa.

Kesätöistä on hyvin usein innostuttu jäämään sahan leipiin pidemmäksikin aikaa. Jopa vuosikymmenien ajaksi.

Tunnetko muuten jo muita sahan moniosaajia, kuten ”nakkikonetta” tai ”senseitä”? Voit lukea heistä lisää seuraavaa PIIMÄPOSTIA odotellessa tästä.

Tutustu myös metsäosastoon. Se on paikallinen metsäasioiden tietopankki. Eero Riipinen kertoo osaston toiminnasta lisää tästä.

Ota PIIMÄPOSTI ja ajankohtaiset uutiset seurantaan sosiaalisessa mediassa Instagramissa ja Facebookissa.

Kun savolainen kuusi lähtee maailmalle, matkaoppaana toimii joukkuehenki: Henkilökuvassa Anna Paananen

Kun savolainen kuusi lähtee maailmalle, matkaoppaana toimii joukkuehenki: Henkilökuvassa Anna Paananen

huhti 5, 2022

Pienen Iisveden kylän sahalla jalostetusta kuusitavarasta lähtee lähes 90 % rakennustarvikkeina ulkomaille. Logistiikkajohtaja Anna Paanasen joukkueella on tarkka käsitys, mihin lähetykset lähtevät ja mitä niille kuuluu.

ENSIN LÄHETELTIIN KESÄLLÄ KIRJEITÄ – NYT KUUSIMETSÄN AARTEITA YMPÄRI VUODEN

Kärkkäälän kylällä kevätaamu valkenee. Anna Paanasella on kotitiluksillaan tuoreet aamusumpit kupissa ja kuormien suunnittelu jo hyvässä vauhdissa.

Opiskellessaan puutekniikkaa Kuopiossa, Paananen löysi tiensä naapuriin ja Iisveden sahalle kesätöihin. Työnkuvaan kuului aluksi mm. postien lähettäminen, tilastojen tekeminen ja puhelimeen vastaileminen.

Vuonna 2013 sain sitten vakituisen paikan. Jussi Rossi otti hoitaakseen tuotantojohtajan työn ja sahatavaran lähetykset tulivat minun rastikseni, Paananen kuvaa nykyhetkeä ja veistää, että kesätyö taitaa olla sahan yleinen ”esikarsinta” moneen pitkään työuraan.

IISVEDEN METSÄ OY OPTIMAALISENA PALASENA OMANNÄKÖISESSÄ ELÄMÄSSÄ

Paanasen pihapiirissä vilskettä luo harmaa norjanhirvikoirien kasvattaminen. Metsästystä ahkerasti harrastavan Jussi Rossin yksi metsästyskoira, Heinämäen Huki, on Annan kennelin pentuja.

Huki onkin sekä muotovalio, että käyttövalio. Se on pärjännyt tosi hyvin näyttelyissä ja haukkukokeissa. Tämä kenneltoiminta on tällaista mukavaa vapaa-ajan puuhaa. Ei mitään bisnestä, Anna kuvailee harrastuksen luonnetta ja lisää itsekin olevansa aktiivinen metsästäjä.

Työpaikka kotitilan läheisyydessä on ollut kaikin tavoin sopiva palanen luonnon helmassa viihtymisen yhtälöön.

Kevät on hyvä aika mennä metsässä lumikengillä. Syksyisin kerätään sieniä ja marjoja. Paras iltapala on ruisleipä, jonka päällä on sipulin ja kerman kanssa pannulla käytetty kantarelli, Paananen kertoo luonnon monipuolista antia omassa elämässään.

Kymmenen kilometrin matka Piimänkadulle taittuu välillä pyörällä Karsikonmäen kautta.

Ja mansikat voi hakea läheiseltä Selänteen marjatilalta. Ollaan jo vähän kuin samaa perhettä, Paananen nostaa kotiseudun yhteisöllisyyttä esiin.

YHTEINEN PELIKIRJA SAATTAA TAVARAN MATKAAN JA PERILLE

Työssään Paananen suunnittelee lähtevien tavaroiden kuormat. Dokumenttien tekeminen, laivojen tilavaraukset ja autojen tilaukset tapahtuvat sähköisten järjestelmien kautta. niistä voi myös seurata toimituksien etenemistä.

Tarja Vornanen huolehtii vientitrailereista. Lastauspihalla vakituiset trukkikuskit Ari Suihkonen ja Joni Turkka nostavat oikeat tavarat oikeisiin kyyteihin.

