PUUAUTOILIJAN AMMATTI ON SOVITTU JO SYNNYTYSLAITOKSELLA
Nousemme toiseen Vesannon Kuljetus Oy:n Scaniaan tuulensuojaan juttelemaan. Sen tilava hytti, Tommi Koljosen sanoin kolmio, toimii yhdistettynä keittiönä, eteisenä ja olohuoneena. Keskellä sijaitsevasta hyllystä pullahtaa esiin mikro.
Moottorit ja autot ovat olleet aina meidän elämässämme mukana. Rekan kyydissä olemme istuneet melkein synnytyslaitokselta lähtien. Autossa vietetään paljon aikaa. Ehkä liikaakin, jos meidän puolisoiltamme kysytään, Tommi heittää pieni virne naamalla.
Timon ja Tommin isä, Teuvo Koljonen, oli myös puutavara-autoilija. Hän omisti jo 70-luvulla kuorimakoneen, jolla kuorittiin puuta Iisveden ympäristössä. Hän linjasi pojilleen, että rekan rattiin lähdetään vasta sitten, kun on ensin koulut käyty.
Tommi on valmistunut logistiikkainsinööriksi Jyväskylän teknillisestä oppilaitoksesta Leijonien kultavuonna 1995. Timo sai päätökseen saman tutkinnon samasta paikasta viisi vuotta myöhemmin eli vuonna 2000.
Koulusta sai paljon hyödyllistä tietoa esimerkiksi ajojen ja purkujen suunnitteluun. Ja kustannusasioista arvokasta tietoutta, Tommi luettelee koulutuksen hyviä puolia.
Hän heittää malliksi lukuja puunajon alkuinvestoinneista. Uusi nosturi, perävaunu ja ”nuppi” maksavat yhteenlaskettuna noin 450 000 euroa. Ja silloin käytössä on vasta työkalu – ilman, että kukaan on ratissa.
Koljosten seuraava autoileva sukupolvi on jo puolivalmiina jatkamaan firman tarinaa, kun Timon 11-vuotias poika Emil osaa jo lastata kuorman ja peruuttaa.
PUUNAJO ON ONGELMANRATKAISUA JA PAIKALLISTUNTEMUSTA
Timo näyttää puhelimestaan kuvan, jossa auto lähti lastauspaikalla valumaan kohti ojaa. Jäisellä pinnalla oli hetkessä pyörän pito kateissa ja ojan penkka kutsui.
Aina on olemassa riski, että jotain käy. Siinä pitää sitten ratkaista se tilanne jollakin tavalla. Tässä tilanteessa tyhjensin kuorman pois päältä ja laitoin ketjut. Siitä se sitten lähti auto nousemaan takaisin tielle, Timo kertoo.
Koneyrittäjät pitävät tiiviisti yhtä. Ongelmatilanteissa parasta ratkaisua mietitään porukalla. Radio jää hytissä täysin sivurooliin, kun tuttujen kanssa vietetään puhelimessa aikaa. Tommin mukaan, yksi akullinen virtaa ja 7 tuntia puhetta ei tahdo yhteen päivään mahtua.
Pikkuteiden ja suoalueiden reitit voivat olla joskus isoja kysymysmerkkejä. Kaikkiin tilanteisiin ei vielä Google anna vastauksia, joten hyvästä paikallistuntemuksesta on valtavasti apua.
Tiet on kyllä opittu tuntemaan hyvin. Ja sitten jos me emme itse tiedä jotain seutua, niin kysymme meille keikkaa heittävältä Huuskosen Artolta. Hän on ajellut näillä raiteilla 30 vuotta, Tommi paljastaa veljesten oman tietolähteen.
AUTON RATISSA JA LIIKENTEESSÄ ON AINA FIRMANSA KÄYNTIKORTTINA
Rekkakuskin ammattiin liittyy paljon mielikuvia. Niin hyvässä – kuin pahassa.
Ainahan sitä välillä kuulee, että onko se kuorma pakko juuri nyt tehdä. Ollaan tukkona tai hajottamassa teitä. Suurin osa kohtaamisista on kuitenkin mukavia. Kun lähiseudun metsänomistajat käyvät lastauspaikalla juttelemassa. Joskus voi siinä sitten samalla vinkata Iisveden Metsän puun ostosta heille, jotka eivät siitä vielä niin paljoa tiedä, Tommi tokaisee.
Timolle on jäänyt hyvin mieleen myös viime ajoilta eräs tankkaushetki Konnevedellä.
Siellä tuli pikkupoika kysymään minulta, että pääseekö kyytiin? Siinä sitten vedettiin pojan kanssa kierros hallin ympäri. Kyllä meillä pieni aika löytyy aina uteliaalle pikkuväelle, Timo kertoo veljesten yhteisestä periaatteesta alan maineen rakentajana.
Tommi Koljosen mukaan, päivän suunnitelmat voivat vaihtua hyvinkin aikaisin. Joskus jopa aamuviideltä.
Suunnitelmat muuttuvat joskus jo aamuviideltä – Työ Iisveden Metsän kanssa tuo joustoa
Työpäivän käsikirjoituksia suunnitellaan etukäteen, mutta siihen voi tulla muutoksia jo aamuviideltä. Jos esimerkiksi junavuoro peruuntuu. Tien päälle ei tarvitse onneksi lähteä säässä kuin säässä.
Puunajo Iisveden Metsälle tuo paljon vapautta. Pääkallokeleissä ei ole pakko lähteä liikkeelle, kun voimme hyvin vapaamuotoisesti suunnitella kuormien ajoa keskenämme, Tommi toteaa.
Molempien veljesten mielestä Iisveden Metsä on metsänomistajan kannalta hyvä firma myydä puuta. Tukit liikkuvat tosi tarkasti ja kaikki jälkihoitokin hoidetaan hyvin.
Kun on pitkään tehnyt tätä ja on miettinyt, millä autolla kannattaa mennä minnekin kuormauspaikalle, niin aina on kuorma saatu perille. Kun vehkeet pysyvät ehjänä ja kuorma saapuu metsästä sahalle, se on aina hieno voitto, Timo kiteyttää työn parhaan kirsikan kakkuun.
Seuraavassa Piimäpostin artikkelissa kerromme lisää metsäkaupan tekemisestä. Sillä aikaa – ota seurantaan Facebook– ja Instagram-tilimme.
Lue odotellessa myös, mitä tukeille tapahtuu sahalla aiemmasta artikkelistamme TÄSTÄ
