Kotimainen puu on omavarainen raaka-aine, jonka voi hyödyntää kokonaan – Haastattelussa metsäenergian asiantuntija Santtu Korhonen

elo 29, 2022

Yhdessä paremmiksi – Iisveden Metsä Oy lanseerasi yhtiön arvot

Yli 100 puulajin kokemuksella

 
Santtu Korhonen on hurauttanut Lapinlahdelta Iisvedelle käynnistelemään uutta työpäivää. Hän näyttää älypuhelimensa ruudulta kuvaa, jossa puun lehdistö hehkuu punaisena.
 

Näytin tätä kuvaa kerran yhdelle kaverilleni. Sanoi, että onpas siinä komea ruska. Minä sitten siihen tokaisin, että ei se ole mikään ruska. Se on punaleppä, Santtu heittää.

 
Erilaisten puulajien kasvattaminen on Korhosen intohimoinen harrastus. Hänellä on tälläkin hetkellä kasvatuksessaan yli 100 eri lajia. Mm. villiomenapuu, joka on harvinainen ja uhanalainen luonnonlaji.
 

Isäni oli metsuri. Luonto on tuntunut aina omalta paikalta olla ja rauhoittua. Olen aina tykännyt hoitaa metsiä, Korhonen sanoo.

 
Korhonen aloitti keväällä työt Iisveden Metsä Oy:n metsäosaston operaatiojohtajana. Mitäs sellainen toimenkuva pitää sisällään?
 

Minun vastuullani ovat metsäenergiaan ja metsänhoidollisiin töihin liittyvät toimenpiteet. Siihen kuuluu esimerkiksi yhteydenpitoa tehtaiden kanssa. Oikeat poltettavat tuotteet löytävät tiensä oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan, Korhonen kuvailee

 
Peruskoulun jälkeen Santulla oli mielessään kaksi urasuuntaa: Puolustusvoimat tai metsäala. Kainuun Prikaatin harmaissa metsäala veti lopulta pidemmän korren.
 

Tampereella opiskellessani huomasin paikkakuntien väliset murre-erot. Kun kysyin kaveriltani ”oletko pihassa?”, niin minulle vastattiin, että ”En. Kun tulin juuri sisälle”, Korhonen muistelee hymyillen.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Talkoilla opintomatkalle Kanadaan

 
Opiskeluaikanaan, Santtu pääsi näkemään erilaisen metsänhoitokulttuurin, kun talkoovoimilla kerätyillä varoilla lähdettiin Kanadaan ja Malaspina Universityn vieraaksi.
 

Se oli hyvin silmiä avaava kokemus. Kanadassa tehdään todella paljon käsityötä. Siellä puita ei katkota määrämittaan metsässä niin kuin meillä Suomessa. Siellä saattaa olla vain yksi kokonainen puu kuljetusauton kyydissä. Minä näin esimerkiksi auton, jonka kyydissä oli vain neljä puuta, Korhonen avaa kokemustaan.

 
Hän toteaa, että Suomessa metsänhoito on hyvissä käsissä.
 

Täällä metsälaki velvoittaa perustamaan kaadetun metsän tilalle uuden. Kotimainen puu on hyvä raaka-aine jo siksi, että sen voi käyttää kokonaan hyödyksi. Siitä ei liukene mikromuoveja veteen, Korhonen listaa puun hyviä puolia.

 
Kotimainen puu kasvaa sadevedellä, toisin kuin puuvilla. Sitä joudutaan keinokastelemaan.

Puusta saa tehtyä myös kaikkea kaunista. Minulla on esimerkiksi kotimaisesta puusta tehtyjä paitoja. Jos suomalaisesta puusta valmistettaisiin enemmän tekstiilejä, niitä ei tarvitsisi tuoda Suomeen Aasiasta, Korhonen toteaa.

Iisveden Metsä Oy | SoMe reality

Suomen mestari Santtu Korhonen

 
Metsän parissa työskentely on sosiaalista puuhaa. Iisveden Metsällä työkavereiden kasvot olivat jo entuudestaan tuttuja. Puhetta riittää, mutta mitä työkaveritkaan eivät Korhosesta vielä tiedä?

Santtu tuumii pitkän tovin, sillä hän on omien sanojensa mukaan hyvin avoin. Mutta sitten vastaus löytyy:
 

He eivät ehkä tiedä, että olen Suomen mestari. 4H-yhdistys järjesti aikoinaan puhetaidon Suomen mestaruuskisat. Aihe oli vapaamuotoinen. Monet pitivät puheen harrastuksistaan. Minun aiheenani oli tietysti erikoispuut,Santtu muistelee.

 
Palkinnoksi rapsahti 500 vanhaa mummonmarkkaa ja itsensä näyttelijätärsuuruus Ulla Tapanisen kirjoittama mestaruusdiplomi. Se koristaa edelleen Korhosen vanhan huoneen seinää.
 
Puista on paljon iloa.

Seuraavaa Piimäpostia odotellessa, lukaise sahurina työskentelevän Jani Silkkolan mietteet puolen millin tarkkuudesta ja mikä hupaisa joukkuelaji vetää hänet joka kesä kotiseudulleen Vesannolle.
 

Pysy kuulumisista perillä ja ota meidät seurantaan Instagramissa ja Facebookissa.

 

Tilaa Piimäposti sähköpostiisi