Tästä pihasta auto lähtee kohti terminaalia, jossa lasti kuormataan laivaan. Siitä matka jatkuu Lybeckin satamaan. Italian toimitukset lähtevät siitä eteenpäin junalla. Joskus menee perille koko auto mukana, Anna havainnollistaa toimitusten kulkua.

Paananen pelasi joskus aktiivisesti pesäpalloa Suonenjoen Vasaman kopparina. Hän oli siis se takakentän kaveri, joka napsii palloja räpylään. Pesistausta on ollut hyvää treeniä nykyisiin koitoksiin.

Olimme parhaimmillamme Suomi-sarjassa asti pistämässä kampoihin muiden kylien porukoille. Näen tässä meidän työssämme samanlaisen tiimihengen merkityksen. Onnistuminen on joukkuepeliä. Eikä kukaan ”lankaannu”, jos jotain sattuu. Kaikesta opitaan. Kehitytään yhdessä, Paananen tiivistää työskentelylle voittavan pelikirjan sisällön.

Maailmalla yli 20 vuotta ja 35 eri maassa kiertänyt Pekka Sainio tuntee erityisen hyvin, mitä Paanasen tiimin matkaan lähettämästä sahatavarasta maailmalla tuumataan.

Voit lueskella seuraavaa Piimäpostia odotellessa hänen mietteitään tästä.
Tuotantojohtaja Jussi Rossin tarinaa sahan leivissä pääset lukemaan tarkemmin tästä.

Kuule aina etujoukossa uusimmat kuulumisemme ja tule seuraamaan meitä Instagramissa ja Facebookissa.

Puukauppa ja Iisveden Metsä Oy:n metsäosaston palvelut tutuksi – Haastattelussa metsäjohtaja Eero Riipinen

Puukauppa ja Iisveden Metsä Oy:n metsäosaston palvelut tutuksi – Haastattelussa metsäjohtaja Eero Riipinen

maalis 22, 2022

Iisveden Sahan keväisiä aamuja on kohta sata vuotta valvonut kukkulan päällä seisova keltainen puurakennus. ”Konttorinmäki”, niin kuin siitä kuulee puhuttavan. Tänään on aika astua konttorin ovesta sisään ja syventyä metsänhoidon ja puukaupan pariin Iisveden Metsä Oy:n metsäjohtaja Eero Riipisen johdolla.

”PIIMÄN” METSÄOSASTO ON METSÄNOMISTAJAN PAIKALLINEN PALVELUPISTE

Toimiston väen tervehdykset saattelevat sisälle ja käytävän päähän. Puisen oven luona seisoo kyltti, jossa lukee ”METSÄOSASTO”. Täältä löytyy se tiimi, joka huolehtii metsänomistajien tarpeista ja toiveista, kun metsää myydään tai metsäasioiden kanssa kaivataan apua.

Paljon me juttelemme täällä muustakin kuin puun ostosta. Monipuolinen asiakaspalvelutyö on mahdollista, kun osaaminen ja kokemus on täällä sahalla niin laajaa. Jos me emme itse hoida jotakin asiaa, niin osaamme ainakin neuvoa eteenpäin ja oikeaan paikkaan, Metsäosaston toiminnasta vastaava Eero Riipinen raottaa osaston roolia.

Riipisen työpäivät koostuvat hyvin erilaisista sisällöistä. Parhaillaan työnkuvaan kuuluu uuden työntekijän perehdytystä. Joskus on asiakaskäyntejä. Seuraavalla viikolla tulee yhteistyökumppaneita vierailulle.

Tänään on varattu aikaa markkinoinnille ja joskus jalkaudutaan kouluihin kertomaan lapsille metsäalasta. Meillä toimenkuvat ovat tällaisena pienempänä metsäyhtiönä hyvin laajoja, Riipinen toteaa.

Kevät kolkuttelee ovella ja metsäosastolle lumien hupeneminen tarkoittaa tahdin kiihtymistä.

Osa hakkuista tehdään talvisin. Osa kesällä. Sitten on kelirikkokausi, jolloin työn kulkuun vaikuttaa erittäin paljon tiestön kunto. Puut pitää pystyä järjestämään turvallisesti metsästä sahalle, Eero mallaa vuoden kiertokulkua.

