GT lasissa ja hassuja dimensioita puheissa
Seinäjulisteissa lukee ”See what we saw” ja ”Iisvesi-Posse”. Salamavalot räpsähtelevät. Henkilöstöjohtaja Kaisa Uuttu kierrättää prikkaa, joka on täyttynyt poreilevista Collins-laseista. Sitruuna ja katajanoksa vihjailevat, että nyt on hyvät kemut alkamassa.
Vain punainen matto ja pääsylippujen kulmia valkoisin sormikkain raksautteleva komeljanttari oven suusta puuttuu. Muuten voisi kuvitella olevansa hienossa seurapiirigaalassa.
”Kyllä tässä Giniä on!”, kuuluu eräs toteamus hieman yllättyneellä äänellä. Tervetuliaismaljaksi tarkoitetun cocktailin sekoitus on kuitenkin maanantaisen autoilijaystävällinen.
Aurinkoinen maanantai-iltapäivä on sahan muussa arjessa suhteellisen tavallinen. Ikkunasta näkyy pyöräkoneiden ja trukkien kurvailua tukki- ja lautalasteissa. Koneet käyvät. Saha soi.
Elinkeinoelämän vaikuttajista koostuva vieraskaarti on istahtanut kahvikuppien kanssa penkkeihin kuuntelemaan, mikä sydänsavolaisessa sahassa sykähdyttää maailmalla.
Meillä on täällä oma juttumme. Savolainen kuusi kasvaa sopivan hitaasti tiheäsyiseksi. Oksat ovat pieniä ja terveitä. Teemme asiakkaamme pyynnöstä hassujakin dimensioita. Vaikka yhden kontillisen kerrallaan, tovi sitten vielä parkkipaikalla liikenteenohjaushommissa käsiään heilutellut toimitusjohtaja Tommy Lindström kuvailee Iisveden Metsä Oy:n kilpailuetuja.
Kansainväliset asiakkaat tuntuvat huomanneen laadun ja asiakaslähtöisen toimintatavan. Sen huomaa ainakin kahdesta asiasta:
Meidän asiakkaamme ovat usein pieniä ja paikallisia perheyrityksiä. Asiakassuhteet ovat olleet hyvin pysyviä. Jotkut ovat alkaneet jo 90-luvulla. Italialaiset saisivat kyllä kuusensa lähempääkin, mutta silti he ottavat yhteyttä mieluummin tänne Iisvedelle, Lindström kuvailee asiakkaiden laatutietoisuutta ja yhteistyön arvostusta.
Toinen tosiasia on, että viimeiset 5 vuotta ovat tuoneet Iisveden Metsä Oy:n tuotantoon 40 % kasvuhypyn. Lindström ohjaa tästä kiitosta investoinneille ja kaikelle yhteistyöavulle, mainiten mm. ELY-keskuksen roolin uuden tuorelinjan rakennustöissä vuosina 2018-2019.
Nykyisin saha on 52 oman työntekijän ja noin 35 urakoitsijan leipäpuu.
Perheiden sisäistäkin suositusta on ilmeisesti ollut, kun samasta suvusta ollaan jo viidennessä sukupolvessa täällä töissä. Minulla ei ainakaan ole mitään vaikeuksia mennä illalla nukkumaan huonon omantunnon kanssa, hän kiteyttää ajatustaan nykyisen kasvun taimikoista.
Rohkea savolainen sahaa 4,40, vaikka junan vaunu on 4 metriä
Konttorin eteisessä on liivien ja korvatulppien jako. Ennen kotoisasti kuusentuoksuista kävelylenkkiä tukkilajittelua kohti, päätetään näpsäyttää konttorin kuistilla pienet yhteispotretit. Tiedä, vaikka otokset päätyisivät pian julkaistavaan 100-vuotishistoriikkiin?
Kansanedustajavieraaksi saapunut Kokoomuksen Marko Kilpi mainitsee ennen sahakierroksen alkua aikatauluteknisistä paineista.
No onneksi tämä on pieni saha, niin ei meillä kierroksessa kauaa mene, Lindström veistelee.
Upouudella sahurin kopilla pysähdymme seuraamaan, kuinka uutta toimituserää ajetaan sahalinjasta läpi. Erikoispituuksia ja hassuja dimensioita ”Piimän” tapaan tietenkin. Tänään määränpäinä ovat Saudi-Arabia, Japani ja Irak.
Asiakaslähtöisyys ymmärretään meillä Suomessa kyllä aivan eri tavalla kuin muualla. Esimerkiksi kiinalaiset tilaavat tavaransa siinä mitassa, miten ne junan vaunuihin vaan parhaiten sopivat, Sahateollisuus Ry:ssä lokakuuhun saakka toimitusjohtajan tehtäviä hoitanut Kai Merivuori kommentoi.
Merivuoren jäädessä eläkkeelle, toimitusjohtajan työssä juuri aloittanut Tino Aalto on ollut myös mukana päivässä välittämässä terveisiä päätöksentekoon. Kaulahuivistaan päätellen ilmiselvä Tepsin mies.
Kierroksen päätteeksi loppusyksyä lämpimänä pitävä aurinko paistaa vieläkin. Päivään on varauduttu sateenvarjoin, jotka annetaan vierailijajoukolle muistoksi mukavasta päivästä. Se nyt vaan on realismia, että Suomessa saattaa syksyllä jopa sataa!
Päivän annissa on ollut selvästi samansuuntainen yksimielisyys siitä, että proaktiivisuutta ja ennakointia tarvitaan metsä- ja teollisuuskysymyksissä.
Olkoon vallinnut paiste ja paikan päällä nähty tekemisen meininki hyviä merkkejä kaikelle tulevalle, mitä noin 430 paikallisen metsänomistajan yhdessä omistama ja Suomen vanhin edelleen samassa paikassa toimiva saha voi ympärilleen tuoda.
Melko vaikuttavaa, kehtaa savolaisenkin sanoa.
Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, voit lukaista toukokuussa ylöskirjatuista yhtiön arvoista tästä.
Huom! Muista ennen poistumistasi tilata Piimäposti itsellesi – Se on nimittäin täysin ilmaista ja pysyt tuntumalla, mitä Iisvedellä tapahtuu.
Seuraa meitä myös Facebookissa ja Instagramissa