LAPSUUDEN HAAVEAMMATTI OSUI LÄHES KERRALLA KOHDALLEEN

Hankasalmen maaseudulta kotoisin oleva Eero Riipinen halusi pienenä maanviljelijäksi, koska isän viljelytouhut näyttivät niin kivalta. Sitten tuli hetki, kun innostus kokkaamiseen syttyi erilaisten ruokaohjelmien kautta. Ensimmäinen yritys ja sen lopputulos kauhan varressa saivat kuitenkin toisiin ajatuksiin.

Tie johti Savon Ammatti-instituuttiin ja metsäalaa opiskelemaan Toivalaan. Nykyisin olen kyllä hyvä jo ruuanlaitossakin, Eero virnistää.

Nikkarilan (nykyinen XAMK) korkeakouluopinnoissa Eero tutustui Jussi Rossiin, joka toimii Iisveden Metsä Oy:n tuotantojohtajana. Jussin houkuttelut sahaelämän pariin tuottivat tulosta.

Tilaisuus työskennellä paikallisella sahalla kuulosti kyllä niin hyvälle, että ei siinä paljon tarvinnut Jussin ylipuhua minua, Eero muistelee siirtymistään ”Piimän” vahvuuteen.

MITEN METSÄN MYYNTI TAPAHTUU? PUUKAUPAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ

Metsäkaupan laatiminen aloitetaan päättämällä puukaupan kohde ja hakkuun luonne eli onko kyseessä harvennus, metsän uudistus vai molempia.

Tarjousten perusteella sovitaan kauppa ja tehdään alueesta metsänkäyttöilmoitus Metsäkeskukselle. Ilmoituksen voi tehdä kumpi osapuoli tahansa. Myyjä voi valtuuttaa ostajan tekemään ilmoituksen puolestaan.

Varsinainen hakkuutyö voi olla seuraavalla viikolla, seuraavan kuukauden aikana tai seuraavana vuonna. Harvemmin kuitenkaan kaupanteosta kuluu puolta vuotta pidempään, Riipinen kuvailee työjärjestelyjä.

Valmis tavara siirretään tien varteen, josta puut kuljetetaan sahalle. Kaupan yhteydessä voidaan sopia myös muista metsänhoidon toimenpiteistä.

Hakkuu on aina yksilöllinen tapahtuma. Leimikko ei ole koskaan samanlainen, vaikka paikkakin olisi tismalleen sama. Puuston määrä on erilainen. Tässä työssä ammattilaisen silmä alkaa ajan kanssa harjaantumaan. Tulee valokuvamainen muisti, millainen mikäkin paikka on, Riipinen toteaa.

PITKÄT URAT JA SEURAAVA KAUPPA PUHUVAT TYÖPAIKAN JA ONNISTUMISTEN PUOLESTA

Työyhteisöään ja työkavereitaan Eero Riipinen nimittää tunnolliseksi sakiksi. Jokainen sahalla kokee olevansa merkityksellinen.

Uusiin ihmisiin tutustuu työn kautta koko ajan lisää, kun on aktiivisesti tekemisissä eri toimijoiden kanssa oppilaitoksista metsäyhtiöihin.

Iisveden Metsä on yhteisö, jonka tekijöillä on kasvot. Me tunnemme toisemme. Täällä talossa tehdään paljon pitkiä työuria. Kyllähän sellainen kertoo tästä työpaikasta paljon, Riipinen päättää.

Ja metsänomistajien kanssa yhteistyössä onnistumisen paras mittari on tietysti se, että puukaupan jälkeen tulee seuraavakin kauppa.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukaista mitä puukaupasta tuumasi aiemmin Aulis Sahimaa, joka ehti olla sahan palkkalistoilla 40 vuoden ajan. Lue artikkeli tästä.

Ei sellaista kuormaa, joka ei metsästä sahalle saapuisi – Haastattelussa Vesannon Kuljetus Oy:n yrittäjät Timo ja Tommi Koljonen.

Ei sellaista kuormaa, joka ei metsästä sahalle saapuisi – Haastattelussa Vesannon Kuljetus Oy:n yrittäjät Timo ja Tommi Koljonen.

maalis 2, 2022

Helmikuinen torstai on tuonut pienen plussakelin kylään. Metsätaipaleilta tukkilajitteluun puukuormia ajavat veljekset Timo ja Tommi Koljonen ovat vastassa sahan parkkipaikalla. Pian selviää, miltä elämä puuauton ratin takana näyttää ja mikä tuo merkitystä kaikkeen tien päällä vietettyyn aikaan.

PUUAUTOILIJAN AMMATTI ON SOVITTU JO SYNNYTYSLAITOKSELLA

Nousemme toiseen Vesannon Kuljetus Oy:n Scaniaan tuulensuojaan juttelemaan. Sen tilava hytti, Tommi Koljosen sanoin kolmio, toimii yhdistettynä keittiönä, eteisenä ja olohuoneena. Keskellä sijaitsevasta hyllystä pullahtaa esiin mikro.

Moottorit ja autot ovat olleet aina meidän elämässämme mukana. Rekan kyydissä olemme istuneet melkein synnytyslaitokselta lähtien. Autossa vietetään paljon aikaa. Ehkä liikaakin, jos meidän puolisoiltamme kysytään, Tommi heittää pieni virne naamalla.

Timon ja Tommin isä, Teuvo Koljonen, oli myös puutavara-autoilija. Hän omisti jo 70-luvulla kuorimakoneen, jolla kuorittiin puuta Iisveden ympäristössä. Hän linjasi pojilleen, että rekan rattiin lähdetään vasta sitten, kun on ensin koulut käyty.

Tommi on valmistunut logistiikkainsinööriksi Jyväskylän teknillisestä oppilaitoksesta Leijonien kultavuonna 1995. Timo sai päätökseen saman tutkinnon samasta paikasta viisi vuotta myöhemmin eli vuonna 2000.

Koulusta sai paljon hyödyllistä tietoa esimerkiksi ajojen ja purkujen suunnitteluun. Ja kustannusasioista arvokasta tietoutta, Tommi luettelee koulutuksen hyviä puolia.

Hän heittää malliksi lukuja puunajon alkuinvestoinneista. Uusi nosturi, perävaunu ja ”nuppi” maksavat yhteenlaskettuna noin 450 000 euroa. Ja silloin käytössä on vasta työkalu – ilman, että kukaan on ratissa.

Koljosten seuraava autoileva sukupolvi on jo puolivalmiina jatkamaan firman tarinaa, kun Timon 11-vuotias poika Emil osaa jo lastata kuorman ja peruuttaa.

Timon ja Tommin Vesannon Kuljetus Oy on ollut tien päällä tukkikuormien kanssa jo yli 30 vuotta.

PUUNAJO ON ONGELMANRATKAISUA JA PAIKALLISTUNTEMUSTA

Timo näyttää puhelimestaan kuvan, jossa auto lähti lastauspaikalla valumaan kohti ojaa. Jäisellä pinnalla oli hetkessä pyörän pito kateissa ja ojan penkka kutsui.

Aina on olemassa riski, että jotain käy. Siinä pitää sitten ratkaista se tilanne jollakin tavalla. Tässä tilanteessa tyhjensin kuorman pois päältä ja laitoin ketjut. Siitä se sitten lähti auto nousemaan takaisin tielle, Timo kertoo.

Koneyrittäjät pitävät tiiviisti yhtä. Ongelmatilanteissa parasta ratkaisua mietitään porukalla. Radio jää hytissä täysin sivurooliin, kun tuttujen kanssa vietetään puhelimessa aikaa. Tommin mukaan, yksi akullinen virtaa ja 7 tuntia puhetta ei tahdo yhteen päivään mahtua.

Pikkuteiden ja suoalueiden reitit voivat olla joskus isoja kysymysmerkkejä. Kaikkiin tilanteisiin ei vielä Google anna vastauksia, joten hyvästä paikallistuntemuksesta on valtavasti apua.

Tiet on kyllä opittu tuntemaan hyvin. Ja sitten jos me emme itse tiedä jotain seutua, niin kysymme meille keikkaa heittävältä Huuskosen Artolta. Hän on ajellut näillä raiteilla 30 vuotta, Tommi paljastaa veljesten oman tietolähteen.

AUTON RATISSA JA LIIKENTEESSÄ ON AINA FIRMANSA KÄYNTIKORTTINA

Rekkakuskin ammattiin liittyy paljon mielikuvia. Niin hyvässä – kuin pahassa.

Ainahan sitä välillä kuulee, että onko se kuorma pakko juuri nyt tehdä. Ollaan tukkona tai hajottamassa teitä. Suurin osa kohtaamisista on kuitenkin mukavia. Kun lähiseudun metsänomistajat käyvät lastauspaikalla juttelemassa. Joskus voi siinä sitten samalla vinkata Iisveden Metsän puun ostosta heille, jotka eivät siitä vielä niin paljoa tiedä, Tommi tokaisee.

Timolle on jäänyt hyvin mieleen myös viime ajoilta eräs tankkaushetki Konnevedellä.

Siellä tuli pikkupoika kysymään minulta, että pääseekö kyytiin? Siinä sitten vedettiin pojan kanssa kierros hallin ympäri. Kyllä meillä pieni aika löytyy aina uteliaalle pikkuväelle, Timo kertoo veljesten yhteisestä periaatteesta alan maineen rakentajana.

Tommi Koljosen mukaan, päivän suunnitelmat voivat vaihtua hyvinkin aikaisin. Joskus jopa aamuviideltä.

Suunnitelmat muuttuvat joskus jo aamuviideltä – Työ Iisveden Metsän kanssa tuo joustoa

Työpäivän käsikirjoituksia suunnitellaan etukäteen, mutta siihen voi tulla muutoksia jo aamuviideltä. Jos esimerkiksi junavuoro peruuntuu. Tien päälle ei tarvitse onneksi lähteä säässä kuin säässä.

Puunajo Iisveden Metsälle tuo paljon vapautta. Pääkallokeleissä ei ole pakko lähteä liikkeelle, kun voimme hyvin vapaamuotoisesti suunnitella kuormien ajoa keskenämme, Tommi toteaa.

Molempien veljesten mielestä Iisveden Metsä on metsänomistajan kannalta hyvä firma myydä puuta. Tukit liikkuvat tosi tarkasti ja kaikki jälkihoitokin hoidetaan hyvin.

Kun on pitkään tehnyt tätä ja on miettinyt, millä autolla kannattaa mennä minnekin kuormauspaikalle, niin aina on kuorma saatu perille. Kun vehkeet pysyvät ehjänä ja kuorma saapuu metsästä sahalle, se on aina hieno voitto, Timo kiteyttää työn parhaan kirsikan kakkuun.

Seuraavassa Piimäpostin artikkelissa kerromme lisää metsäkaupan tekemisestä. Sillä aikaa – ota seurantaan Facebook– ja Instagram-tilimme.

Lue odotellessa myös, mitä tukeille tapahtuu sahalla aiemmasta artikkelistamme TÄSTÄ

Timon ja Tommin autot ovat liikkuvia kolmioita, joiden kyytiin utelias pikkuväkikin on tervetullut. ”Se on hyvää mainosta koko tälle meidän alallemme”, Timo toteaa.
×

YHTIÖJÄRJESTYS

1§

Toiminimi ja kotipaikka

Yhtiön toiminimi on Iisveden Metsä Oy ja kotipaikka Suonenjoki.

2§

Toimiala

Yhtiön toimialana on harjoittaa puunjalostusteollisuutta sekä kaikkea laillista liiketoimintaa.

3§

Suostumus osakkeiden hankintaan

Osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. Oikeus merkitä ja muutoin hankkia yhtiön osakkeita on jokaisella yksityisellä ja yhteisöllä, jotka hallintoneuvosto hyväksyy hallituksen esittäminä uusina osakkaina merkitsemään ja hankkimaan osakkeita.

4§

Osakkeiden lunastusoikeus

Jos yhtiön Osake siirtyy yhtiön ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle, ja yhtiöllä on oikeus lunastaa osake seuraavilla ehdoilla:

1) Lunastusoikeus koskee kaikkia saantoja.

2) Vastikkeellisissa saannoissa lunastushinta on siirtäjän ja siirronsaajan sopima hinta, mutta kuitenkin enintään EUR 10 /osake. Jos saanto on vastikkeeton, lunastushinta on EUR 10 / osake.

3) Mikäli yhtiö käyttää lunastusoikeuttaan, hallituksen on tehtävä lunastusvaatimus osakkeen saajalle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun osakkeen siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle.

4) Lunastushinta on suoritettava siirronsaajalle käteisenä rahana, pankkisiirrolla tai pankin varmentamalla shekillä kahden viikon kuluessa lunastusvaatimuksen tekemisestä lukien tai mainitussa ajassa talletettava ulosoton haltijalle.

5) Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on siirrettävä välimiesten ratkaistaviksi välimiesmenettelystä annetun lain (967/92) mukaisessa järjestyksessä.

5§

Hallitus

Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, ellei asia tämän yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu hallintoneuvostolle. Hallitukseen kuuluu 3-5 jäsentä, joista yksi on
toimitusjohtaja sekä lisäksi kaksi varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi vuotta luettuna varsinaisesta yhtiökokouksesta varsinaiseen yhtiökokoukseen.

6§

Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka tulee hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaan hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa. Hallitus valitsee keskuudestaan varatoimitusjohtajan.

7§

Yhtiön edustaminen

Yhtiötä edustaa paitsi hallitus, toimitusjohtaja yksin, kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen jäsen yhdessä hallituksen yhtiön edustamiseen valtuuttaman henkilön kanssa. Hallitus voi antaa edustamisoikeuksia.

8§

Hallintoneuvosto

Yhtiökokous valitsee yhtiön osakkaista kymmenjäsenisen hallintoneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan luettuna varsinaisesta yhtiökokouksesta varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallintoneuvoston jäsenistä eroaa kahtena vuotena kolme ja kolmantena neljä vuoron mukaan. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

9§

Hallintoneuvoston tehtävät

Hallintoneuvoston tehtävänä on

1) Valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa.

2) Antaa lausuntonsa varsinaiselle yhtiökokoukselle tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen johdosta.

3) Kutsua yhtiökokouksen koolle.

4) Valita hallitus ja määrätä hallituksen jäsenten palkkiot. Hallintoneuvoston kokouksissa on hallituksen jäsenillä oikeus olla läsnä ja lausua mielipiteensä.

5) Tehdä metsätalouden edistämiseen tähtääviä aloitteita.

10§

Tilinpäätös

Tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen ja muiden yhtiön toimintaa koskevien pöytä- ja asiakirjain tulee olla viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä valmiina jätettäväksi hallintoneuvostolle.

11§

Tilintarkastajat

Yhtiössä on yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajat valitaan vuodeksi kerrallaan.

12§

Yhtiökokouksen koollekutsuminen

Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava julkaisemalla se viimeistään 2 viikkoa ennen kokouspäivää yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä tai yhtiön internetsivuilla. Kutsussa on mainittava
kokouksessa käsiteltävät asiat. Kaikki mainittuihin asioihin kuuluvat ehdotukset ja asiakirjat on kahdeksan päivän ajan ennen kokousta pidettävä osakkeenomistajien nähtävillä yhtiön konttorissa sen aukioloaikoina. Muut tiedonannot osakkaille on toimitettava samalla tavoin kuin kutsu yhtiökokoukseen.

13§

Yhtiökokouksen sisältö

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallintoneuvoston määräämänä päivänä kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kokouksessa on: esitettävä

1) tilinpäätös ja toimintakertomus

2) hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä

3) tilintarkastuskertomus päätettävä

4) tilinpäätöksen vahvistamisesta

5) toimenpiteistä, joihin taseen osoittama voitto tai tappio antaa aihetta

6) vastuuvapaudesta hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle

7) hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista valittava

8) hallintoneuvoston jäsenet

9) tilintarkastajat käsiteltävä

10) mahdolliset muut kokouskutsussa mainitut asiat.

14§

Äänileikkuri

Osakkeenomistajalla on äänivalta hänen omistamiensa osakkeiden lukumäärän mukaan siten, että

1-2 osakkeesta on 1 ääni

3-5 ” ” 2 ääntä

6-10 ” ” 3 ääntä

ja lisäksi jokaisesta seuraavasta 10 osakkeesta 1 ääni. Sen äänioikeus, joka samalla edustaa toista osakkeenomistajaa, määrätään kaikkien hänen edustamiensa osakkeenomistajien yhteenlasketun osakemäärän mukaan.

15§

Yhtiökokouksen puheenjohtajan valinta

Yhtiökokouksen avaa hallintoneuvoston puheenjohtaja, minkä jälkeen kokouksen osanottajat henkilöluvun mukaan valitsevat puheenjohtajan.

16§

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous. Päätös on pätevä vain, mikäli osakkeenomistajat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista, ovat sitä kannattaneet.

Iisveden Metsän liiketoiminta on siirtynyt osaksi Koskisen-konsernia 1.6.2025 alkaen.
Lue lisää
The business operations of Iisveden Metsä have become part of the Koskisen Group as of 1 June 2025
Read more »
Iisveden Metsän liiketoiminta on siirtynyt osaksi Koskisen-konsernia 1.6.2025 alkaen.
Lue lisää
  • KUKA
  • MITÄ
  • MITEN
  • MISSÄ
  • TUOTTEEMME
  • MITEN OSTAN
  • KUINKA MYYN
  • VASTUULLISUUS
  • YRITYS
    • Yritys
    • Historia
    • Piimäposti
    • Tiedotteet
  • OTA YHTEYTTÄ
  • SAVO
  • EN

Miten sujuu ensimmäinen kesä Piimällä? Kesälomia tuuraavan Niko Kumpusalmen haastattelu

mennessä IIS-admin | kesä 19, 2023 | Markkinointiviesti

Kesätyöt ovat toimineet yleisenä reittinä pitkiin, jopa vuosikymmenien kautta eläköitymiseen asti kestäneisiin työuriin Iisveden Metsä Oy:n leivissä. Niko Kumpusalmen ensimmäinen kesä ”Piimällä” sujuu mm. lastauspihalla trukin puikoissa. Millaisia mietteitä Nikolla on...

Saha-alan työelämä ja mahdollisuudet tutuksi nuorille – Sahavierailuilla Lapinlahden ja Varpaisjärven koulut

mennessä IIS-admin | kesä 5, 2023 | Markkinointiviesti

Metsäala on Suomen neljänneksi suurin vientiala, joka tarvitsee säännöllisesti uusia osaajia jatkamaan työtä suomalaisten metsien hoidon hyväksi. Saimme toukokuussa kunniavieraita Lapinlahdelta ja Varpaisjärveltä, kun paikallisten koulujen nuoret kävivät tutustumassa...

Savolaisen paluu tuttuihin kuvioihin – Haastattelussa metsäjohtaja Hennariikka Savolainen

mennessä IIS-admin | touko 22, 2023 | Markkinointiviesti

Varkauteen vievän vitostien poskessa seisovassa valotaulussa välkkyvät toukokuun alussa Keski-Savon ja Soisalon seudun metsänomistajille tutut kasvot. Metsäjohtaja Hennariikka Savolainen on palannut äitiyslomaltaan puunhankintapuuhiin. Savolaisen tie nykyiseen...

Näin työpaikan liikuntaedut tukevat Piimän sahureiden ennätystehtailua – ”Oma motivaatio on kaikkein tärkein”

mennessä IIS-admin | touko 4, 2023 | Markkinointiviesti

Suomen terveysministeriön tutkimusraportit kertovat, että työpaikkaliikuntaan panostaminen tuo yhdellä liikuntaan sijoitetulla eurolla tilalle jopa 5,5 euroa. Piimäpostin toimitus lähti haastamaan työporukkaa sulkapallomatsiin ja otti samalla selvää, millaisia...

Hyvinvoiva kuski on kasvavan kuljetusyrityksen puumerkki – Haastattelussa Kalla Forest Oy:n Timo ja Antti Tukiainen

mennessä IIS-admin | huhti 24, 2023 | Markkinointiviesti

Timo ja Antti Tukiaisen reitti puunkuljetusalan yrittäjiksi on kulkenut isän hytin ja omaehtoisen innostuksen kautta. Pohjois-savolaisen Kalla Forest Oy:n:n osakasyhtiötä H. Tukiainen Oy:tä luotsaavat veljekset luottavat siihen, että hyvinvoivat ja...

Tahtotilana sahan kuusiruokinta 40-60 kilometriä kerrallaan – Haastattelussa Kari Snellman

mennessä IIS-admin | huhti 13, 2023 | Markkinointiviesti

Kari Snellman tuntee Suonenjoen kadut ja isot koneet kuin omat taskunsa. Hänen työelämän tarinassaan sanonta ”oma maa mansikka, muu maa mustikka” istuu kuin hänen pyöräkuormaajansa syöttämä kuusitukki sahalinjaan. Mitä ajatuksia rauhanturvaaja-aika Lähi-Idässä...
« Vanhemmat merkinnät
Seuraavat merkinnät »

Viimeisimmät uutiset

  • Uusi metsäjohtaja Kaija Rissanen vaihtoi maidon metsään ja Piimään: ”Sitä miettii omalle kohdalleen, mitä itse metsänomistajana arvostaisi”
  • Paluu päiväksi pulpettiin – Metsäalan oppimispäivissä ajetaan uraa, käsketään kouraa ja soitetaan sahaa
  • Varsinaisen yhtiökokouksen esityslista 26.5.2025
  • ”Yksikin kerta on liikaa. Älä edes kokeile” – Nuoruus ilman päihteitä-kiertueen puhujat sanoittivat nuorten päihteiden käytön karut tosielämän seuraukset
  • Modernin pyöräkoneen tukkikoura, hyvä ryhmähenki ja varmat otteet ovat Jake Fräntilän työpäivän tärkeimmät välineet – ”Kone auttaa sinua kehittymään kuskina”
  • Kuusistaan maailmalla tunnetun Iisveden sahan seuraava vetäjä Jesse Kuusisto on sukupolvensa neljäs vetolenkki puuteollisuudessa – ”Pidämme jatkossakin hyvää huolta ihmisistä”
  • KUTSU YLIMÄÄRÄISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN
  • Iisveden Metsä sopinut liiketoimintansa myymisestä Koskiselle
  • 5 vuotta täyttävä Rautalammin Metsäeskari on saavuttanut lasten ja paikallisten perheiden keskuudessa suosion odotettuna ensiopinahjona – Tästä metsäeskarissa on kyse
  • PEFC-sertifiointi on metsänomistajalle vakuutus, jonka avulla metsässä tehdään sukupolvisesti oikeita päätöksiä – ”Monille sertifioinnin puuttuminen voi tulla jopa täytenä yllätyksenä”
  • Työn arvostus ja positiivisuus Iisveden perintönä: Haastattelussa sahanhoitajan poika ja Iisveden oma kasvatti Tapio Rissanen
  • Tarkka, terävä ja luja jakosaha on Piimän ”Graalin Malja” – Esittelyssä sahurin ja terämiehen työ ja työvälineet
  • Miltä näyttää Piimän sahan toimitusjohtajan entinen koti? Esittelyssä lähes 100-vuotinen ja legendaarinen konttorirakennus
  • 100-vuotisjuhlavuosi nippuun – Vuoden 2024 lisätyt sivut ja kuvat, joista et ehkä vielä tiennyt
  • Suojattu: kuvaslider
  • Millaista on työn rytmikäs pauke sahan linjassa? Piimäpostin erikoishaastattelussa linjan luottopelurit
  • Abete perfetto, grazie! Millaisia ovat Iisveden Metsän italialaiset asiakkaat? Haastattelussa paikallinen kuusilähettiläämme Stefano Creazzo
  • Lälläri ja exät ovat vakioseuraa, mutta pärreet eivät pala – Piimäposti työnjohtaja Sami Matilaisen mukana aamuvuorossa
  • Metsän uudistaminen tutuksi metsäasiantuntijamme Santtu Korhosen johdolla – Näin tunnistat ensiluokkaisen kuusentaimen
  • Tehokasta ja lupsakkaa joukkuepeliä kuormien ja kiekon parissa – Haastattelussa lähetyksen luottotrukkikuski Joni Turkka

Arkistot

  • toukokuu 2025
  • huhtikuu 2025
  • maaliskuu 2025
  • helmikuu 2025
  • tammikuu 2025
  • joulukuu 2024
  • marraskuu 2024
  • lokakuu 2024
  • syyskuu 2024
  • elokuu 2024
  • kesäkuu 2024
  • toukokuu 2024
  • huhtikuu 2024
  • maaliskuu 2024
  • helmikuu 2024
  • tammikuu 2024
  • joulukuu 2023
  • marraskuu 2023
  • lokakuu 2023
  • syyskuu 2023
  • elokuu 2023
  • kesäkuu 2023
  • toukokuu 2023
  • huhtikuu 2023
  • maaliskuu 2023
  • helmikuu 2023
  • tammikuu 2023
  • joulukuu 2022
  • marraskuu 2022
  • lokakuu 2022
  • syyskuu 2022
  • elokuu 2022
  • kesäkuu 2022
  • toukokuu 2022
  • huhtikuu 2022
  • maaliskuu 2022
  • helmikuu 2022
  • tammikuu 2022
  • joulukuu 2021
  • toukokuu 2021
  • marraskuu 2020
  • heinäkuu 2020
  • kesäkuu 2020
  • toukokuu 2020

Suunnittelu: Elegant Themes | Tuen toimitti: WordPress